Senast publicerat 01-06-2021 08:38

Punkt i protokollet PR 77/2015 rd Plenum Tisdag 8.12.2015 kl. 14.00—4.12

23.  Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av markanvändnings och bygglagen

Regeringens propositionRP 114/2015 rd
Utskottets betänkandeMiUB 2/2015 rd
Andra behandlingen
Förste vice talman Mauri Pekkarinen
:

Ärende 23 på dagordningen presenteras för andra behandling. Innehållet har godkänts i första behandlingen och lagförslaget kan nu antas eller förkastas. 

Debatt
3.10 
Silvia Modig vas :

Arvoisa puhemies! Tässä esitetään, että jatkossa ympäristöministeriö ei enää vahvistaisi maakuntakaavoja tai kuntien yhteisiä yleiskaavoja. Tämän hallituksen esityksen tavoite on ihan hyvä: sujuvoittaa kaavoitusta ja lyhentää maakuntakaavoituksen prosessia. On myös hyvä asia, että maakuntien itsehallinnollista roolia pyritään vahvistamaan. 

Kuitenkin tähän uudistukseen liittyy suuria riskejä. On olemassa perustellut syyt siihen, miksi ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavat ja kuntien yhteiset yleiskaavat. Kyse on laillisuusvalvonnasta: valvotaan kaavan laillisuutta ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Valitusten käsittelyä ei voi jättää vain hallinto-oikeudelle, nimittäin hallinto-oikeus voi ottaa kantaa kaavan lainmukaisuuteen ainoastaan niiltä osin, kuin valituksessa on esitetty. Siis vaikka kaava olisi täysin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen mutta kukaan ei ole siitä valittanut, tulee kaava lainvoimaiseksi. 

Hallituksen esitykseen sisältyy riskejä myös alueellisesta näkökulmasta. Kun ministeriö vahvistaa maakuntakaavan, voidaan olla varmoja siitä, että kaavat ovat yhdenmukaisia koko maassa. Myös kaavoittajat ovat tyytyväisiä. Maakuntien liittojen kaavoittajista valtaosa pitäisi vahvistusmenettelyn voimassa. Lakiesityksen toteutuessa uhkana on kaavoituksen laadun ja ympäristön tilan heikkeneminen. Tähän asti ympäristöministeriön estämät hankkeet ovat olleet voimakkaasti ympäristöön vaikuttavia. Voidaan olettaa, että mikäli ympäristöministeriön vahvistus poistettaisiin, lisääntyisivät tällaiset hankkeet, kun niiden ympäristövaikutuksia ei arvioitaisi enää ministeriössä. Myös pelkkä tietoisuus valtakunnan tason valvonnasta saattaa suitsia pahimmat haitalliset ideat jo ennakkoon. 

Kaavoitusta voidaan sujuvoittaa myös muuten kuin poistamalla vahvistusoikeus. Esimerkiksi maakuntakaavojen käsittelystä voitaisiin poistaa muiden ministeriöiden lausuntojen kerääminen tai määrätä kaava lainvoimaiseksi siltä osin kuin siitä ei ole valitettu. 

Arvoisa puhemies! Byrokratian purkamisella tätä muutosta ei voi perustella. Kaavojen vahvistamiseen liittyvä byrokratia on ollut ministeriössä hyvin vähäistä, keskimäärin noin neljä kaavaa vuosittain. On myös arvioitu, että mikäli maakuntakaavan vahvistusmenettelystä luovuttaisiin, lisääntyisi ministeriön konsultoiva työ ja valitusten määrä lisääntyisi. 

Maakunnallinen itsehallinto on tulossa suureen myllerrykseen. Emme vielä tiedä, mitä kaikkia tehtäviä itsehallintoalueille jatkossa tulee, miten johtoelimet valitaan ja miten päätöksenteko tapahtuu. Tätä yksittäistä muutosta maakuntakaavan vahvistamisesta ei kannata tehdä erillään muista suurista uudistuksista. Itsehallintoalueen tehtävät ja rooli on käsiteltävä kokonaisuutena. 

Siksi, hyvät edustajat, vasemmistoliitossa me näemme, että maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn poistamiseen liittyvät riskit ovat suurempia kuin siitä saatava hyöty. Siksi esitän, että lakiesitys hylätään. 

3.14 
Eeva-Maria Maijala kesk :

Arvoisa puhemies! Lakiesitys on todella hyvä. Se purkaa päällekkäistä tekemistä ja turhaa byrokratiaa, tuo vallankäytön lähemmäksi ihmisiä, maakuntia — sinne, missä näitä toimintoja on tarkoitus hoitaakin. Tämä siirtää ympäristöministeriön roolin enemmän neuvojaksi ja ohjaajaksi, ja siinä se on todella tarpeellinen. Valitusmenetelmät ja -kanavat toimivat jatkossa todella hyvin. Uskon, että tämä laki tulee toimimaan todella hyvin. 

3.14 
Hanna Halmeenpää vihr :

Arvoisa puhemies! Edustaja Modig sanoi kaiken olennaisen siitä, mikä tässä hyvää tarkoittavassa lakiesityksessä ei ole kohdallaan, ja siksi kannatan edustaja Modigin esittämää lakiesityksen hylkäämistä. 

3.14 
Riitta Myller sd :

Arvoisa puhemies! Ymmärrän myöskin sen, että tavoite tässä lakiehdotuksessa on hyvä ja perustuu hyvin pitkälle siihen, mitä hallitusryhmistä puhutaan, tähän byrokratian purkuun. Tässä tuli hyvin esille se, että käytännössä tämä kaavojen vahvistaminen ympäristöministeriössä ei ole kovin paljon tätä byrokratiaa lisännyt, mutta varmasti on myöskin hyviä perusteita sille, että tästä vahvistamisesta luovutaan. Mutta samalla on kyllä kiinnitettävä huomiota niihin ongelmiin, joita tähän liittyy. Sen olemme tuoneet omassa vastalauseessamme esille. 

Niinpä sitten teenkin vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen, ja lausuma tästä kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että esityksen tavoitteiden toteutumista seurataan erityisesti yleisten ympäristönsuojelutavoitteiden toteutumisen näkökulmasta ja aluehallintouudistuksen edetessä huolehditaan, että alueilla on tehokas kaavoitusta ohjaava ja valvova viranomainen ja että valitusoikeus säilyy riittävän laajana." 

Emme voi lähteä todellakaan siitä, että vahvistusmenettelystä luovutaan ja mahdollisesti sitten valitusoikeutta karsitaan. Mehän tiedämme, että hallitusohjelmassa on tähän liittyviä näkemyksiä, ja sen takia halusimme tuoda tämän tässä vahvasti esille, ja myös sen, että kun tuota maakuntaitsehallintoa ollaan muuttamassa, me emme tiedä, mikä tulee olemaan sitten tämä valvonta- ja ohjausviranomainen. Tarvitaan vahva valvova ja ohjaava viranomainen myös alueille. 

3.16 
Sanna Marin sd :

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Myllerin tekemää lausumavastalausetta 2. 

3.17 
Johanna Karimäki vihr :

Arvoisa puhemies! Edustaja Modig esitteli erittäin hyvin ne perustelut, minkä takia tätä lakiesitystä ei tulisi hyväksyä. Olisi hyvä, että ympäristöministeriö jatkossakin vahvistaisi maakuntakaavat ja yhteiset yleiskaavat. Maakuntakaavassahan ratkaistaan muun muassa kaupan suuryksiköiden sijoittuminen, maakunnalliset viheryhteydet, louhinta-alueiden sijoittuminen, kulttuuriympäristöt. On tärkeää, että meillä on yhteiset valtakunnalliset maankäyttötavoitteet, jotta saamme kestävää ja laadukasta kaavoitusta ja jotta myös tasapuolisuus ympäri Suomen toteutuu. 

3.17 
Markus Lohi kesk :

Arvoisa puhemies! Minusta tämä hallituksen esitys on erinomainen, ja se on myös sopusoinnussa sen ison ratkaisun kanssa, jossa synnytetään itsehallintoalueet, joille siirretään myös maakuntaliittojen tehtävät, muun muassa tämä kaavoitus. Jo tällä hetkellä maakuntakaavoitushan on maakuntaliittojen tehtävänä, ja nyt sitten tämän esityksen jälkeen maakuntavaltuusto tekee sen päätöksen siitä, mikä on maakuntakaavan sisältö. Minusta ovat ne pelot, joita on tässä esitelty, siinä mielessä turhia, että maakuntakaavahan ei ole sillä tavalla oikeusvaikutteinen kaava, että sehän vain ohjaa alemmantasoisen kaavan eli kuntien laatiman yleiskaavan laatimista. Siinä mielessä minusta ei tarvita enää demokraattisesti valitulle elimelle, maakuntavaltuustolle, tämmöistä päällystakkia, ympäristöministeriötä, siihen katsomaan. Sama lainsäädäntö ohjaa maakuntaliittoja tässä kaavan laatimisessa kuin tänäkin päivänä, ja tämä nykyinen menettely on ollut mielestäni turha siltä osin, että tarvitaan vielä täällä ympäristöministeriössä sitä vahvistamista. Minusta tässä ei kannata pelätä, ja ehkä tässä on tämmöinen ideologinen ero, että osa ei luota siihen, että demokratia tuottaa tuolla maakunnissa riittävän tasokasta päätöksentekoa, vaan ajatellaan, että kyllä täällä Helsingissä tiedetään, mikä on alueille parasta. Minä ajattelen niin, että kyllä siellä paikallisesti tiedetään, mikä on alueelle parasta, kun tunnetaan ne paikalliset olosuhteet. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Myönnän tässä vaiheessa yhden vastauspuheenvuoron. Nyt muutoin mennään tämä loppuun listan mukaisessa pyyntöjärjestyksessä, koska huomaan, että edustajat käyttävät puheenvuoronsa paikaltaan. Silloin on syytä mennä noin. Tämän kerran, edustaja Modig, vastauspuheenvuoro. 

3.19 
Silvia Modig vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohelle: ei kyse ole siitä, että me emme luottaisi demokratiaan tai valittujen henkilöiden kykyyn tehdä oikeita ratkaisuja, vaan nämä ratkaisut saattavat vain olla niin suuressa ristiriidassa keskenänsä, että tarvitaan se isompi katsantokanta siihen. Esimerkiksi meillä pääkaupunkiseudulla maakuntakaava on ohjannut hyvin voimakkaasti sitä, mihin me perustamme meidän liikenneinfrainvestoinnit, jotka ovat eri pääkaupunkiseudun kunnilla aivan erilaisten intressien takana, aivan eri päättäjien takana. Meillä ei ole näistä yhteistä näkemystä, ellei meillä ole sitä maakuntakaavaa, jossa on yhdessä se katsottu. Jos nytten sitten jokainen maakunta voisi yksinänsä tehdä, niin siellä tulee niitä klappeja, missä toisen maakunnan toiveet ovat aivan erilaisia kuin toisen maakunnan toiveet. Jos me ajattelemme, millaisissa tilanteissa tätä ympäristöministeriön vahvistamisoikeutta on käytetty, niin että ministeriö on estänyt jotain, niin mielestäni silloin kun kokoomuksen ministeri Jan Vapaavuori toimi asuntoministerinä, (Puhemies koputtaa) hän vaikutti kaupan rakenteeseen voimakkaasti täällä, (Puhemies koputtaa) mitä pidin hyvänä ratkaisuna. 

3.20 
Ari Torniainen kesk :

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on hyvä ja kannatettava. Nykyisin maakuntakaavojen laatimis- ja etenkin vahvistamisprosessit ovat aivan liian pitkiä. Nykyisin myös ympäristöministeriön kaksoisrooli sekä ohjaavana että myös vahvistavana viranomaisena on ollut hieman ongelmallinen ja se on myös osittain haitannut eri viranomaisten yhteistyötäkin. Tämä hallituksen esitys täsmentää sekä selkiyttää myös ympäristöministeriön ja maakuntien toimivallan jakoa kaavoituksessa. Tämä myös korostaa maakuntien itsehallinnollista päätöksentekoasemaa maankäytössä ja yhdyskuntasuunnittelussa. Eri puolilla Suomea maakunnilla on omat erityistarpeensa, ja kyllä maakunnissa tehdään vastuullista päätöksentekoa - itse uskon näin ja luotan niihin maakuntapäättäjiin. Ja kyllä maakunnissa tiedetään parhaiten, miten maakuntaa halutaan kehittää ja mitä siellä tarvitaan. Tällä hallituksen esityksellä maakuntakaavoitus muuttuu ennakoivaan ja nykyistä vuorovaikutteisempaan suuntaan.  

Mitä tulee esimerkiksi vastalauseen 1 esitykseen, jossa todetaan, että hallituksen esitys tulee heikentämään kaavojen laadun ja laillisuuden valvontaa, niin itse en usko tähän, vaan kyllä jatkossa ympäristöministeriö on jo kaavoituksen alkuvaiheessa yhdessä maakuntaliittojen kanssa laatimassa niitä maakuntakaavoja. Tämä hallituksen esitys on todella hyvä ja eteenpäin vietävä.  

3.22 
Mikko Kärnä kesk :

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin muistuttaa salissa istuvia opposition edustajia yhdestä EU-lainsäädäntöä ohjaavasta keskeisestä periaatteesta, joka on subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate. Tällä periaatteellahan tarkoitetaan sitä, että kaikki päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita ne koskettavat. Tämä hallituksen esitys mitä parhaimmalla tavalla tukee tätä tavoitetta, joka käsittääkseni on kyllä hyväksytty aivan yli puoluerajojen, joten hivenen ihmettelen tätä kritiikkiä. Minkä takia läheisyysperiaate ei ole jotakin, minkä oppositiokin hyväksyisi? Se on erinomainen tavoite. 

Tämä asia on totta kai erityisen merkityksellinen nyt tämän alueellisen itsehallintouudistuksen kannalta. Hallitus on päättänyt vahvistaa alueellista itsehallintoa, mutta totta kai samalla tämä laadukas kaavoitus on ohjenuorana ja sääntönä edelleen. Siihen pyritään. Meidän tulee muistaa, että vallan mukana tulee aina se vastuu, ja uskon kyllä, että tällaisissa kaavoitusasioissa on parempi se, että se vastuu kannetaan paikallisesti siellä maakunnissa kuin että sitä vastuuta kannetaan täällä ympäristöministeriössä, koska kyllä paikallisesti tiedetään parhaiten, millaiset ratkaisut näille alueille soveltuvat. Kaikki viisaus ei, hyvät kollegat, asu Helsingissä. 

3.24 
Timo V. Korhonen kesk :

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnän puheenvuoron jatkoksi: Kyllä maakunnat kykenevät tekemään omien alueittensa osalta vähintäänkin yhtä hyviä päätöksiä kuin ministeriöt, tässä tapauksessa ympäristöministeriö. Minä luotan kanssa alueitten omaan osaamiseen enemmän kuin mihinkään isoveli valvoo -mentaliteettiin. Minä katson näin, että ympäristöministeriön nykyisen kaltainen kaavoitusvalta on tässä tilanteessa täysin tarpeeton. En myöskään mitenkään usko, että tämän lainmuutoksen myötä tehtäisiin lain tai valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteitten vastaisia kaavoja, tämä jo siksikin, että tässä uudessa lainsäädännössä ikään kuin pakotetaan nykyistä mittavampaan yhteistyöhön eri toimijoitten ja myös ministeriöitten kesken. 

Sitten tämä maakuntien välinen yhteistyö: totta kai maakunnat tulevat tekemään yhteistyötä maakuntakaavojen osalta siltäkin osin kuin tarvitaan tämmöistä maakuntien yli menevää ratkaisuvaltaa. 

3.25 
Markku Pakkanen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Minä myös pidän tätä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista ja esitystä erittäin hyvänä. Tässä lähdetään byrokratian purkutalkoiden hengessä liikkeelle ja päätöksenteko siirtyy edelleen lähelle kansalaista, mitä itse kovasti arvostan. Maakunnissa on hyviä ja asiantuntevia päättäjiä, ja tämä sujuvoittaa montaa käytäntöä. Niin kuin täällä on tullut esiin, kaavojen vahvistaminen ministeriötasolla kestää kyllä tänä päivänä ainakin yritystoiminnan kannalta liian pitkään, ja se estää merkittävien yritysten sijoittumista eri alueilla. 

Tarkkaan täytyy tietenkin miettiä sitten, miten tämä sopii itsehallintoalueille, mutta itse ainakin näkisin, että tämä on yksi sellainen asia, mikä voitaisiin ottaa itsehallintoalueitten päätökseen ja mikä voisi olla siellä yhtenä osana. Täällä on esitetty myös, että näitä kaavanvahvistuksia tapahtuu tällä hetkellä vain muutamia ympäristöministeriössä, joten ymmärrän, että kun tämä ei kovin merkityksellinen asia myöskään siinä mielessä ole ympäristöministeriölle, niin se voidaan ottaa sieltä ihan hyvin alueille. 

3.26 
Jari Leppä kesk :

Arvoisa puhemies! Kun meillä poliittisesti on laaja yhteisymmärrys siitä, että me haluamme byrokratiaa vähentää ja hallinnollista taakkaa keventää, niin sitä pitää sitten myös tehdä. Se tapahtuu laki kerrallaan, säädös kerrallaan, asetus kerrallaan, viranomaismääräys kerrallaan, ja nyt ollaan sillä kohdalla, jossa hallitus esittää ja valiokunnan mietintö on samansuuntainen. Maakuntakaavaa ei enää tarvitse vahvistaa ympäristöministeriössä. Tämä on erittäin hyvä ja johdonmukainen askel niissä byrokratiatalkoissa, joita me kaikki kannatamme. Se on aivan tarpeeton kierros käyttää siellä. Maakunnat kyllä osaavat ja tietävät. Niitä myöskin päätöksenteossa ja valmistelussa ohjaavat monenlaiset muut lait maankäyttö- ja rakennusasioissa, ja ei ole minkäänlaista pelkoa siitä, että tästä tulee mikään villi länsi, vaan tämä säilyy paremmin kuin nyt hallinnassa, ja se paljon paremmin myöskin tukee Suomen investointitavoitteita, työllisyystavoitteita, yritysten toimintaedellytysten kohentamistavoitteita, kuin tähän asti tapahtuu. Aivan tarpeettomia viranomaisten välisiä operaatioita, joita nyt on pilvin pimein, täytyy johdonmukaisesti purkaa. On erittäin hyvä, että tämä nyt on meillä käsillä ja että tästä vihdoin viimein eteenpäin päästään. 

3.27 
Eerikki Viljanen kesk :

Arvoisa puhemies! Pidän tätä esitystä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi siten, että maakuntakaavoja ja kuntien yhteisiä yleiskaavoja ei enää tarvitse saattaa ympäristöministeriön vahvistettavaksi, erittäin hyvänä, byrokratiaa keventävänä ja oikeansuuntaisena esityksenä. Uskon, että esitys tulee korostamaan maakunnan liittojen itsehallinnollista roolia maankäytön suunnittelussa ja lyhentämään maakuntakaavoitukseen ja kuntien yhteiseen yleiskaavoitukseen liittyvää päätös- ja muutoksenhakuprosessia, ja uskon myös, että uudistus selkiyttää kaavan laatimiseen liittyvää toimivallan jakoa yleispiirteisessä suunnittelussa valtion ja maakuntien välillä. Pitää luottaa osaamiseen alueilla. Tämä on erittäin hyvä uudistus. 

3.29 
Krista Mikkonen vihr :

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä on vakuuteltu sitä, että maakunnissa osataan itse kaavoittaa eikä ympäristöministeriötä tarvita kaavoja vahvistamaan. Valitettavasti kuitenkin meillä on esimerkkejä siitä, että maakunnissa on pyritty tekemään sellaisia kaavoja, jotka ovat sitten myöhemmin kaatuneet siihen, että ne eivät ole olleet lain mukaisia. Siinä mielessä pidän kyllä tärkeänä, että ympäristöministeriö jatkossakin kuitenkin siinä määrin vahtii tätä kaavaprosessia, että sitten maakunnissa valmistelu tehdään huomioiden myös kestävään kehitykseen liittyvät seikat etenkin, kun maankäyttö ja kaavoitus on asia, johon liittyy hyvin paljon taloudellisia intressejä. On myös totta, että meillä on jopa joskus ollut tähän liittyviä erinäisiä rahoitussotkujakin, jotka ovat tulleet hyvin lähelle maakuntapäättäjiä, niin että siinä mielessä tämä nykyinen käytäntö on kyllä syytä pitää voimassa. 

3.30 
Kari Kulmala ps :

Arvoisa puhemies! Kommentoin tätä hallituksen esitystä lyhyesti. Olen ollut Pohjois-Karjalan maakunnan kaavatyöryhmässä viimeiset vuodet, ja kyllä on ollut aika hankalaa se työnteko, kun välillä käydään Helsingissä ympäristöministeriössä näyttämässä, käykö tämä kaava teille vai eikö se kelpaa teille. Jos se ei kelpaa, niin sitten tullaan taas välillä muuttamaan sitä sinne omaan maakuntaan. Se on aivan varma juttu, että maakunnassa tiedetään, paljonko Niiralan rajavartioasemalla on hallitilaa tarvetta laajentaa tai paljonko sitä vaikka Sevettijärven kaupan lähellä tai siellä baarin lähellä tarvitaan. Se on ihan saletti, että siellä maakunnissa todellakin tiedetään, missä on tarvetta laajentaa, ei välttämättä Helsingin ympäristöministeriössä 

3.31 
Eeva-Maria Maijala kesk :

Arvoisa puhemies! Edustaja Mikkoselle olisin sanonut vain sen, että eivät maakunnat tarvitse vahtijoita. Eikö se ole parempi, että ympäristöministeriö vain ohjaa ja neuvoo näissä asioissa? 

3.31 
Katri Kulmuni kesk :

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän kaikkialla, niin maakunnissa kuin pääkaupungissakin, ihan sitä samaa lakia noudatetaan, niin että hieman kyllä ihmetyttää tämmöinen epäluotto, mitä sitten kansanvaltaisesti valituille, tuleville itsehallintoalueille tässä oppositiosta esitetään. Kyllä on tähänkin mennessä ollut monenlaisia ristiriitatilanteita siinä, että alueet, kunnat, maakunnat olisivat halunneet tehdä eri lailla ympäristön kehittämistä, kestävää kehitystä ja kaavoitusta, mutta sitten on tultu tukkanuottasille ympäristöministeriön kanssa, ja lopputulos on ollut se, ettei minkäänlaista kehitystyötä ole päässyt tapahtumaan sitten eteenpäin. 

Kyllä minun mielestäni nytten, kun itsehallintoalueet tulevat, tämä on tietenkin suuri kansanvaltainen muutos Suomessa, ja on kyllä aivan ensiarvoisen tärkeää, että maakuntakaavojen vahvistaminen on yksi osa sitä, mistä itsehallintoalueet päättävät, ja se on kyllä ennen kaikkea myös osa sitä norminpurkua. Kun täälläkin illan mittaan kysytty, mitä ne konkreettiset normit nyt sitten ovat, niin tällaisia ne ovat. 

3.32 
Ari Torniainen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mikkonen omassa puheenvuorossaan totesi, että jatkossa on tärkeää, että ympäristöministeriö vahtii maakuntakaavojen laatimista. En todellakaan näe ympäristöministeriön roolia sillä tavalla, vaan kyllä ympäristöministeriö tulee olemaan yhteistyöelin, joka on mukana myöskin maakuntaliittojen kanssa laatimassa sitä maakuntakaavaa. Siinä otetaan heti alkuvaiheessa jo neuvottelut, joissa käydään niitä periaatteita läpi ja tavoitteita läpi. Sen tulee olla yhteistyötä myöskin, maakuntakaavojen laatimisen. 

3.33 
Pertti Hakanen kesk :

Arvoisa puhemies! Edustaja Torniainen otti esille asian, jota ajattelin tässä vielä pikkasen sivuta: nimenomaan sen vuorovaikutuksen, millä tavalla tulevat jatkossakin olemaan ministeriöt keskeisessä roolissa. Siinä käydään kyllä useamman ministeriön kanssa keskusteluja ja kuullaan ja pyydetään lausuntoja. Täytyy muistaa myöskin se, että tämä tuo sellaista hyvää itsehallintoalueen vapautta myös siihen vuorovaikutukseen siellä omalla alueella, ja minä uskon, että sen maakuntakaavan lopullisen tuloksen hyväksyminen tulee tuomaan sen lähemmäksi sitä itse kuntalaista myöskin, kun se todella päätetään siellä omalla alueella. Ja edelleen korostan vielä sitä, että tässä ollaan menossa nimenomaan sen sääntelyn sujuvoittamisen kautta myöskin lähemmäs sitä kuntademokratiaa. 

3.34 
Hanna Halmeenpää vihr :

Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa tässä keskustelussa siitä, mitä hallituksen itsensä nimeämä selvitysmies Auvo Haapanala tästä lakiesityksestä on todennut. Hänhän on todennut ympäristöministeriölle tekemässään selvityksessä "Maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehdot" — tämä on tämän selvityksen nimi — että ei kannata vahvistusmenettelystä luopumista, koska tämän selvityksen mukaan on ilmeistä, että laillisuusvalvonnan siirtyminen pois ympäristöministeriöltä muille toimijoille lisäisi maakuntakaavoista tehtävien valitusten määrää ja siten kaavojen käsittelyaikoja ja byrokratian määrää. 

Riksdagen avslutade debatten och avbröt behandlingen av ärendet.