Arvoisa puhemies! Kun en päässyt osallistumaan tuohon ensimmäiseen keskusteluun ollessani sairaana, niin ihan kanssa muutama ajatus. Tässä edustaja Marttinen jo erinomaisesti kuvasi sitä, miten tämä verotus menee. Myöskin edustaja Kankaanniemi piti erinomaisen puheenvuoron. Mutta muutama ajatus siitä, mitä tämän keskustelun aikana on noussut esille:
Jos ensinnäkin katsotaan tätä Suomen talouden tilannetta, mihin tämä verotus nimenomaan liittyy, niin me olemme erittäin huonossa tilanteessa. Kuntatalouden tilanne on huonoin vuoden 1997 jälkeen, jolloin nämä nykyiset mittarit on tehty.
Sairaanhoitopiirien tilanne on erittäin huono. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri teki eilen — pitkälti muuten Tampereen demarien vaikutuksesta — yli 20 miljoonaa euroa alijäämäisen budjetin. Ja valtion budjetti on alijäämäinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Puhemies koputtaa] Meillä taitaa olla sama suunta: kaikki ovat pakkasella. Eikä mitenkään edes ole nähtävissä, että tämä tilanne lähtisi tästä oikenemaan. Ei ole tehty mitään työllisyystoimia, joilla olisi pystytty asioita edistämään. Ei ole tehty mitään muita taloutta tasapainottavia toimenpiteitä. Eli nämä kaikki kysymykset ovat sellaisia, että tämä alkaa olla oikeasti huolestuttava tilanne. Esimerkiksi tämä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilanne on sellainen, että johto on ilmoittanut, että 500 henkilötyövuotta pitää vähentää, jotta päästään budjetissa tasapainoon. Mitä se tarkoittaa siinä, koska ihmiset pääsevät hoitoon, kuinka hyvin se onnistuu?
Arvoisa puhemies! Sitten kun katsotaan, mitä muuta tässä taloudessa tapahtuu, niin tänään on satatuhatta ihmistä lakossa. Me olemme sellaisessa tilanteessa, että tämän jo kuopatun Rinteen hallituksen aikana on menetetty, ja montaa viikkoa ei tarvitse Marinin hallituksen jatkaa, kun työpäiviä on menetetty jo enemmän kuin menetettiin koko Sipilän hallituksen aikana.
Nämä ovat todella vakavia kysymyksiä. Joka päivä meillä talouden tilanne heikkenee, ja tähän ei ole löytymässä mitään vastausta. Hallitus päättää jatkaa entisellä ohjelmallaan, jossa ei ole näihin kysymyksiin vastauksia.
Arvoisa puhemies! Täällä erityisesti edustaja Myllykoski viittasi vielä tähän kilpailukykysopimukseen, ja haluan siitä muutaman sanan sanoa. On ehkä hyvä kysyä, minkä takia siihen tilanteeseen silloin ajauduttiin. Siihen tilanteeseen ajauduttiin silloin, koska Suomen talouden kilpailukykyä piti parantaa, ja sen seurauksena syntyi 140 000 työpaikkaa tähän maahan viime vaalikaudella ja julkisen talouden tila parani kaikilla tasoilla. Se parani valtiolla, se parani kunnalla, se parani kaikissa tilanteissa, ja siinä oli aivan olennaisena osana tämä kilpailukykysopimus. Täällä muun muassa edustaja Viitanen on syyttänyt kokoomusta tästä lomarahojen leikkauksesta. Eihän se asia lainkaan näin ollut, [Kimmo Kiljunen: Eikö? — Pia Viitasen välihuuto] vaan se asia oli kyllä niin, että siinä tilanteessa, jossa oltiin, haluttiin, että suomalaisen työn kilpailukykyä parannetaan, jotta selvitään. Ja on totta, että siinä käytiin erilaista pakkolakikeskustelua. Se on aivan tosiasia. Mutta ne esitykset, jotka johtivat siihen lopulliseen kikyyn, tulivat kyllä ay-liikkeen puolelta itseltään, [Anneli Kiljunen: Pakkolain myötä!] muun muassa se kohta, että siirrettiin työnantajalta työntekijän maksettavaksi työn sivukuluja, jotka sitten valtio kompensoi verotusta keventämällä — tämä yhtälö, tämä esitys tuli nimenomaan SAK:n omalta suunnalta. Sen takia on kyllä aika mielenkiintoista, että nyt tätä uutta hallitusta ei enää sidokaan tämä veronkevennyksen puoli vaan se on unohdettu tässä. Silloin nimenomaan lähdettiin siitä, että työaikaa kyllä pidennettiin, mutta ei haluttu kenenkään palkansaajan, riippumatta siitä, mitkä hänen tulonsa ovat, tuloa pienentää, ei kuukausituloa eikä käteenjäävää tuloa. Tämä oli se keskeinen argumentti, koska haluttiin huolehtia myös kansalaisten ostovoimasta ja sitä kautta sisämarkkinoiden toimivuudesta. Tätäkin taustaa vasten tuntuu todella erikoiselta, että tämä hallitus ei tätä niin sanottua kompensaatiota tee.
Arvoisa puhemies! Olen erityisen huolissani siitä — kun lähdin tästä julkisen talouden tilanteesta liikkeelle, joka on siis erittäin huono sekä valtiolla, sairaanhoitopiireissä että kunnissa — mitä tulee tapahtumaan ensi kevään aikana. Me olemme kuulleet niitä puheenvuoroja jo työmarkkinapuolelta, että kunta-alalla täytyy tehdä merkittävämmät palkankorotukset kuin vientialoilla, vaikkei edes vielä tiedetä, mitkä ne vientialojen kustannukset ovat. Minulle sopii oikein hyvin se, että sairaanhoitajien, opettajien, lähihoitajien, kirjastonhoitajien, poliisien palkkoja tullaan parantamaan, mutta mistä hallitus aikoo ottaa ne rahat? Vai onko niin, että te edelleen kurjistatte kuntataloutta ja sairaanhoitopiirien taloutta, jolloin edessä ovat vain irtisanomiset, lomautukset ja kansalaisten palveluiden heikentyminen? Tämäkö on se tie, joka siellä on vastassa, vai aiotteko te oikeasti tehdä jotain, esimerkiksi työllisyyden eteen ja talouskasvun eteen, jotta meillä olisi varaa siihen, että nämä palvelut voidaan turvata ja myöskin työntekijöiden ostovoima voidaan aidosti turvata, eikä kaikkea lasketa vain velkaantumisen päälle, joka tällä hetkellä nousee täysin hallitsemattomasti? [Aki Lindén: Ei se nyt hallitsemattomasti nouse!]