Arvoisa puhemies! Vähän iloisempi asia kyselytunnille. Tuoreen kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaiset lapset, nuoret ovat edelleen parhaimmistoa, mitä tulee lukutaitoon. [Arto Satosen välihuuto] Eli me olemme onnistuneet pitämään tasa-arvoisesta koulutuksesta aika hyvin kiinni, [Vasemmalta: Kiitos Marinin hallituksen! — Naurua] mutta kuitenkin tutkimus osoittaa ja vahvistaa sen osin jo tiedetyn tiedon, että osalla nuorista lukutaito heikkenee lujasti, ja tästä seuraa se, että osa nuorista ei kykene opiskelemaan, ei osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan, aktiiviseen kansalaisuuteen. [Puhemies: Kysymys!]  

Minulla on oikein muotoiltu kysymys, kun tämä on hyvä: Suomi on lukutaidossa [Puhemies koputtaa] maailman kärkimaita. Se kuitenkin heikkenee osalla nuoria koko ajan. Mitä ajatuksia tämä herättää opetusministerissä? Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt tämän asian korjaamiseksi? 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Gustafsson toteaa, niin Pisa-tuloksissa oli sekä ilon että murheen aiheita. Ilon aiheita, kuten tässä todettiin, on se, että Suomi on edelleen koulutuksen huippumaa, myöskin lukutaidon osalta, mutta erityisenä huolena meillä on se, että oppilaiden eli lasten väliset erot kasvavat, ja se näkyy erityisesti lukutaidon kohdalla siinä, että tulosten heikkenemisen arvioidaan olevan voimakkaasti kytköksissä siihen, että lukeminen ylipäätänsä, lukuharrastus, on vähentynyt ja myöskin kiinnostus lukemista kohtaan on vähentynyt, ja tässä tutkimuksessa peräti melkein kaksi kolmasosaa vastanneista pojista vastasi, että he lukevat vain, jos on pakko. [Puhemies koputtaa]  

Toimenpiteitä toisin sanoen tarvitaan. Hallitus on jo ryhtynyt toimeen. Olemme muun muassa julkistaneet haettavaksi 4 miljoonan edestä avustuksia nimenomaan lukutaidon [Puhemies koputtaa] edistämiseen kohdentuviin hankkeisiin varhaiskasvatuksessa, alku- ja perusopetuksen ensimmäisillä luokilla. Eli tämä on voimakkaasti meidän agendalla.