Arvoisa puhemies! Särkikalojen määrät lisääntyvät jatkuvasti vesistöissämme, eikä särkikantojen harventaminen ole edennyt toivotusti. Puhutaan särjestä, mutta sekin vain on tärkeä asia.
Syynä särkien määrän lisääntymiseen on se, etteivät kalastajat koe särkien kalastamista kannattavaksi, ja kalastushan on muutenkin vähentynyt tuolla vesistöissämme. Kalaston jakautuma vääristyy, kun ylisuuret särkikalakannat voimistuvat vesien rehevöityessä. Eläinplanktonin määrä vähenee ja ravinteet kulkeutuvat takaisin vesipatsaaseen, kun särkikalat etsivät ravintoa vesistön pohjasta. Särjenpyynnin lisääntyminen poistaisi vesistöistä fosforia ja lisäisi vähäisesti hyödynnetyn kalan käyttöä.
Valtiovallan tulisi osoittaa kannustin särkikalojen kalastamiseen. Tällainen kannustin olisi särkikalojen myynnin arvonlisäveron poistaminen siltä osin kuin kalastaja myy itse kalastamiaan särkikaloja. Jo nyt on arvonlisäverolain 59 §:ssä annettu vapautuksia tietyille luonnonvarojen hyödyntämisille, millä valtiovalta haluaa kannustaa ja pitää hyödyntämistä kannatettavana. Itse poimittujen luonnonvaraisten marjojen ja sienien myynti on nimittäin vapautettu arvonlisäverosta, mikäli poimija itse myy nämä tuotteet sellaisenaan muualta kuin erityiseltä myyntipaikalta. Tämä arvonlisäverovapautus olisi edullinen tapa lisätä särkikalojen pyyntiä ja käyttöä. Näin edistettäisiin sekä luonnon monimuotoisuutta että kalastajien ammatin harjoittamisen kannattavuutta. Särkikalojen hyötykäytön ja yleensäkin särkikalojen arvostuksen lisääminen olisi tässä suhteessa tärkeää.
Yleensäkin Suomessa meidän tulisi lainsäätäjinä tehdä kaikki voitavamme sen eteen, että Suomessa käytettäisiin enemmän kotimaista kalaa. Ammattikalastajien elinkeino on uhattuna tällä hetkellä, ja erityisesti siellä on kyllä syynä merimetsojen ja hylkeiden aiheuttamat vahingot, koska näitten kannat ovat lisääntyneet todella paljon.
Pääosa Suomessa syödystä kalasta tulee ulkomailta. Tähän on saatava muutos. Ehkä neljäsosa Suomessa syödystä kalasta on kotimaista kalaa, ja tässä on otettu matkaan myöskin ihmisten itsellensä kalastamat kalat. Meidän vesistömme ovat todella rikkaita. Niissä on valtavasti kalaa. Miksi me emme osaa sitä hyödyntää? Japanilaiset ovat tuumanneet, että jos nämä olisivat heidän vesistöjään, niin kyllähän näitä käytettäisiin ihan toisella tavalla.
Arvoisa puhemies! Toivon, että aloitteessani esitetty asia otetaan vakavasti huomioon. Meidän on kaikin voimin edistettävä kotimaista kalastuselinkeinoa ja sitä, että suomalaisessa ruokapöydässä olisi nykyistä paljon enemmän hyvää, terveellistä, turvallisesti valmistettua suomalaista kalaruokaa.
Tämä esitykseni on nytten vain särjen osalta. Särkeähän monet pitävät roskakalana, mutta ensinnäkin sana ”roskakala” meidän pitää unohtaa ihan kokonaan. Kyse on toisarvoisesta kalasta ja oikeastaan ihan hyödynnettävästä, ihan hyvästä kalasta, sillä oikealla, sopivalla tavalla laitettuna särkikin on esimerkiksi purkkikalana todella hyvä kala. Tämä esitys voisi kyllä laajentua myöskin muitten toisarvoisten kalojen osalta. Ei sekään olisi huono asia, jos myöskin hauki olisi tässä kuviossa matkassa. En usko, että tämä tulisi vääristämään kilpailua millään tavalla, mutta joka ikinen toisarvoinen kala, minkä me saisimme tuolta vesistöstä pois, auttaisi meidän kalastonhoitoasiaamme.
Nyt kun mennään siihen kalastuslakiin ja kalastusmaksujen kertymiseen, ongelmahan on se, että kun meillä koko ajan vähenevät kalastonhoitomaksut, niin meillä vähenevät myöskin varat, joilla vesioikeuden omistajat voivat hoitaa vesialueitansa. Meidän on löydettävä uusia konsteja, millä me saisimme kannustettua vesialueitten hoitamiseen. Tämä roskakalojen poistaminen on yksi merkittävimmistä asioista, millä me saamme vesistöjä hoidettua.
Elikkä toivon, että tämä esitys otettaisiin vakavasti ja saisimme tällä otettua askeleen sitten eteenpäin tässä asiassa.