Arvoisa puhemies! ”Älykkäät olennot eivät tuhoa omaa kotiaan.” Näin sanoi hiljattain kuollut arvostettu luonnonsuojelija Jane Goodall. Tällä viikolla taas saimme kuulla, kuinka Suomessa kulutetaan luonnonvaroja asukasta kohden eniten Euroopassa. Saman Euroopan ympäristökeskuksen raportin mukaan suurin uhka luonnollemme on metsätalous. Myös hiilinielut ovat romahtaneet metsien liian suurten hakkuiden vuoksi. [Juha Mäenpää: Ei pidä paikkaansa!] Päävastuu on poliitikoilla. Hakkuita on mahdollista rajoittaa, luonnonmetsät on mahdollista suojella, ja kiertotalouteen on mahdollista velvoittaa. [Jenna Simula: Hakkuita voi tehdä viisaasti!] Nyt kuitenkin päinvastoin luonnon tuhoamiseen kannustetaan jopa verotuin, ja vapaaehtoiset joutuvat vahtimaan valtion mailla tehtäviä hakkuita luonnonmetsiin. Ympäristöministeri, otatteko te nämä raportin tiedot vakavasti, ja jos otatte, millä tavalla hallitus aikoo kantaa vastuunsa metsien suojelusta ja hiilinielun kasvattamisesta? 

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä, tällä viikolla todella julkistettiin Euroopan luonnon tilaa kuvaava raportti, joka julkaistaan joka viides vuosi, ja Suomi sai siinä sekä hyviä että huonoja uutisia. Meillä on monissa asioissa onnistuttu. Myös YK:n jäsenmaista me olemme parhaiten onnistuneet kestävän kehityksen kriteerien mukaisessa toimeenpanossa, ja siitä meidän kannattaa iloita. Mutta nimenomaan ekologisen kestävyyden puolella meillä on paljon tekemistä, ja erityisesti luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen uhkaa myös meillä suomalaista luontoa, kuten me kaikki tiedämme. 

Meillä on tärkeitä työkaluja tietysti työkalupakissamme jo olemassa, rahoitusta siihen. Esimerkiksi nyt teemme juuri tätä työtä, eli olemme kartoittaneet nämä valtion mailla sijaitsevat vanhat luonnontilaiset metsät, ja se kokonaisuus tulee olemaan pinta-alaltaan historiallisen suuri suojelupäätös. Pysyvään suojeluun asetetaan jopa 90 000 hehtaaria. Määrä tarkentuu, kun tässä työssä edetään vielä pidemmälle. 

Sen lisäksi tietysti me tarvitsemme myös uusia keinoja luonnonsuojeluun. Siksi kiitänkin eduskuntapuolueita siitä keskustelusta, joka oli mahdollisuus käydä eilen luonnonarvomarkkinoiden rakentamiseksi tähän maahan. Sitä haluamme myös hallituksena edistää, ja tätä työtä pitää jatkaa myös tulevilla kausilla, [Puhemies koputtaa] jotta saamme laajennettua luonnonsuojelurahoituksen pohjaa myös yksityisiin toimijoihin. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiinasta tulevien yksittäisten pakettien määrä on kasvanut radikaalisti Suomessa. Muutamassa vuodessa olemme nousseet 850 000 paketista jopa 50 miljoonaan, ja koko Euroopassa puhutaan jo lähes viidestä miljardista paketista. Vallitseva tilanne ei ole oikein kenenkään hallussa. Tämä massiivinen pakettivirta aiheuttaa valtavia ongelmia: ympäristö kuormittuu, tuoteturvallisuus heikkenee, verot jäävät saamatta ja kotimainen kauppa menettää elinvoimansa. Parin euron tuotteet houkuttelevat kuluttajia, mutta laskun maksaa lopulta yhteiskunta ja etenkin luonto. Siksi kysynkin hallitukselta: miten Suomi aikoo osaltaan vaikuttaa siihen, että ympäristölle ja ilmastolle haitallinen verkkokauppa saataisiin kuriin, jotta siihen liittyvät riskit eivät kasva entisestään? — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämäkin on erittäin ajankohtainen ja tärkeä kysymys, sillä tässä on monia näkökohtia, totta kai ennen kaikkea ympäristöön liittyen, mutta myöskään tuoteturvallisuus ei ole näissä monissakaan tuotteissa kohdallaan. Pohjoismaisen ministeriryhmän yhteisellä rahoituksella tehtiin Tullin tehovalvontakampanja ja siinä havaittiin, että jopa 70 prosenttia näistä Kiinasta tilatuista pikkupaketeista ei täytä tuoteturvallisuusvaatimuksia, joita me täällä Euroopassa olemme asettaneet. Sen lisäksi tietenkään näistä tuotteista usein ei makseta jätehuoltoon liittyviä kustannuksia tai ei välttämättä noudateta muita, tuoteturvallisuuteen tai ympäristövastuuseen liittyviä normeja. 

Sen vuoksi, koska tiedetään, että tämä ongelma ei kosketa vain Suomea ja siihen on yksittäisen maan vaikea puuttua, me tietenkin ajamme ennen kaikkea sitä, että Euroopan unionin tasolla löydettäisiin mahdollisimman vahvat keinot puuttua tähän ilmiöön Euroopan tasolla. Sen lisäksi totta kai tutkimme myös, onko mahdollista tehdä jotakin sellaista, jolla me täällä Suomessa voisimme tähän puuttua, kuitenkin muistaen, että meillä on yhteinen sisämarkkina. Hyvä uutinen on se, että Euroopan unionissa on jo päätetty poistaa tämä 150 euron tulliraja, eli myöskin näistä pienemmistä paketeista jatkossa maksettaisiin tulli.