Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Ledamot Wickström, varsågod.
Arvoisa puhemies, värderade talman! Sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää panostaa ennaltaehkäisyyn sekä vaikuttaviin palveluihin.
I dag upplever ungefär en tredjedel av alla äldre i Finland ensamhet. Vi vet att sociala relationer är viktiga för vårt välmående, och det handlar speciellt om livskvalitet. Alla behöver någon nära bekant som en trygg person bredvid.
Muutama viikko sitten Yle julkaisi uutisen, jossa oltiin haastateltu sote-asiantuntijoita siitä, mitä pitäisi sote-kentällä tehdä, jotta voitaisiin hillitä kustannuskehitystä. He nostivat esiin ikäihmisten kokeman yksinäisyyden. Moni ikäihminen, arviolta noin kolmasosa kaikista iäkkäistä Suomessa, kokee yksinäisyyttä. Siksi haluaisinkin kysyä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolta, mitä valtakunnallisesti voisi tehdä, jotta tätä hyvin ikävää tilannetta monen ikäihmisen elämässä voitaisiin paremmin kitkeä.
Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Yksinäisyys koettelee meitä suomalaisia, ei pelkästään ikääntyneitä ihmisiä. Yhä suurempi osa meistä asuu yksin. Tämä on vakava ongelma, mikä meidän täytyy jollakin tavalla yrittää tulevaisuudessa ratkoa: miten pääsemme sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa, pysymme aktiivisina? Meillä on hallituksessa tällä hetkellä kohdistettuna hankerahaa nimenomaan ikääntyneille ihmisille, ja haemme nimenomaan sitä, millä tavalla voisimme saada ikääntyneitä aktivoitua esimerkiksi päiväkeskuksiin ja kulttuurisen hyvinvoinnin edistämiseen. Myöskin STEAn osalta me kohdennamme ensi vuodelle avustushaun, millä nimenomaan haetaan tätä yksinäisyyden torjumista ja ikäihmisten ja omaishoitajien hyvinvoinnin parantamista ja turvaamista.
Meillä on tietysti myöskin näitä palveluasumisia, uutena yhteisöllinen asuminen, mikä viime kaudella lakiin säädettiin. Senkin tarkoitus on nimenomaan [Puhemies koputtaa] se, että ikääntyneet voivat asua samassa kiinteistössä, [Puhemies koputtaa] missä järjestetään myöskin sosiaalista kanssakäymistä.
Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.
Herra puhemies! Ministeri Ikonen, te, jotka päätätte sosiaali- ja terveyspalveluista, joilla on rahat hoitaa nämä asiat, teiltä edustaja Riipi kysyi hyvin yksinkertaisen kysymyksen: mitä Sodankylän lähipalveluille tapahtuu, mitä Lapin lähipalveluille tapahtuu? Tehän olette perustaneet nyt tällaisen tarkkailuluokan, vähän niin kuin yläasteen tarkkailuluokan, jonne on nyt nämä kuusi aluetta asetettu, [Krista Kiuru: Ilman lainsäädännön lupaa!] ja te kerrotte täällä tällaisia hallinnollisia termejä, pyöritätte konsulttikieltä täällä. Kotikatsomossa on pudottu sohvalta tämän teidän munkkilatinanne äärellä.
Voisitteko te nyt, arvoisa ministeri Ikonen, kertoa, mitä todella siellä Sodankylässä tapahtuu? Voisitteko te nyt, ministeri Ikonen, kun te päätätte ja teidän puolueenne kokoomus päättää näistä lähipalveluista, kertoa, mitä lähipalveluille tapahtuu?
Te olette puolitoista vuotta olleet vallassa, ja te ette ole tehneet mitään hyvinvointialueitten tilanteen helpottamiseksi. Te vain teette päätöksiä tilanteen vaikeuttamiseksi. Voisitteko nyt kertoa, ministeri Ikonen, miten tarkkailuluokka ja muukin hyvinvointialueitten syyllistäminen parantavat lähipalveluita?
Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä palauttaa mieleen, mitä tämä edellisen hallituksen säätämä sote-uudistus tarkoittaa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Palataan siihen, missä on päätösvalta lähipalveluista. Lähipalveluista päättävät hyvinvointialueet. Ne ovat itsehallinnollisia alueita, joissa tehdään päätökset myöskin näistä palveluista.
Arvoisat edustajat, jos meteli on tällä tasolla, kotikatsomoissakin on mahdotonta kuulla ministerin vastausta hänelle esitettyyn kysymykseen. — Olkaa hyvä, ministeri Ikonen.
Palaan siis siihen, että on todella tärkeää ymmärtää, mistä hyvinvointialueissa on kyse. Se on itsehallinnollinen hallinnon taso, jossa hyvinvointialueiden päättäjät päättävät sen alueen palveluiden järjestämisestä. Me tuemme täällä omalta osaltamme sitä alueitten onnistumista. [Vasemmalta: Yksityisiä tuette!] Hyvinvointialueet toimivat edelleenkin tällä edellisen hallituksen rahoitusmallilla, jota me olemme parhaillaan uudistamassa. Me olemme uudistamassa sitä. Samoin me olemme parantaneet tätä ohjausta, jotta alueilla on edellytykset onnistua.
Ministeri Juuso vastaa sitten taas tästä palvelupuolesta, minä kerron tästä hallinnosta ja taloudesta. Hän on kuvannut [Puhemies koputtaa] näitä palveluita. Edistämme myöskin palveluitten kehittämistä. Eli kaikin keinoin [Puhemies koputtaa] haluamme, että hyvinvointialueet onnistuvat ihmisten tärkeiden palveluiden turvaamisessa. [Krista Kiuru: Hyvä, että tulee ilmoitus asiasta!]
Frågan slutbehandlad.