Arvoisa puhemies! Tuki Ukrainalle ja maan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen prioriteetti. Osallistumisen kasvattaminen on myönteinen lisä Suomen kokonaisvaltaiseen tukeen Ukrainalle ja vahvistaa entisestään Suomen profiilia Ukrainan vankkana tukijana.  

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisen selonteon Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen, joka kulkee lyhenteellä NSATU, enintään 15 sotilaalla. Tämä sisältää osallistumisen esikuntatehtäviin ja tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin NSATUn esikunnassa Saksassa sekä tarvittaessa muissa toiminnoissa Naton jäsenvaltioiden alueella koskien tätä NSATUa.  

Valtioneuvosto on kuullut eduskuntaa asiassa selontekomenettelyllä, koska ratkaisuehdotus koskee tehtävää, joka ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen. Valiokunnalla ei ole huomauttamista valitun päätöksentekomenettelyn suhteen.  

Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Suomi on osoittanut tukea Ukrainan kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun, siviilipuolen, materiaalituen ja puolustusmateriaalituen kautta noin 3,7 miljardilla eurolla. Suomi on tehnyt päätökset 28 puolustustarvikepaketista, ja puolustusmateriaalituen kokonaisarvo on 2,7 miljardia euroa. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Suomi ja Ukraina ovat myös allekirjoittaneet kahdenvälisen turvallisuusyhteistyösopimuksen vuonna 2024. 

On odotettavissa, että myös Suomeen kohdistuu odotuksia edelleen lisätä tukea Ukrainalle aseapu- ja jälleenrakennustarpeiden myötä. Naton vuoden 2024 huippukokouksessa Washingtonissa sovittiin kattavasta tukikokonaisuudesta Ukrainalle. Sen toimeenpano muodostaa Naton tämänhetkisen Ukraina-tuen ytimen. Yksi tämän kokonaisuuden osa on Ukrainalle annettavan turvallisuus- ja koulutustuen koordinaatio NSATUn kautta. 

NSATUn tavoitteena on varmistaa Ukrainalle annettavan turvallisuustuen kestävyys ja vahvistaa tuen ennustettavuutta sekä johdonmukaisuutta. Se koordinoi Naton jäsenmaiden ja kumppanimaiden materiaalitoimituksia Ukrainaan, mukaan lukien huolto ja logistiikka, sekä Ukrainalle annettavaa sotilaallista koulutusta. NSATUlla on lisäksi Ukrainan asevoimien kehittämiseen ja Naton yhteensopivuuteen liittyviä tehtäviä.  

Arvoisa puhemies! Suomi on toistaiseksi osallistunut NSATUun 2—6 sotilaalla. Osallistumista valmistaudutaan edelleen laajentamaan siten, että Suomi osallistuisi jatkossa esikuntatehtäviin ja tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin operaation esikunnassa Saksassa sekä tarvittaessa muilla Naton jäsenvaltioiden alueilla enintään 15 sotilaalla.  

Ulkoasiainvaliokunta yhtyy esitykseen ukrainalaissotilaiden kouluttamisen tärkeydestä. Tämä on tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että Ukraina pystyy käymään menestyksellistä puolustussotaa Venäjää vastaan.  

Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä saamaansa selvitystä siitä, että ukrainalaissotilaiden kouluttamisesta on konkreettista hyötyä myös kansalliselle puolustukselle, sillä Puolustusvoimat saa operaation kautta tärkeää tietoa siitä, miten sotaa Ukrainassa käydään. Saadun selvityksen mukaan NSATUn operaatioon osallistuminen mahdollistaa myös Suomen tilannekuvan ylläpitämisen Ukrainalle annettavasta tuesta.  

Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomi osallistuu Ukrainan asevoimien kouluttamiseen myös EUMAM-operaation ja Ison-Britannian johtaman Interflex-operaation kautta. Valiokunta korostaa koordinaation tärkeyttä näiden eri tahojen ja toimintojen välillä.  

Arvoisa puhemies! Lähetettäessä suomalaissotilaita NSATUn palvelukseen on tärkeää, että reserviläisten osaamispohjaa hyödynnetään täysimääräisesti, sillä 15 hengen vahvuuden saavuttaminen voi olla haasteellista kantahenkilökunnan saatavuuden vuoksi. Operaation uhat vertautuvat perinteisten kriisinhallintaoperaatioiden uhkien sijaan vastatiedustelu-uhkiin, ja keskeisimmän uhan muodostavat Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut. Suomalaisiin kohdistuva fyysinen uhka arvioidaan pieneksi. 

Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto informoi eduskuntaa, mikäli uhka-arviossa tapahtuu muutoksia.  

Suomen kansallisen osallistumisen kustannukset NSATUuun ovat alustavan arvion mukaan vuonna 2025 kuudella sotilaalla yhteensä noin 1,27 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 kymmenellä sotilaalla noin 2,65 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön ja puolustusministeriön momenteilta katettavat vuoden 2025 ja vuoden 2026 kustannukset katetaan nykyisten määrärahakehysten puitteissa.  

Arvoisa puhemies! Johtopäätöksenä ulkoasiainvaliokunta puoltaa Suomen osallistumisen kasvattamista NSATUun esityksen mukaisesti. On tärkeää osallistua liittokunnan taakanjakoon tilanteessa, jossa Euroopan valtioiden odotetaan ottavan enemmän vastuuta Ukrainan tukemisesta. Osallistumisen kasvattaminen on myönteinen lisä Suomen kokonaisvaltaiseen tukeen Ukrainalle ja vahvistaa entisestään Suomen profiilia Ukrainan vankkana tukijana.  

Valiokunta hyväksyi mietinnön yksimielisesti 2. lokakuuta 2025.  

Arvoisa puhemies! Yhteinen turvallisuutemme rakentuu luottamuksesta, vastuunkannosta ja kyvystä toimia yhdessä. Juuri näistä tässä selonteossa on kyse. Suomen osallistuminen Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen, NSATUun, on vastuullinen ja välttämätön päätös. Tahdon kiittää ulkoasiainvaliokuntaa, joka on arvioinut osallistumisen tarpeemme huolellisesti ja todennut sen olevan perusteltua. 

Venäjän raaka hyökkäyssota on jatkunut jo neljättä vuotta. Se on hyökkäys koko eurooppalaista turvallisuusjärjestystä vastaan. Siksi meidän tehtävämme on tukea Ukrainaa kaikin käytössä olevin keinoin — ei vain aseilla, ammuksilla ja rahalla vaan myös koulutuksella ja osaamisella. Naton tukitoiminta vahvistaa Ukrainan asevoimien suorituskykyä ja yhteensopivuutta liittokunnan kanssa. Suomi on osa tätä kokonaisuutta, ei sivustakatsojana vaan vastuunkantajana. 

Arvoisa puhemies! Selonteon ja valiokunnan mietinnön mukaan Suomi osallistuu NSATUn toimintaan enintään 15 sotilaalla. He toimivat pääosin Saksan Wiesbadenissa Naton esikunnassa ja tarvittaessa muissa jäsenmaissa. Kyse ei ole taistelutehtävistä vaan suunnittelusta, hallinnosta ja koulutuksen koordinoinnista. Tämä on turvallisuutta rakentavaa läsnäoloa, joka vahvistaa sekä Ukrainan puolustuskykyä että Suomen omaa osaamista. Sitä me tarvitaan. On selvää, että tähän yhteistyöhön osallistumisesta on konkreettista hyötyä myös omalle kansalliselle puolustuksellemme. Sen mukaan Puolustusvoimat saa tärkeää tietoa ja kokemusta siitä, miten nykyaikaista sotaa käydään yhdessä, yhteistä vihollista vastaan. 

Siksi tämä ei ole vain tukea Ukrainalle. Tämä on ennen kaikkea myös investointi omaan turvallisuuteemme. Vahva Ukraina tarkoittaa vakaampaa Eurooppaa, ja vakaampi Eurooppa tarkoittaa turvallisempaa Suomea. 

Arvoisa puhemies! Kannatan valiokunnan mietintöä ja selontekoa. Suomen osallistuminen NSATUun on osoitus vastuunkannosta, solidaarisuudesta ja siitä, että Suomi seisoo oikealla puolella historiaa. Me seisomme vapauden, demokratian, totuuden ja kansainvälisen oikeuden puolella. Tämä on oikea päätös oikeaan aikaan. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Arvoisa puhemies! On hyvä huomioida tässäkin keskustelussa, että Venäjä ei hyökännyt Ukrainaan helmikuussa 2022 vaan jo 2014 liittämällä Krimin itseensä ja aloittamalla sodan Donbasissa. On ilmiselvää, että länsi, Eurooppa, Suomi siinä mukana, reagoi toimiin hyvin hitaasti, ja tätä ehkä pidettiin niinä useina jäätyneinä konflikteina, mitä Neuvostoliiton hajotessa Eurooppaan syntyi. Mutta nyt on hyvä, että viime vuosien aikana tämä Venäjän uhka on otettu todesta ja Eurooppa on erittäin vahvasti tukenut Ukrainaa. Tässä suhteessa Suomella ei ole kyllä mitään hävettävää, sillä olemme jo suhteellisesti mitattuna yksi Ukrainan suurimmista tukijoista, ja tähän NSATUun osallistuminen on konkreettinen osoitus tämän tuen vahvistamisesta sekä, kuten oikeastaan edellinenkin asiakohta tässä täysistunnossa, osoittaa meidän sitoutumistamme liittokunnan puolustukseen ja, kuten jo siinäkin puheenvuorossa totesin, nimenomaan siihen, että Suomi on se turvallisuuden tuottaja eikä sen kuluttaja. 

Vaikka se niin hirveältä kuin kuulostaakin, on toivottavaa, että osallistumalla tähän koulutusoperaatioon Suomi ei pelkästään anna vaan saa kokemusta, ymmärrystä siitä, minkälaista moderni sodankäynti 2020-luvulla Euroopassa on ja mitenkä me pystyisimme meidän puolustuskykyämme tätä kautta vahvistamaan. Ukrainan asevoimat ovat pitkään sotineet Venäjää vastaan, monessa suhteessa alivoimaisena, mutta silti erittäin hyvin onnistuneet puolustamaan itseään ja heikentämään Venäjän iskukykyä, ja tästä varmasti on ei pelkästään Suomelle vaan useille liittolaismaille, jotka Ukrainaa tukevat, saatavilla konkreettista hyötyä. Tämä tietysti on ehkä se positiivinen asia, mitä tästä voi Suomelle seurata, samaten tietysti se mahdollisuus päästä oppimaan siitä nopeasta teknologian kehityksestä, mitä tämä sota on Ukrainassa tarjonnut, ei pelkästään droonien muodossa, vaan monessa muussakin suhteessa. 

Ehkä vielä tähän loppuun, arvoisa puhemies, oikeastaan se, mihin myös edustaja Kari jo äskeisessä puheenvuorossaan viittasi, nimenomaan tähän selontekomenettelyyn, että tämäkin asia, kuten jo edeltävä asiakohta, tuntuu olevan aika lailla tavanomaista politiikan toteuttamista. Onko ihan näin raskas menettely enää Naton jäsenmaalle tarpeellinen, vai voisiko tämän tosiaan kevyemmin hoitaa — tämä on varmasti se, mistä poliittisten puolueiden kannattaa ryhtyä käymään keskustelua, ja saadaan tämäkin asia sitten sille tasolle, mille se kuuluu osana liittokuntaa, arkista politiikkaa, joka ei ole syy minkäänlaisiin suuriin otsikoihin. 

Arvoisa puhemies! Suomen Naton parlamentaarisen valtuuskunnan puheenjohtajana minulla oli tilaisuus vierailla NSATUn esikunnassa Saksan Wiesbadenissa viime keväänä. Vierailu toteutettiin siellä useammankin Naton parlamentaarisen delegaation voimin. Silloin esikuntaan oli sijoitettuna kolme upseeria ja yksi reserviläinen. Tämäkin yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, että suomalainen reserviläinen ja reservin upseeri tulee jatkossakin olemaan tärkeä osa Suomen kansainvälistä yhteistyötä Natossa. Reserviläisten määrä tulee varmuudella kasvamaan. Samalla tämäkin työmatka osaltaan alleviivaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja sitä, että näiden arvokkaiden tapahtumien kautta Naton jäsenmaiden poliitikoillekin syntyy todellinen kuva Naton sotilaallisesta toiminnasta. 

Tämäkin Naton yhteisoperaatio on hyvä esimerkki myös käytännön yhteistyöstä. Tuossa tukikohdassa on sotilasedustus kaikista Naton jäsenmaista ja myös Ukrainasta iso delegaatio, joiden keskinäinen yhteistyö luo edellytykset sille sanoinkuvaamattomalle materiaalivirralle, jota sotaa käyvä maa tarvitsee. Wiesbadenin esikunnan tilapäisiin tiloihin on sijoitettu satoja Nato-maiden sotilaita. Infra on yksinkertaista, koska heidät on sijoitettu tilapäisiin tiloihin, lentokonehangaariin ja muihin melko alkeellisiin olosuhteisiin, mutta sotilailta tuo vaatimaton infra ja fasiliteetit eivät estä tuloksellista työtä. 

Ukrainalaisten sotilaiden ympärillä on vahva yhteishenki, Nato-maiden rinki. Isossa avokonttorissa kaikkien muidenkin maiden pienoisliput näkyvät tietokoneiden näyttöihin teipattuina. Suomi todella toteuttaa jäsenyyttään isossa Nato-perheessä sielläkin. Siinä, satojen maastopukujen ympäröimänä, ei työote herpaantunut yhdelläkään sotilaalla meistä siviilipukuisista poliitikoista huolimatta.  

Koko NSATU on esimerkki erittäin tehokkaasta yhteistyöstä, koska koko organisaatio ja sen toiminta saatiin käyntiin kolmessa kuukaudessa, mitä toki helpotti se, että kaikki on organisoitu Naton komentorakenteen alla ja Nato-standardeilla. Luonnollisesti Nato-yhteistyö vaatii opettelua myös Ukrainalta. Haasteena oli ja on lähtökohtaisesti kieli. Natossa kaikki operatiivinen toiminta on englannin kielellä, joten se asettaa Ukrainalle omia haasteita, kun se valitsee henkilöstöään myös NSATUn tyyppisiin tehtäviin. Toki keinoäly ja muut tekniset ratkaisut auttavat yhteistyössä.  

NSATUn kautta on kyllä merkittävästi kohdennettu tukea: viime kevääseen mennessä yli neljä miljoonaa tykistön kranaattia, käsiaseiden ammuksia, yli 188 000 koulutustapahtumaa oli toteutettu. 

On huomioitava, että NSATUsta ei tosiaankaan hyödy pelkästään Ukraina, kuten täällä on tänään jo kuultu, vaan kaikki jäsenmaat, jotka osallistuvat, oppivat käytännössä toimimaan samojen standardien mukaan, ja kun suomalainen ja saksalainen upseeri yhdessä ratkovat rinnakkain ongelmaa, miten Suomesta lähtöisin oleva ja Ukrainaan matkalla oleva ampumatarvikerekka pääsee Euroopan tullien tarkastuksien läpi, niin se on sitä parasta oppia ja yhteistyötä. 

Suomi ja muut osallistujamaat hyötyvät, kuten täällä on sanottu, merkittävästi myös koulutettaessa ukrainalaisia joukkoja, koska samalla jaetaan myös sitä arvokasta todellista sotakokemusta, jota Ukrainan rintamalta on saatavilla. Se on varmasti tarpeellista tuuletusta paperinmakuisiin sotasuunnitelmiin myös täällä Suomessa, kuten on jo tapahtunut. Kevääseen mennessä Ukrainan taistelukentällä oli tunnistettu jo yli 55 erilaista droonia. Nämä yksityiskohdat kiinnostavat meitä kaikkia Naton jäsenmaita. 

Suomi ei ole unohtanut Ukrainaa, kun historia toistaa itseään, vihollisenkin pysyessä jälleen samana kuin Suomen rajoilla aikanaan. Pitää muistaa, että jokainen Ukrainan rintamalla kaatunut hyökkääjä on pois mahdollisilta tulevilta rintamilta, joista yksi voi joskus olla Suomi. 

Suomen tarjoama koulutustuki Ukrainassa tuottaa siis vastavuoroisesti myös meille arvokasta kokemusta modernista sodankäynnistä. Tiedämme itäisen rajan naapurin parantavan valmiuksiaan myös sillä suunnalla. Siksi onkin hyvä tuoda Ukrainassa todettuja oppeja sovellettavaksi myös tänne pohjoiseen. 

Arvoisa puhemies! Tämä NSATU, Ukrainan koulutustuki, on erittäin tervetullut malli auttaa Ukrainaa tässä taistelussa itsenäisyydestään. On ollut hienoa huomata, miten suomalaiset kouluttajat ovat haluttuja kouluttajia näissä tehtävissä. Meidän reserviläisillä on sellaista osaamista, jota halutaan kuulla, josta on apua taistelussa Venäjää vastaan, ja on hyvä, että me olemme tässä mukana.  

Tuossa edellisessä kohdassa puhuimme tästä kriisinhallintaveteraanikeskuksesta tai veteraanikeskuksesta, ja se koskee myös tätä koulutusta. Tämä tapahtuu tällä hetkellä Saksassa, kyllä. Aina on mahdollisuus, että siellä tapahtuu vahinkoja, mutta pitää muistaa myös se, että nämä ovat mahdollisia sabotaasien ja tämäntyyppisten toimienkin kohteita, ja sen takia tämän turvan pitää olla meillä kunnossa — vakuutusturvan, varmuuden siitä, että apua saa.  

Tällä viikolla olemme saaneet myönteisiä uutisia PURL-asealoitteesta, johon Suomi nyt on päättänyt onneksi lähteä mukaan. Meidän on syytä olla mukana tämän tyyppisissä asioissa, joissa toivottavasti tulevaisuudessa on mukana myös isot Euroopan maat. Itse vähän hämmästelen sitä, että siellä eivät ole Ranska, Saksa ja nämä isot Etelä-Euroopan maat mukana, osa lainkaan ja osa sillä panoksella, millä pitäisi olla. Toivon myös, että Saksa voisi tehdä tuon lupaamansa Taurus-päätöksen, joka auttaisi tässä puolustussodassa Ukrainaa ja ehkä avaisi sitten presidentti Trumpia tekemään myös Tomahawk-päätöksen Yhdysvaltain osalta.  

No, tässä keskustelussa, edellisessä ja tässä kohdassa, edustaja Kari ja myös Kokko nostivat esille tämän päätöksenteon. Olen täysin samaa mieltä, että nyt kun tästä syntyy tällainen ”business as usual” tietyllä tavalla Nato-kysymystenkin osalta, niin on järkevää sujuvoittaa sitä päätöksentekoa tästä kohtuullisen raskaasta järjestelmästä eteenpäin, ja tätä työtä ymmärtääkseni ollaan myös valmistelemassa. Mutta sen tärkeä osa on myös se, että näissä selonteoissahan me aina puolustusvaliokunnassa nostamme esille myös tämän omasuojan, vakuutusturvan, tämän kysymyksen, mistä me tänään olemme paljon puhuneet, ja itse toivon, että ne ovat kunnossa siinä vaiheessa, kun päätöksenteosta tehdään sitten sitä niin sanottua normaalia päätöksentekoa, mitä Nato-toiminta isolta osin tulee olemaan.  

Nyt muut ehtivät vielä ennen kuutta puhua, kun Heinonen lopettaa. — Kiitos. 

Kiitoksia, herra puhemies! Yritän itsekin pitää puheen lyhyenä. Toistan sen saman kuin edustaja Heinonen ja edustaja Kokko aiemmin tähän selontekomenettelyyn liittyen. Toivottavasti siitä päästään pikkuhiljaa eroon mutta säilytettäisiin myös ne tärkeät asiat, joita valiokuntakäsittelyssä on mahdollisuus käsitellä silloin, kun hallitus erilaisia operaatioita esittää, tai joku muu malli tähän jatkossa löydetään. 

Yhden asian haluan nostaa tästä, kun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja piti tässä esittelypuheenvuoron. On erinomaista, että UaV:ssa pystytään tekemään yksimielisiä päätöksiä näin tärkeästä koulutustuesta, operaatiotuesta Ukrainan auttamiseksi — erinomaisen iso ja arvokas asia. Tässä kun kyselytuntia aikansa kuunteli, niin tämän kontrastin ymmärtää tässä talossa hyvin, että isot asiat meitä yhdistävät. Joistain asioista olemme eri mieltä, mutta on hyvä, että niistä asioista pystymme järkevästi keskustelemaan ja löytämään myös yhteisen ratkaisun. 

Tähän haluaisin nostaa tämän UaV:n mietinnössä olleen osan eri operaatioiden koordinoinnista. Minä olen ollut puolustusvaliokunnassa pitkään ja nähnyt sieltä 14 vuoden takaa niitä aikoja, kun olimme useissa kriisinhallintaoperaatioissa yhtä aikaa. Tuolloinkin tämän koko sirkuksen pallojen pyörittäminen ilmassa oli aika vaikeaa, joskus jopa haastavaa — löytää ikään kuin tasapaino resurssien ja tarpeiden välillä. Nyt kriisinhallintaoperaatioitten yhteyteen tulevat myös Nato-operaatiot, ja mielelläni kuulen — kun katsoin, että ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja pitää puheenvuoron, toivottavasti vielä ehtii siihen — mistä kulmasta nousi esiin tämä operaatioiden koordinointi, koska useita operaatioita on. 

Huomattavia ovat myös kustannukset. Kymmenen sotilaan kustannus on yli kaksi ja puoli miljoonaa euroa. Tuohon edellisen asian käsittelyyn liitän juuri tämän toiveeni, että myös jonkunlainen budjetti kulkisi näitten operaatiosuunnittelujen yhteydessä, varsinkin Naton rauhanajan tehtävissä, jotka voivat olla helposti 50:n tai enemmänkin sotilaan lähettämistä eri tehtäviin. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! On arvokasta ja tärkeää, mitä edustaja Kari tässä totesikin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjalle on tässä salissa vahva, yhtenäinen tuki. Näin ollen myös me ulkoasiainvaliokunnassa olemme tällä kaudella pystyneet tekemään oikeastaan käytännössä lähes aina yksimielisesti päätöksiä. Yksimielisyys on ollut etenkin niissä päätöksissä, jotka koskevat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan isoa kuvaa ja sitä linjaa, joka koskee erityisesti Suomen turvallisuutta. 

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut puhetta selontekomenettelyistä. Selonteoille ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on oma tärkeä paikkansa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että nyt, kun olemme puolustusliiton jäseniä, Nato-jäseniä, on paikallaan ja tärkeää tarkastella sitä, että esimerkiksi verrattain pienen liittokunnan normaalin toiminnan, arkipäiväisen toiminnan piiriin kuuluviin operaatioihin osallistuminen tai jopa pieni muutos tällaisessa jo päätetyssä ja käsitellyssä osallistumisessa ei jatkossa vaatisi turhan raskasta selontekomenettelyä ja käsittelyä eduskunnassa, siis silloin, kun kyse on sotilasliiton verrattain arkipäiväisestä ja vieläpä hyvin matalariskisestä toiminnasta. Päätöksenteon täytyy näissä asioissa sotilasliitossa olla sujuvaa. Itse asiassa tähän liittyen on jo työ meneillään, ja uskon, että tämä saadaan katsottua kuntoon.