Arvoisa puhemies! Käyn seuraavassa läpi selonteon toimintaympäristökuvausta ja kehittämislinjauksia.
Suomen puolustuksen kehittäminen perustuu arvioon toimintaympäristön kehityksestä. Puolustusselonteon toimintaympäristökuvausta on ohjannut ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon analyysi. Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana.
Suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentyminen ovat lisänneet jännitteitä myös Suomen lähialueilla. Samalla laaja-alainen vaikuttaminen on lisääntynyt ja monimuotoistunut.
Yhdysvaltojen tavoitteena on säilyttää asemansa johtavana suurvaltana, joka toimii yhteistyössä kumppanien ja liittolaisten kanssa yhteisten intressien pohjalta. Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on merkityksellistä koko Euroopan ja Suomen turvallisuudelle.
Kiina on mainittu ensimmäisen kerran puolustusselonteossa. Kiinan nousu globaaliksi toimijaksi on muuttanut suurvaltojen keskinäistä dynamiikkaa. Kiinan käyttämät vaikuttamiskeinot aiheuttavat kasvavaa huolta.
Suomen turvallisuuden näkökulmasta Venäjän merkitys on keskeinen. Venäjä on osoittanut kykynsä käyttää koordinoidusti laajaa keinovalikoimaa, jossa sotilaallisella voimalla on edelleen keskeinen osa.
Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Mahdollisessa Euroopan laajuisessa konfliktissa Pohjois-Eurooppa muodostaisi sotilasstrategisesti tarkasteltuna kokonaisuuden. Kansainvälisen tilanteen kiristyminen yhdellä alueella voi johtaa nopeasti sotilaallisen toiminnan lisääntymiseen myös muilla alueilla.
Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä... [Hälinää]
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Ministeri Kaikkonen, pyydän hetkeksi keskeyttämään. — Pyydän käymään salissa olevia muita keskusteluja ulkopuolella. — Olkaa hyvä, ministeri Kaikkonen.
Kiitos! — Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.
Arvoisa puhemies! Puolustuskykymme ylläpidossa ja kehittämisessä kaiken lähtökohtana on edelleen vahva oma puolustuskykymme. Suomella on oltava ennaltaehkäisevä puolustus ja vahva torjuntakyky, joita koko yhteiskunta tukee. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana jatkossakin. Nämä ovat olleet aina puolustuksemme, voi sanoa, fundamenttien fundamentteja, ja sellaisina ne pysyvät.
Kykyä vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa on kehitettävä osana kehittyvää kokonaisturvallisuuden mallia. Puolustushallinnon kannalta keskeisiä yhteistyö-alueita ovat kyberturvallisuus ja kyberpuolustus, informaatiopuolustus ja strateginen kommunikaatio.
Kyberpuolustuksen kehittäminen edellyttää tiedonvaihdon, toimivaltuuksien ja kansallisten yhteistyörakenteiden kehittämistä viranomaisten välillä. Kybertoimintaympäristön uhkia ja niihin liittyviä kansallisia kehittämistoimia arvioidaan käynnistettävässä selvitystyössä.
Edellisen puolustusselonteon linjausten perusteella on kehitetty valmiutta kaikissa puolustushaaroissa, ja työ jatkuu. Puolustusvalmiutta kehitetään kattamaan aiempaa paremmin kaikki operatiiviset toimintaympäristöt.
Strategiset hankkeet toteutetaan suunnitellusti. Niiden merkitys Suomen puolustuskyvylle on kriittinen. Maapuolustuksen ja puolustusjärjestelmän muiden osien ylläpito turvataan strategisten hankkeiden toimeenpanon aikana.
Paikallispuolustuksen uudistuksessa kyse on Maavoimien sodanajan joukkojen uudelleenorganisoinnista ja puolustuksen toteutustavan kehittämisestä. Perusteet eivät sinällään muutu. Puolustusvoimien sodanajan kokonaisvahvuus säilyy ennallaan, 280 000, ja koko maata puolustetaan jatkossakin. Viranomaisyhteistyön merkitys ja reserviläisten rooli kasvavat.
Arvoisa puhemies! Puolustuskykymme ylläpito ja kehittäminen eivät tapahdu ilmaiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti puolustuksen resursointi perustuu vuoden 17 puolustusselonteon resurssitasoon. Puolustusvoimien suorituskykyä on ylläpidetty ja kehitetty näiden resurssikirjausten pohjalta. Menojen uudelleenkohdennukset ja leikkaukset muodostavat kuitenkin kasvavan haasteen puolustuskykymme pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Toimintaympäristön edellyttämän valmiuden ylläpito, asevelvollisten kouluttaminen sekä uusien suorituskykyjen kehittäminen edellyttävät Puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäämistä. Noin 100 henkilötyövuoden lisäys toteutuu kuluvalla vaalikaudella. Tavoitteena on kasvattaa henkilöstömäärää edelleen 500 henkilötyövuodella asteittain 20-luvun loppuun mennessä. Tämä edellyttää lisäresursseja kahden seuraavan hallituskauden aikana.
Tämän selonteon pohjalta, arvoisa puhemies, tulemme tarkastelemaan myös lainsäädäntötarpeita. Pidämme tärkeänä, että kybertoimintaympäristöön liittyvää lainsäädäntöä ja kyberpuolustuksen viranomaisyhteistyötä kehitetään.
Arvoisa puhemies! Puolustusyhteistyötä tehdään Suomen omista lähtökohdista ja yhteisten intressien pohjalta. Se vahvistaa omaa puolustuskykyämme. Kahdenvälisistä kumppaneista painotamme erityisesti Ruotsia, Norjaa ja Yhdysvaltoja.
Suomi tukee EU:n puolustusyhteistyön syventämistä ja jatkaa tiivistä kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa. Suomi osallistuu Nordefco-yhteistyöhön aktiivisesti sekä toimii parhaillaan puheenjohtajamaana.
Tiivistäisin tämän selonteon pääviestin puolustusyhteistyön osalta seuraavasti: Puolustusyhteistyöllä kehitetään Suomen yhteistoimintakykyä keskeisimpien kumppanien kanssa kaikkia Suomeen vaikuttavia turvallisuustilanteita varten. Suomella tulee olla kyky toimia yhdessä keskeisimpien kumppanien kanssa erikseen päätettäessä, myös kriisiaikana.