Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia 2018 kokoaa valtioneuvoston kantoja ja alustavia näkemyksiä sekä käynnissä oleviin että tiedossa oleviin annettaviin aloitteisiin, ottaen muiden muassa huomioon Suomen lähestyvän puheenjohtajuuskauden.  

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä suhtautuu varsin kriittisesti koko esitykseen. Koko Euroopan unionissa olomme ajan on ympäristöasioilla sekä ympäristöseikkoihin viittaamalla ajettu järjestelmällisesti alas maamme teollisuuden kannattavuutta.  

Pidämme erityisen tärkeänä sitä, että uusiutuvan energian direktiivin bioenergian kestävyyttä koskevat linjaukset eivät vähennä tai uhkaa meidän kestäviä metsien hakkuita, jotka ovat osa teollisuutemme selkärankaa. Muutoinkin EU-tason päätöksissä sekä niihin liittyvissä kansallisissa tavoitteissa tulee voida ottaa huomioon maksimaalisesti kaikki joustovara.  

Toisaalta valiokuntaryhmämme mielestä on elintärkeää, että mahdolliset muutokset EU-politiikassa ovat ennakoitavissa olevia ja että keskeiset periaatteet pysyvät ennallaan yli hallituskausien. Isossa kokonaiskuvassa näemme, että EU-politiikkaa tulee tehdä sellaisista lähtökohdista käsin, joilla pystymme turvaamaan teollisuutemme kilpailukyvyn, että maamme huoltovarmuuden.  

Kolmanneksi perussuomalaisten mielestä on tärkeää, että byrokraattisuutta pystytään vähentämään. Esimerkiksi maanviljelyssektoria ei tule enää rasittaa lisä EU-byrokratialla. Muutoinkin maataloussektori on jo tehnyt voitavansa päästöjen vähentämiseksi. Mitä tulee tulevaisuuden EU-rahoituksen kehyksiin niin sekä valiokuntaryhmämme että eduskuntaryhmämme korostaa sitä, että Suomessa pystytään jatkossakin harjoittamaan maataloutta ja maatalousyrittäjyyttä koko maassa. Tätä kehitystä ei tule vaarantaa liian tiukalla ympäristönsuojelutoimien normituksella. Yksipuolinen ympäristö- ja ilmastonormien tiukentaminen uhkaa siirtää teollisuuden niihin maihin, joissa ympäristöasioista huolehditaan EU-tasoa vähemmän. 

Osana rahoitusneuvottelujen prosessia tulee huolehtia jatkossa siitä, että maamme rahoitusosuus ei kasva. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei myöskään suosi sitä, että EU-kehitys vie yhä voimakkaammin unionia kohti liittovaltiota. Euroopan kansoille ja kansallisvaltioille kuuluvaa poliittista päätäntävaltaa ei saa siirtää enempää EU:lle. EU:n liittovaltiomaisia rakenteita olisi sen sijaan perusteltua ryhtyä purkamaan hallitusti, jotta päätäntävaltaa saadaan palautettua takaisin lähemmäs Euroopan kansoja. EU ei saa kehittyä tulonsiirtounioniksi ja EU-maiden yhteisvastuut euron pelastamiseksi eivät saa kasvaa.