Arvoisa herra puhemies! Kevät on ollut raskas monille perheille, erityisesti niille perheille, joissa on ollut haasteita jo ennen poikkeusoloja. Perheiden eriarvoisuus on korostunut. Pohjalla vaikuttavat köyhyys, terveysongelmat ja sosiaaliset ongelmat. Lapsiperheköyhyys oli iso ongelma jo ennen koronaa, saati koronan tuomien taloudellisten vaikeuksien jälkeen, ja lisäksi monet palvelut, kuten kuntoutus- ja mielenterveyspalvelut, ovat voineet olla tauolla koronan aikana. Kuitenkaan ongelmat ja näiden palveluiden tarve eivät ole mihinkään kadonneet, päinvastoin, ja tuen ja avun tarvetta on jäänyt poikkeusoloissa myös piiloon. Palvelujärjestelmiin, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, on panostettava. Kysyisinkin nyt asianomaiselta ministeriltä: mitkä ovat ne täsmäkeinot, joilla hallitus nyt auttaa näitä perheitä ja varmistaa, etteivät nämä perheet jää avun ulkopuolelle? 

Arvoisa puhemies! Olen teidän kanssanne aivan samaa mieltä. Kyllä tässä koronakriisissä, erityisesti sen jälkihoidossa, on katsottava jo toteutunutta mutta erityisesti koronakriisin jälkeistä, siitä seurannutta tilannetta. 

Me eilen julkaisimme lasten ja nuorten asioista kertovan selvityksen, joka on tehty lapsistrategian valmisteluvaiheen työnä, ja siitä selviää nimenomaan, niin kuin edustaja Tanus tässä äsken todisti, että koronakriisillä on ollut vaikutuksia perheiden arkeen nimenomaan lasten ja nuorten näkökulmasta mutta myöskin koko perheen hyvinvoinnin näkökulmasta. Sen takia olemme jo aikaisemmin neljännen lisätalousarvion yhteydessä päätyneet hallituksena siihen lopputulokseen, että lasten ja nuorten ja perheiden arkea on tuettava vahvasti. Noin 320 miljoonaa ohjataan tähän kokonaisuuteen, josta pääosin sekä opetusministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön tuella tehdään näitä toimia. Ja tällä viikolla toissa päivänä päätettiin [Puhemies: Aika!] jälkihoitotyöryhmän asettamisesta, jossa käydään näitä samoja toimia läpi, jotta saadaan sitten budjettiriiheen esityksiä lisää. 

Arvoisa herra puhemies! Konkreettisia toimia on siis luvassa, toivomme näin. Mutta miten sitten koulupuolella? Koulut avattiin vielä ennen lomia muun muassa siitä syystä, että kaikki lapset ja nuoret tavoitetaan pitkän tauon jälkeen. Kaikkia ei kuitenkaan valitettavasti tavoitettu. Miten varmistetaan, että saadaan nämä kadonneet nuoret niin sanotusti tavoitettua? 

Meidän on syytä varautua siihen, että lastensuojelun palveluiden tarve lisääntyy. On varauduttava siihen, että ehkä jo syksyllä tulee piikki lastensuojeluilmoitusten osalta. Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: Miten varmistetaan, että lastensuojelu ei ruuhkaudu nyt, kun apua erityisesti tarvitaan? Miten varmistetaan, että yhdellä työntekijällä ei ole liian suuria asiakasmääriä, jotta hän pystyy huolella perehtymään ja hoitamaan kunnolla asiakastyötä? Millä toimilla tuetaan koronan jälkeistä tavoittamistyötä? Entäs kouluissa, oppilaitoksissa: mitkä ovat oppilashuollon keinot vastata lisääntyneeseen oppilashuollon tarpeeseen? 

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle äärimmäisen tärkeästä kysymyksestä. Tilanne on, aivan kuten edustaja toteaakin, että me tiedämme, että on tullut kasvanutta tuen tarvetta kevään mittaan. On oppilaita, joita ei ole tavoitettu, ja tiedetään, että on perheitä, joissa ongelmat ovat kasautuneet ja kasvaneet kevään mittaan. 

Yksi keskeinen konkreettinen tapa, miten hallitus nyt haluaa tukea kuntia, opetuksen järjestäjiä tässä, on juurikin tämä lasten ja nuorten tukipaketti, jolla ohjataan ihan konkreettisesti resursseja oppilaanohjaukseen, oppilaiden tukeen ja lisäopetukseen. Eli kyllä se keskeisin keino on se, että ne ammattilaiset ovat paikalla, että heillä on aikaa myöskin kohdata niitä nuoria ja antaa sitä tukea sitten syksyllä. 

Äärimmäisen tärkeää on mielestäni myöskin se, että saadaan välitettyä viestiä perheille ja vanhemmille siitä, että esimerkiksi varhaiskasvatukseen palaaminen syksyllä on turvallista. Viranomaiset ovat antaneet ohjeistuksia siitä, millä tavalla huolehditaan turvallisuudesta myöskin päiväkodeissa. Erityisesti varhaiskasvatuksen puolella näkyi se, että kaikki lapset tosiaankaan eivät kevään mittaan vielä palanneet. 

Arvoisa herra puhemies! Perheet tarvitsevat tukea, ja nuoret tarvitsevat tukea, mutta niin tarvitsevat myös perheet, joissa on omaishoitajia. Arvoisa ministeri, oletteko valmis tällä hallituskaudella vihdoinkin muuttamaan omaishoidon tuen kokonaan verottomaksi? Toivoisin, että viimeinkin olisitte valmis siihen. Oletteko: kyllä vai ei? 

Herra puhemies! Tämä ei ole hallitusohjelmassa. [Minna Reijonen: Voi siihen silti suostua! — Naurua] — Sen voi silti tuoda, mutta verotuksen kautta ylipäätään halutaan yllättävän paljon yhteiskunnassa asioita ratkaista. Ehkä kuitenkin omaishoitokin on asia, jossa on selkeämpää se, että ne voimavarat, joita yhteiskunnalla on sen tukemiseen antaa, rehellisesti annetaan budjetin kautta. Kuten sanoin itse kysymykseen, omaishoidon verotuksen muutosta ei ole hallitusohjelmassa. [Minna Reijonen: Senhän voi lisätä sinne!]