Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Nästa fråga, ledamot Pitko, varsågod.
Arvoisa puhemies! Kolme‑ ja puolituhatta ihmistä on Suomessa vailla omaa asuntoa. Heistä noin tuhat on vailla asuntoa pitkäaikaisesti. Suomi on tehnyt pitkään hyvää työtä asunnottomuuden vähentämiseksi, mutta nyt suunta uhkaa olla kääntymässä. Tänään Takuusäätiön toimitusjohtaja kertoi, että asunnottomuus voi kasvaa. Häädöt ovat kasvaneet jo tänä vuonna 24 prosenttia, ja Tampereelta kuuluu, että asumisneuvontaan asunnottomuuden vuoksi hakeutuneiden määrä on yli nelinkertaistunut alkuvuoteen verrattuna. Näin käy, kun asumisen tuista ja sosiaaliturvasta, kohtuuhintaisesta asumisesta, asumisneuvonnasta ja jopa näitä ihmisiä auttavilta järjestöiltä leikataan. Tämä ei voi mennä näin. Onko Suomi edelleen hyvinvointivaltio, vai olemmeko me maa, jossa lapsiperhekin voi jäädä asunnottomaksi? Tuleva yö on Asunnottomien yö. Siksi kysyn sosiaali‑ ja terveysministeriltä: millaisiin toimiin olette valmiita ryhtymään, [Puhemies koputtaa] ja millaisen korjausliikkeen politiikkaanne teette, jotta tämä huono-osaisuuden kierre saadaan katkeamaan?
Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Asuntoasioista vastaavana ministerinä haluan ensinnäkin kiittää edustaja Pitkoa, äärimmäisen tärkeä asia. Asunnottomuus — pitkäaikainen asunnottomuus semminkin — on, kuten jokainen ymmärtää, erittäin vakava ja vaikea tilanne ihmiselle. Ja on näin, kuten edustajakin sanoi, että meillä Suomessa onneksi viimeisen 20—30 vuoden aikana on pystytty tätä perinteisesti sodanjälkeisessä Suomessa varsin laajaa ongelmaa ratkomaan merkittävästi pienempään asunnottomuuden määrään. Viime vuoden tuoreimmat tilastot ovat myönteisiä myöskin häätöjen määrän osalta, joka myöskin on tärkeä seurattava indikaattori — ei sinänsä voida sanoa suoraan, miten se vaikuttaa asunnottomuuden määriin. Ja sinänsä, kun sosiaaliturvan osalta kysyitte, viranomaisten arvio on se, että kyllä tämä häätöjen määrän lisääntyminen liittyy pääasiassa asumiskustannuksiin, työttömyystilanteeseen suhdanneluontoisena. Sosiaaliturvan muutokset ovat tulleet voimaankin vasta niin hiljattain, että häätöjen määrään niillä ei ole vaikutusta.
Asunnottomuustyössä hallitus on tässäkin vaikeassa tilanteessa varannut kymmenen miljoonaa euroa erillistä pitkäaikaisasunnottomuusohjelmaa varten. Ja koska Helsingissä viimeisen viiden vuoden aikana [Puhemies koputtaa] on erityisen paljon pystytty vähentämään hyvillä keinoilla, olen pyytänyt Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonovia johtamaan työryhmää, [Puhemies koputtaa] jonka pohjalta tulemme jo tänä vuonna avaamaan myös kunnille ja hyvinvointialueille [Puhemies koputtaa] uuden haun täsmätoimista pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi.