Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annettua lakia väliaikaisesti lisäämällä lakiin uusi 10 a §, joka koskee saatavien maksamista matkustajille valtion varoista eräissä tapauksissa. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on kuluttajien tasavertaisen aseman varmistaminen matkanjärjestäjän konkurssitilanteissa. 

Tämä muutos tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa vuoden 2022 loppuun. Esitys liittyy covid-19-epidemian vaikutuksiin. 

Esityksen tavoitteena on kaikkien kuluttajien tasavertaisen aseman turvaaminen matkanjärjestäjän konkurssissa tilanteissa, joissa matkanjärjestäjällä on lakiin perustuva velvollisuus palauttaa matkustajien maksamat ennakkomaksut tai niitä vastaavien matkakuponkien arvo. Lisäksi tavoitteena on tehdä matkakuponkien vastaanottamisesta kuluttajille tasapuolinen vaihtoehto hinnan palautukselle rahana. 

Esityksessä ehdotetaan, että matkustajalle voidaan korvata valtion varoista matkanjärjestäjän konkurssissa matkapaketin peruuntumisesta aiheutuneet saatavat. Nämä saatavat matkanjärjestäjä on velvollinen lain mukaan palauttamaan. Edellytyksenä on, että peruuntumisen syynä on koronavirusepidemia ja ettei saatavia voida korvata matkanjärjestäjän asettamista vakuuksista. Tämä koskee myös matkustajan takaisinmaksun sijaan hyväksymiä matkakuponkeja. 

Matkustajan olisi tehtävä korvaushakemus Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, joka päättäisi korvauksen maksamisesta ja maksaisi korvauksen. Laki olisi määräaikainen ja voimassa vuoden 2022 loppuun saakka. Lakia sovellettaisiin kuitenkin jo kansallisten matkustusrajoitusten asettamisen jälkeen syntyneisiin saataviin eli aikaisintaan 16.3.2020 syntyneisiin saataviin. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2020 lisätalousarvioon ja käsitellään sen yhteydessä. Valtiovarainministeriön esittämässä valtion vuoden 2020 viidennessä lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan uutta 2 miljoonan euron suuruista määrärahaa uudelle momentille. 

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä todella lähdetään siitä, että nyt voitaisiin korvata matkustajalle valtion varoista matkanjärjestäjän konkurssista menetetyt saatavat, ja tähän on varattu 2 miljoonaa euroa nyt tässä lisätalousarviossa. 

Arvoisa puhemies! Omat ajatukseni tästä ovat hieman kaksijakoiset sen takia, että tietysti sellaiselle matkailijalle, joka on menettänyt tuon rahansa, on iloinen uutinen se, että hän voi saada rahansa takaisin konkurssitapauksessa, mutta toisaalta tulee mieleen myöskin se, että eikö ensisijaista olisi kuitenkin estää se matkanjärjestäjän konkurssi. Olen tästä aihepiiristä jo pariin otteeseen tehnyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle kysyen muun muassa siitä, että kun näitä koronatukia on laadittu, niin meillä on tiettyjä toimialoja, jotka ovat joutuneet kärsimään tavallista enemmän, vaikka niitä ei ole suljettu samaan tapaan kuin esimerkiksi ravintola-ala viime keväänä, ja näitä ovat juuri matkatoimistoala ja tänään paljon puhuttanut tapahtuma-ala. 

Muistuttaisin vielä siitä, että useissa EU-maissa on käytössä sellainen voucher-malli, jossa asiakas voi aina saada sen rahansa takaisin riippumatta siitä, onko hän antanut siihen suostumustaan vai ei. Suomessahan tähän aina tarvitaan se suostumus, ja se on tavallaan aika hyväkin asia, mutta sen varjopuoli on se, että matkanjärjestäjät joutuvat aina ulkomaille maksamaan näitä kustannuksia etukäteen alihankkijoilleen, ja ne eivät sitten saa niitä rahoja sieltä takaisin, ja siitä syntyvät nämä vaikeat tilanteet. Matkatoimistoala on esittänyt myöskin eräänlaista vakuusrahastoa, joka voitaisiin ottaa käyttöön, ja se oli muutama vuosi sitten eduskunnassa ja myöskin EU-parlamentissa käytössä, kun pakettimatkadirektiiviä käsiteltiin. Siinä yhteydessä siinä nähtiin joitain perustuslaillisia ongelmia, mutta toivoisin, että myöskin tämä malli uudelleen otettaisiin käsittelyyn. 

Arvoisa puhemies! Meille tänään tuli talousvaliokunnassa tämä lakiesitys käsittelyyn, ja jatkamme sitä tällä viikolla. Toivon, että me saamme myöskin tämän matkatoimistojen tilanteen viimeinkin nyt kunnolla hoidettua. Kesäkuun lopussa, kun käsittelimme edellisen kerran mietinnössämme tätä asiaa, nimenomaan korostimme, että kriteeristö on luotava yhteistyössä tämän alan kanssa, mutta edelleenkään näin ei ole käynyt. Toivon, arvoisa puhemies ja ministeri Haatainen, että nyt todella tartutte tähän ja seuraavassa lisätalousarviossa voimme sitten nähdä myöskin rahaa tätä varten. 

Arvoisa puhemies! Vähän samaan tapaan kuin edustaja Kauma tässä sanoi, suhtaudun tähän vähän kaksijakoisesti, koska tässä todella on näin, että vasta kun matkanjärjestäjä on konkurssissa, voidaan korvata. Nythän tilanne on se, että matkailuala Suomessa on erittäin suurissa vaikeuksissa — erittäin suurissa vaikeuksissa — ja huoli, mikä tähän liittyy, on ensinnäkin se, että tämä todella tarkoittaa sitä, että yritys on konkurssissa ennen kuin varaaja, palvelun ostaja saa korvauksia. Mutta sitten toinen asia on se, että tähän on varattu 2 miljoonaa euroa nyt tässä lisätalousarviossa. Huoli on ainakin minulla se, että tässä ei ole tehty vaikutusarviointeja, että onko tämä taso edes siellä päinkään, missä kuuluisi olla. Jos oikein luin tällä viikolla, niin Finnairilla esimerkiksi on tällä hetkellä sisällä noin 40 miljoonaa euroa matkustajien rahoja, mikä ei toki tähän liity, koska Finnair ei ole konkurssissa. Mutta huoleni liittyy siihen, että kun tämä on nyt toinen lakiesitys, mikä tässä lisätalousarviossa on, jossa ei vaikutusarviointeja ole, niin olisi tietysti kiva kuulla, onko tämäntyyppinen lainsäädännön tekeminen kovin fiksua siinä mielessä, että kuultaisiin paremmin, mitkä ne vaikutukset ovat, mitkä ne tarpeet ovat. Eli ministeriltä kuulisin tästä mielelläni. 

Kyllä kai lähtökohta on se, että tavalla tai toisella koko EU-alueella on kyettävä tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat terveysturvallisen matkailun. Nimittäin tällä hetkellä Suomesta ei juurikaan oma Finnairimme lennä, mutta sen sijaan monet muut lentoyhtiöt lentävät edestakaisin pitkin Eurooppaa. Minusta tämä on se asia, mikä nyt täytyy ensisijaisesti ratkaista. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin mielenkiintoinen asia. On nimittäin monelta eri suunnalta otettu minuunkin yhteyttä tämmöisessä tilanteessa, että on tammikuussa varannut lennon Helsingistä tuonne Keski-Eurooppaan — tosin ei suoraan Finnairilta, mutta Finnairin matkoja on välitetty tietyn matkatoimiston kautta — ja elokuussa oli tarkoitus matkustaa mutta tämä korona on perunut sen tilaisuuden sieltä Keski-Euroopasta, ja nyt asiakas odottaa, saako hän rahansa takaisin. Nimittäin koronan takia on peruttu tämä tapahtuma, ja nyt sitten kun tätä lakiesitystä selailee, niin tässä todella on näin, että jos menee konkurssiin, mutta tietääkseni tämä matkanvälittäjä ei ole konkurssissa, ja sieltä on tullut ilmoituskin, että menee ainakin kahdeksan viikkoa ennen kuin pystytään vastaamaan niitten rahojen palautukseen. Elikkä kyllä siellä aika pitkiä jonoja on. Voin ministerille sitten kahden kesken kertoa tämän nimenkin, kuka tässä on toimijana. 

Mutta lähinnä se, että olisi mahdollista kumminkin saada rahat takaisin sieltä, koska ei ole itse millään tavalla aiheuttanut sitä matkan perumista, ja turhaanhan sitä nyt lentelee tuossa ja saastuttaa sitten tuota ilmaa, jos ei kerta mitään tekemistä siellä kohdemaassa ole. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on järkevä näillä perusteilla, mitä salista olemme kuulleet, että jos matkanjärjestäjä menee konkurssiin, silloin tullaan vastaan näillä toimenpiteillä, mitä tässä hallitus juuri esittää. 

Kuuntelin edustaja Kauman puheenvuoroa huolella, ja hän totesi — taisi myöskin tulla perussuomalaisten puolelta sama huomio — että lähtökohdan pitäisi kuitenkin hallituksella olla se, ettei tulisi konkursseja lainkaan. Tänään kun on kuunnellut tätä debattivaihetta täällä, johon ei päässyt kylläkään osallistumaan, eli debattivaihetta kun kuunteli, niin siinä tuli selkeästi esille opposition puolelta se näkemys, että kun puhuttiin Lapin matkailukuplista tai puhuttiin muusikoista — äskenkin edustaja Kauma puhui muusikoista, jotka ovat protestoineet eduskunnan rapuilla — tai puhutaan lentokenttien vaikeuksista, niin syytetään hallitusta siitä. Ministeri on tässä paikalla, ja ministeri vallan mainiosti tietää, että nämä ongelmat, mitä tässä matkanjärjestäjillä on, nämä ongelmat, joita muusikoilla on, nämä ongelmat, mitä me kohtaamme Lapin matkailun osalta, eivät ole hallituksen vika — ainakin näin minä olen ymmärtänyt — vaan tämän koronaviruksen vika. Mehän yritämme tehdä vain toimia, että tästä selvitään mahdollisimman hyvin. Siinä suhteessa toivoisi, että oppositio tulisi sillä tavalla yhteiseen joukkueeseen mukaan, että tuettaisiin hallitusta niissä toimissa, millä me yritämme nitistää tämän koronan ja myöskin ylläpitää taloutemme selkärankaa. 

Herra puhemies! Tällä esityksellä — tällä hyvällä esityksellä, jota tuen, totta kai, sillä hyvä hallitushan antaa vain hyviä esityksiä — lienee oman arvioni mukaan kaksi tarkoitusta: matkailijoiden oikeusturvan parantaminen mutta myöskin luottamuksen luominen, että niitä matkailuja nyt pikkuhiljaa sitten lähtisi myös käyntiin, koska juuri niin kuin täällä on hyviä puheenvuoroja käytetty, matkailuala on todella suurissa vaikeuksissa, ja uhkaa olla jopa niin, että vuosikymmenten työ menetetään, niin matkatoimistot kuin sitten moninaiset kotimaisetkin matkailualan yritykset. Kyllä, puhemies, meidän pitäisi tavalla tai toisella nyt tässä meidän hybridistrategian vaiheessa saada matkailu käyntiin koronaturvallisesti. Meidän pitäisi saada matkailu käyntiin koronaturvallisesti niin Suomesta tiettyihin maihin, joissa riittävän vihreä tai riittävän vaaleankeltainen liikennevalo palaa koronatilanteessa, että sitten ennen kaikkea Suomeen. 

Tämähän on ollut todella onneton ja synkkä tilanne matkailualalle, mitä korona on aiheuttanut — yksi aloista, jota on eniten korona runnellut — mutta on tässä ollut sitten niin kuin synkimmissäkin pilvissä se kultareunus. Kun olen seurannut kesän aikana sosiaalisen median fiidejä tai uutisketjuja, niin kyllä siellä näkyy Instagramissa ja Facebookissa, uskaltaisin väittää, että alle nelikymppiset, nuoremmat suomalaiset ovat löytäneet kotimaanmatkailun ihan uudella tavalla, ja tätä kotimaanmatkailun heräämistähän meidän pitäisi pystyä jollakin tavalla rakentamaan ja nostamaan. Taitaa olla, että suositut tosi-tv-ohjelmatkin jo jossakin Torniossa ja Kainuun korvessa järjestetään. 

Puhemies! Tuen tätä esitystä, mutta oikeastaan halusin, kun paikalla on työministeri, kysyä hieman tästä Lapin matkailun tilanteesta, sillä se on kyllä meillä sellainen jaettu yhteinen valtava huoli, sillä sinne on saatava nyt aikaan se käytävä tai kupla. Muuten siellä ainakin vuosikymmenten työ menee taaksepäin, ja välttämättä työttömät eivät ole tuhansissa, se on pieni mittakaava, vaan voi mennä jopa kymmeniintuhansiin. Olenkin nyt tiedustelemassa työministeriltä: mitä toimia nyt Lapin matkailun eteen ollaan tekemässä, niin että saataisiin varsinkin näitä charterkoneilla tulevia ulkomaisia talvi- ja jouluturisteja nyt tulemaan Lappiin, ja onko sinne hallitus nyt täsmätoimia todella tekemässä, jotta se niin sanottu käytävä tai kupla syntyy, tai muita tukitoimia Lapin matkailulle? 

Arvoisa puhemies! Jatkan hiukan edellistä puheenvuoroani ja totean edustaja Kiljuselle, joka sanoi, että ei ole hallituksen vika tämä koronakriisi ja nämä matkustusrajoitukset: eivät tietenkään ole. Toki tämä on hyvin vaikea tilanne, millä tavalla tasapainoillaan talouden ja terveyden kanssa. Mutta totean myöskin sen, että Finnair on mahdollisesti irtisanomassa, ainakin yt-neuvotteluissa on 1 000 ihmistä, maapalveluyhtiö Swissportilla 700 henkilöä, Vantaalla kaiken kaikkiaan, kuten edustaja Kiljunen tietää, 10 000—15 000 henkilöä, jotka ovat tavalla tai toisella sidoksissa tähän lentokentän toimintaan. 

Kyllä itse pidän hyvin tärkeänä sitä, että hallitus on hyvin selkeä siinä viestinnässään ja politiikassaan, mitä tehdään, niin että ei tule poukkoilua myöskään sen suhteen, että yhtäkkiä joku maa suljetaan aivan yllättäen tai jäämme tänne Pohjolaan omaan kuplaamme eikä täältä voi enää matkustaa. 

Hallituksessa ministeri Lintilähän on useaan otteeseen todennut sen, että kun meillä on tämä 8 uutta tautitapausta 100 000:ta asukasta kohden viimeisen kahden viikon aikana, niin se on hyvin tiukka matkustusrajoitus ja useassa maassa se on 16, jopa enemmän. Toivoisin nyt kyllä, että hallitus löytäisi keinon siihen, että me emme jää tänne pussin perälle Pohjolaan vaan olisi turvallinen tapa matkustaa testaamalla, jäljittämällä ja uusia teknologioita, Koronavilkkua ja niin edelleen hyödyntämällä. Eräät yritykset ovat ehdottaneet muun muassa matkustustodistusta, niin että sillä tavalla voisi tiettyjen kriteerien nojalla sitoutua niihin testeihin ja tiettyyn toimintatapaan, kun matkustetaan ulkomailla. Kyllä tähän täytyy jonkinlaiset toimintatavat löytää, niin ettei meillä näinkin iso toimiala ajaudu konkurssiin. Kyse on paljon muustakin kuin Lapin matkailusta: hyvin tärkeästä elinkeinosta suomalaisille. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen toivoi, että tuettaisiin hallitusta. Kysyisin, mitä muuta oppositio teki koko kevään. Me käsittelimme valiokunnassa erittäin kiireellisenä konkurssilakia, ulosottolainsäädäntöä, näitä poikkeuslakeja. Pidättäydyimme myös hyvin vahvasti monista kriittisistä asioista ja tuimme poikkeuksellisessa tilanteessa, eli en nyt ihan kyllä allekirjoittaisi tuota väitettä. Demokratiaan kuuluu keskustelu, ja tietysti meidän täytyy tuoda täältä erilaisia vaihtoehtoja. Ei voi olla niin, että kaikki viisaus asuu teidän hallituksessanne. Eihän se näin tietenkään voi olla. 

Ratkaisujen osalta itse olisin toivonut esimerkiksi, että olisi mietitty ulkomaanmatkailua ja sen aloittamista tarkemmin. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän johtaja tuo aina terveisiä meille Hyvinkään kaupunginhallitukseen. Hän totesi muutama viikko sitten, että 90 prosenttia Keski-Uudenmaan uusista tapauksista on tuontitavaraa. Elikkä jos me olisimme malttaneet vähän paremmin tämän asian kanssa tai sitten vaatineet etukäteen todistuksen siitä, ettei ole koronaa, niin tämäntyyppiset asiat olisivat ehkä olleet hyviä asioita — eihän absoluuttista varmuutta voida saada. 

Tämä menee nyt tietysti vähän jo oikeusministerin tontille — hän saapui tänne — kun tässä puhuttiin työoikeudesta ja konkurssista. En tiedä, voiko oikeusministeri tai työministeri vastata, mutta olisin kysynyt tässä, onko suunnitteilla konkurssilain tai ulosottolain jatkamista. Näissähän on tietysti aina se puoli, että on velkojankin etu olemassa, eli velkoja voi olla myös yritys, jolla on itsellään haasteellinen tilanne. Näissähän on monesti ratkaisuna myös se, että voisi esimerkiksi oikeusapulakia muuttaa siten, että yritykset saisivat oikeusapua helpommin oikeusaputoimistoista. Tästähän puhuttiin viime kaudella, että yksi keino auttaa yrityksiä olisi laajentaa niiden mahdollisuuksia saada oikeusneuvontaa. Se on monesti kuntien harteilla erilaisten YritysVoimaloiden ja muiden hankkeiden vuoksi. 

Ihan lopuksi on vielä pakko sanoa, että tuossa äskeisessäkin lisätalousarviokeskustelussa tuotiin esille, että oppositiolla ei ole ratkaisuja. Meillä on monenlaisia ratkaisuja, arvonvalintakysymyksiä. Esimerkiksi perussuomalaiset ovat hyvin vahvasti vastustaneet tätä elpymisrahastoa, ja meidän mielestämme ne rahat olisi pitänyt käyttää toisin. Se on yksi ratkaisu. Sitten kuitenkin on niin, että koska yhdestä pussista näitä asioita tehdään, niin jos toisaalle laitetaan rahaa, niin se on toisaalta pois. Tämä täytyy ymmärtää, että samoista rahoista kuitenkin puhutaan. 

Mutta jos ministereiltä saa näihin jonkinlaisia kommentteja. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Olisin vielä nappaissut kiinni tähän matkustusasiaan, jota täällä jo toiset edustajat kysyivätkin. Lähinnä olisin kysynyt sitä, onko hallitus selvitellyt, millä tavalla tätä matkailua on muissa maissa avattu, kun näyttää siltä, että tuskin Euroopan laajuista päätöstä — joka olisi ehkä jopa EU:n asia, siellä yleensä keskitytään vain rahanjakoon, mutta tässä olisi ollut tällainen paikka tehdä yhteistyötä — saadaan aikaiseksi, ja esimerkiksi Kreikka on käyttänyt tämmöistä sähköistä lomaketta, jonka jokainen matkustaja ennen tuloansa maahan täyttää ja jonka perusteella he tekevät siellä riskiarviota kustakin maasta tautitapauksien perusteella ja jokainen matkustaja saa oman henkilökohtaisen QR-koodin, joka sitten skannataan lentokentällä siinä kohtaa, jos joudutaan ottamaan näyte, joka on siis nopeata läpivirtausta siinä testaustoiminnassa, tai että onko tämäntyyppisiä ratkaisuja tulossa muitakin. Ja sitten tähän tautitestaukseen, jota tehdään eri maissa, niin tämäkin esimerkki tulee jälleen Kreikasta, mutta siellä muun muassa ruvettiin vaatimaan tietyistä maista tulevilta negatiivista tautitestiä, ja ei mennyt kauaa, kun siellä sitten jo pyöri väärennettyjä testituloksia, eli tämäkin on varmaan semmoinen asia, joka matkailun osalta on hyvä ottaa huomioon. Mutta kysyisin, onko tämäntyyppisiä ratkaisuja tulossa. 

Arvoisa herra puhemies! Tässä monet puheenvuorot ja kysymykset ihan aiheellisesti, tietenkin ottaen tämän tilanteen huomioon, liittyivät nyt turvalliseen matkustamiseen, testaukseen ja matkustusrajoituksiin. Hallitus tulee huomenna neuvottelussa käsittelemään tätä kokonaisuutta. Siinä on kartoitettu, mitkä ovat käytännöt, ja myös otettu huomioon EU:n pohdintoja ja komission valmisteluja. Kyseessä on tietenkin se, miten voimme nyt turvata sen, että tänne voi turvallisesti matkustaa ja myös estää sen, että viruspandemia ei pääse täällä etenemään, mutta samalla myös luoda edellytykset, että matkailuelinkeino voisi näissä olosuhteissa mahdollisimman parhaalla tavalla toimia, jotta vältyttäisiin työttömyydeltä tällä alalla, joka on ihan selkeä uhka, jos matkustus pysähtyy. 

Tähän varsinaiseen esitykseen liittyen täällä kannettiin huolta siitä, riittääkö tämä resurssi. On arvioitu, että lisätalousarviomääräraha tälle vuodelle olisi 2 miljoonaa euroa, ja sitten varaudutaan 3 miljoonan euron lisäykseen ensi vuonna ja sitten 2022 myös. Tämä esityshän siis vahvistaa nyt kuluttajansuojaa ja yhdenvertaistaa kuluttajat riippumatta siitä, mistä syystä matka on peruuntunut, että saa takaisin tämän korvauksen, ja välillisestihän tämä tietenkin on myös matkanjärjestäjän kannalta hyvä asia, vahvistaa matkanjärjestäjän asemaa, koska kuluttaja uskaltaa nyt ottaa käyttöön mahdollisesti tämän matkasetelin, jota ei nyt tässä tilanteessa ole uskallettu ottaa. Eli tällä halutaan nyt varmistaa se, että kuluttajat ovat yhdenvertaisia, ja tällä määräaikaisella lainsäädännöllä tämä tullaan varmistamaan. 

Sitten, mitä tulee näihin tukiin, joita on ministeri Lintilän puolelta valmisteltu ja toteutettu, niin siellähän tämä kustannustuki on ollut kaikkien yrittäjien ja yritysten käytössä. Eli se ei kohdennu erityisesti yksittäisille aloille, vaan se on kaikkien käytettävissä oleva tukimuoto. 

Arvoisa puhemies! Meillä on oikeusministeriössä tällä hetkellä käynnissä arviointityö siitä, jatketaanko näitä vai ei, elikkä siihen saadaan palata. Tänäänhän on listoilla esitys siitä, että esimerkiksi yhtiökokouksia voi pitää etänä ihan kesäkuun loppuun asti ensi vuonna. Mutta palataan siihen, mitä tehdään konkurssilainsäädännön ja näitten muitten osalta, jotka ovat voimassa nyt lokakuun loppuun asti. Se arviointityö on käynnissä.