Arvoisa puhemies! Useat tiedotusvälineet ovat tällä viikolla uutisoineet, että venäläinen ostaja on hankkimassa suuren kiinteistön, sadan huoneen entisen vanhainkodin vain muutaman kilometrin päässä Niinisalon varuskunnasta ja eteläisen Suomen suurimmasta ampuma-alueesta. Ministeri Kaikkonen, te olette tänään ilmoittanut tuoneenne eduskuntaan lain, jossa kiristetään ulkomaalaisten kiinteistökauppojen valvontaa — hyvä niin — mutta ilmeisesti lain ja valvonnan ulkopuolelle ovat jäämässä asunto-osakkeet ja liikehuoneistot. Suurin asunto-osakkeiden ulkomaalainen ostajaryhmä ovat venäläiset. Turvallisuusviranomaisten mukaan esimerkiksi laitonta tiedustelua voidaan aivan yhtä helposti harjoittaa myös asunnoista kuin kiinteistöiltä. Ministeri Kaikkonen, miten aiotte toimia, että myös asunto-osakkeiden ja liikehuoneistojen ostaminen saadaan luvanvaraiseksi ja tarvittaessa estetyksi EU:n ja Eta-alueen ulkopuolisille tahoille? 

Arvoisa puhemies! Todella, kun oli jonkun verran saatu kokemuksia tästä nykyisestä laista, niin arvioin, että sitä on syytä kiristää, ja tämän takia laitoin keväällä liikkeelle lainsäädännön kiristämishankkeen, joka tosiaan tänään juuri on tuotu eduskuntaan, ja toivon, että eduskunta sen huolellisesti käsittelee. 

Tuossa piti kuitenkin tehdä valinta, tehdäänkö nyt ne muutokset, jotka ovat kiireellisiä ja perusteltuja, vai tehdäänkö laajempi uudistus, joka olisi käytännössä mennyt seuraavalle vaalikaudelle, ja valintani oli se, että liikutaan tällä vaalikaudella, ja sen takia tämä asunto-osakeyhtiötarkastelu jäi tässä vaiheessa ulkopuolelle. Mutta sen suhteen laitoin selvityksen liikkeelle, tätä asiaa arvioidaan, ja aion myös laittaa jatkotyön tämän lain edelleen selvittämiseksi, onko siinä edelleen kiristämistarpeita. Eli tehdään nyt se, mikä on kiireellisesti välttämätöntä, ja työ jatkuu tästä vielä eteenpäinkin. 

Arvoisa puhemies! En ole lainkaan tyytyväinen tähän vastaukseen. Tein kirjallisen kysymyksen teille, ministeri Kaikkonen, 19.4. tästä samasta asiasta, ja te olette vastannut minulle 3.5. Siinäkin vastauksessa te totesitte aivan saman kuin äsken, että aiotte laittaa liikkeelle selvityksen näistä vuokrahuoneistoista, näistä asunto-osakkeista. 

Mutta toinen kysymykseni, jonka siihen kirjalliseen kysymykseen laitoin, koski vuokrahuoneistoja. Siitäkin te sanoitte laittavanne selvityksen liikkeelle, mutta sitäkään ei ole nyt tässä uudessa lakiesityksessä. Eli milloin te aiotte puuttua näihin todella merkittäviin puutteisiin, jotka tässä lakiesityksessä ovat — siis asunto-osakkeet, liikehuoneistot ja vuokrahuoneistot, jotka siitä nyt puuttuvat — kun tämä asia on ollut teillä tiedossa ainakin tästä minun kirjallisesta kysymyksestäni lähtien jo viime huhtikuussa? 

Arvoisa edustaja Kauma, laitoin tämän selvityksen liikkeelle jo ennen teidän kirjallista kysymystänne. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Se on laitettu liikkeelle helmikuussa, ja tämä työ on parhaillaan käynnissä. Mutta arvio oli valmistelijapuolelta, että jos halutaan tämä kokonaisuus mukaan lakiuudistukseen, niin valmistelussa menee aikaa niin kauan, että se menee seuraavalle vaalikaudelle. Mielestäni se olisi ollut liian pitkä aika, ja sen takia tehdään nyt se, mikä on kiireellistä, mikä nyt voidaan tämän eduskunnan voimin tehdä. Työ jatkuu vielä, ja seuraava eduskuntakin tätä asiaa vielä joutuu käsittelemään, tai saa käsitellä. Mutta pala kerrallaan hyvää lainsäädäntöä, ja yhä turvallisempaa Suomea kohti.  

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta teki erinomaista työtä viime kaudella. Säädimme tiedustelulainsäädännön, joka koskee siviilitiedustelua ja sotilastiedustelua, emmekä yhtään liian aikaisin. Eduskunta pystyi tekemään tämän päätöksen nopealla aikataululla perustuslakia muuttaen, ja siinä tehtiin parlamentaarista yhteistyötä yli puoluerajojen. 

Suojelupoliisin toimivaltuudet ovat kasvaneet. Kysyn ministeriltä: onko rekrytointi onnistunut, onko koulutus riittävää, onko siinä riittävät resurssit, ja ovatko määrärahat kunnossa? 

Ja sitten yksi kysymys liittyen tiedusteluun: Pitääkö tieto paikkansa — ja ymmärtääkseni pitää — että asunnoissa sisällä ei missään tilanteessa voi harjoittaa siviilitiedustelua, mikä antaa suoran aukon rikollisille tiedustelijoille toimia asunnon sisällä, tehdä niitä asioita, joita he ilkeämielisesti mahdollisesti haluavat Suomea vastaan tehdä? Eli olisiko siinä tiukoissa tilanteissa mahdollisuus lainsäädännön tarkentamiseen?  

Arvoisa puhemies! Todella tämä on tärkeätä, että edellinen eduskunta sai nämä tiedustelulait valmiiksi. Se oli varmaan yksi tärkeimpiä lakihankkeita viime kaudella itse asiassa — hyvä, että nostitte tämän esille. 

Ymmärtääkseni rekrytointeja on voitu tehdä varsin hyvin, joskin, jos puhutaan vaikkapa kyberosaamisesta, siinä kyllä viranomaiset, meidän julkinen sektori, kilpailevat yksityisen sektorin kanssa osaajista. Mutta käsittääkseni tilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä tällä hetkellä. 

Tätäkin lainsäädäntöä on syytä arvioida, katsoa, onko siinä parantamisen paikkoja, ja tehdä niitä mahdollisia korjauksia. 

Mutta haluan kuitenkin yhden näkökulman tähän sanoa vielä: jos Suomessa haluaa harrastaa tiedustelua tai haluaa suunnitella jotakin ikävää Suomea tai suomalaisia kohtaan, niin se ei edellytä sitä, että täältä omistaa asunnon tai kiinteistön. 

Arvoisa puhemies! Venäjä on osoittanut julmat kasvot tässä viimeisen kahdeksan kuukauden aikana, ja nyt viimeistään on tehtävä ne kaikki toimenpiteet, joilla energiapolitiikassa, kiinteistöissä, yritysomistuksessa, tietoverkoissa ja muissa saadaan nämä meidän turvallisuusvajeet poistettua tässä maassa. Siinä mielessä tämä laki on tervetullut. Jo vuosi sitten loppuvuodesta, joulukuussa 21, toimitettiin selvitys näistä epäkohdista, eli tämä on ollut vireillä pitkän aikaa, ja sen takia on nyt vähän harmillista, että tähän lakiin jää näitä aukkoja edelleen. Toivoisin, että ministeri ottaa eduskunnasta hyvän viestin vastaan, että nyt turvallisuutta parantavat lakiuudistukset priorisoidaan niin, että resurssit varmasti löytyvät. Tämä asia ei voi jäädä yli vaalikausien odottamaan. Mutta kysyisin vielä, onko selvitetty venäläisten kiinteistöomistuksen täyskieltoa. Katsoin, että lakiesityksessä ei ole edes selvitetty. Oliko tämä ministeriössä pöydällä jotenkin? 

Arvoisa puhemies! Tämä ei ollut tämän lain valmistelussa esillä, mutta ajatukseni on, että tämäkin asia selvitetään tuon jatkotyön yhteydessä — tarve ja mahdollisuudet siihen. Mutta todettakoon tässä nyt vielä kuitenkin kaiken kaikkiaan se, että niitä kiinteistöjä, minkä suhteen jotakin epäilyttävää toimintaa on, meillä kyllä viranomaiset seuraavat varsin tarkastikin ja tarvittaessa myöskin puuttuvat. Ja onhan tästä jo ihan julkisiakin esimerkkejä, miten on puututtu, vaikkapa Airiston Helmi -tapaus — varsin näyttävä tapaus siitä, että kun on epäily lain rikkomisesta, niin on puututtu. 

Vielä sen verran eduskunnalle, että tämä lain kiristys tulee nyt eduskunnan käsittelyyn, ja mielestäni eduskunta voi hyvin katsoa nyt sen lain sisällön ja kuulla asiantuntijoita. Jos eduskunnassa löytyy yhteisymmärrys siitä, miten sitä voisi vielä eduskuntakäsittelyssä parantaa, niin ainakin minä suhtaudun siihen vaihtoehtoon hyvin avarasti.  

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Täällä viitattiin kokoomuksen kysymyksessä kotipaikkaani. Kankaanpäässä tosiaan varuskunnan läheisyydessä sijaitseva Lohikon entinen vanhainkoti myytiin venäläisille ostajille. Kaupunki ei ollut tässä kaupassa osapuolena, vaan kauppa tapahtui yksityisten toimijoiden välillä. Onneksi puolustusministeriö vielä tutkii tapahtunutta ja voi estää kaupan syntymisen. Myös kaupungilla on etuosto-oikeus ennen kuin lopullinen omistussuhde varmistuu. Jatkossa ilmeisesti myös valtiolla tulee olemaan etuosto-oikeus, mikä onkin oikein — näin olen ymmärtänyt, ministeri Kaikkonen. 

Varsinainen kysymykseni kuitenkin koskee bulvaaneja. Venäläisten maakauppojen kohdalla isoksi vaikeudeksi muodostuu kaupankäynti erilaisten bulvaanien kautta. Tämä hämärtää omistussuhteita ja kauppojen todellista tarkoitusperää. Kysyisin: millaisin toimin saadaan puututtua tällaisten erilaisten haamuostajien tekemiin, turvallisuuspoliittisesti ongelmallisiin maa- ja kiinteistökauppoihin? 

Arvoisa puhemies! Tämä uusi lakiehdotus, joka tänään eduskuntaan toimitetaan, tuo parempia työkaluja myös sen selvittämiseen, ketkä ovat todellisuudessa näitten kauppojen takana. Mutta täytyy sanoa ihan rehellisesti ja avoimesti, että tämä on aika vaikea tehtävä — tämä on aika vaikea tehtävä. Valmistelussa on käynyt ilmi, että juuri tällainen bulvaanitoiminta on tavattoman vaikeasti selvitettävää. Työkaluja tämä uusi laki tuo, mutta voi olla, että tässä edelleen jää jotakin, jonka perään joudumme jatkossakin katsomaan. — Kiitos hyvästä kysymyksestä. 

Arvoisa puhemies! Selvää on, ettemme voi suhtautua sinisilmäisesti siihen, millaista keinovalikoimaa Putinin Venäjä voi käyttää omien tarkoitusperiensä edistämiseen. Toiminta on ollut ja on hyvin pitkäjänteistä. On hyvä, että hallitus on asiaan tarttunut, mutta tietysti valitettavaa on se, että tähän nyt tuomaanne lakiin koskien näitä kiinteistöjen ostoja on jäänyt näin valitettavan paljon porsaanreikiä koskien esimerkiksi vuokrausta, asunto-osakeyhtiöitä ja niin edelleen. 

Mutta kysyn kuitenkin puolustusministeriltä: Kun viittasitte tähän, että on jatkossakin syytä kiristää näitä lakeja, niin mitä tehdään sellaisten kohteiden kohdalla, jotka ovat nyt jo päätyneet epäilyttäviin käsiin? Pitäisikö tätä pystyä tarkastelemaan, käsittelemään, nyt, kun uhka-arviomme on noussut? 

Arvoisa puhemies! Voin sen todeta, että on onneksi aika vähän näitä, missä viranomaisilla on epäilyjä, mutta on siellä jotakin kuitenkin, mitä seurataan. Erilaisia kohteita on, mitä tarkemmin seurataan, ja jos on todisteet, että on syytä epäillä lainvastaista tai kansallisen etumme vastaista toimintaa, niin viranomaiset näihin niissä tapauksissa pystyvät kyllä puuttumaan jo nykyisenkin lainsäädännön voimin, mutta tämä uusi laki vielä parantaa tilannetta. 

Arvoisa puhemies! Venäläisten kiinteistökaupat huoltovarmuuden tai turvallisuuden kannalta olennaisten kohteiden liepeiltä ovat vakava haaste. Ongelma ei ole uusi, vaan näitä kyseenalaisia kauppoja on tehty ajan saatossa vaikka millä mitalla. Kiinteistökauppojen lisäksi olisi olennaista kiinnittää huomiota sellaisiin venäläisten tekemiin yrityskauppoihin, jotka liittyvät jollain tapaa huoltovarmuuden tai yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen ylläpitoon. 

Epäilyttävät dronet lentävät taivaalla ja sabotaasin uhka on kasvanut. Yrityksiäkin saatetaan käyttää hyväksi tällaiseen toimintaan, ja kysynkin: miten hallitus on nostanut varautumistasoaan mahdolliseen yritysten kautta tapahtuvaan häirintään? 

Arvoisa puhemies! Me olemme monella tavalla nostaneet varautumisen tasoa. On aivan totta, että tällaista erilaista häirintää tapahtuu. Esimerkiksi suojelupoliisi on todennut, että häirintää verkossa — tällaista kyberhäirintää — tapahtuu paljon enemmän nyt kuin aiemmin. Ja itse asiassa jo siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Nato-jäsenyyshakemusta jätettiin, me tiesimme ja olimme varautuneet, että se myös omalta osaltaan lisää tällaista vihamielistä toimintaa ja erilaista häirintää. 

Mutta turvallisuusviranomaisten resursseja on myös nostettu silloin heti keväällä. Olemme lisänneet niin suojelupoliisin kuin esimerkiksi Rajan, Puolustusvoimien resursseja merkittävästi sotilastiedustelun ja siviilitiedustelun puolelle, jotta meillä on tuntosarvet ylhäällä ja voimme seurata ja tarkkailla, mitä tapahtuu. Ja myös viranomaiset ovat päivittäneet erilaisia suunnitelmiaan ja harjoitelleet erilaisia tapauksia juuri sen vuoksi, että jos jotakin tapahtuu, niin voimme näihin asioihin nopeasti puuttua. 

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys oli tärkeä ja liittyi yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuteen, ei siis vain niihin uhkiin, jotka liittyvät puolustuksemme tarpeellisuuteen ja sotilaallisiin uhkiin, vaan muuhun häirintään ja vaikuttamisen keinoihin. 

Tänään viimeisimmäksi varautumisen ministerityöryhmä on saanut selvityksen ministeriöiden valmiuspäälliköiltä ja kansliapäälliköiltä sen toimeksiannon pohjalta, jonka annoimme muutama viikko sitten. Eli me vaadimme, että kaikkien strategisesti tärkeiden julkisen infran kohteiden varautumisen ja valmiuden tasoa nostetaan. Valmiuspäälliköt ovat tunnistaneet kymmeniä tällaisia toimintoja Suomesta, ja niistä erittäin moneen liittyy tietoliikenne- ja datayhteyksiä. Näiden kaikkien osalta olemme saaneet mahdolliset lakimuutostarpeet, joita onneksi on hyvin, hyvin vähän, ja myöskin lisäresurssin eli eurotarpeet. Pyysimme tästä nyt nopean selvityksen, mitä voisimme tehdä vielä tällä vaalikaudella, ja nopeat ratkaisut löytyvät kyllä hallituksesta poliittisina päätöksinä, jotta kriittinen infra voidaan turvata. Aina voi jäädä aukkoja, mikään ei ole varmaa, mutta teemme kaikkemme. 

Arvoisa puhemies! Tämä on kansallisen yhtenäisyyden ja kansallisen yhtenäisen toiminnan asia, ja sikäli erittäin hyvä, että tässäkin hallituksessa selvästi puolustusministeri ja myöskin pääministerin sijainen ja lukuisat ministerit ovat saman suunnalla, ja hyvä, että hallitus on tänään antanut esityksen, joka vie eteenpäin Suomen keinoja tarttua näihin vaarantaviin ilmiöihin, joissa kiinteistöjä käytetään hyväksi. Meillä on täällä esitetty perusteltuja kysymyksiä, koska kuitenkaan pelkästään uusiin kiinteistökauppoihin kohdistuvat valvotut toimet eivät arkijärjelläkään ajateltuna ole riittäviä. Tämä on tietysti väistämättä kilpajuoksua — bulvaani-sana tulee siitä, että siinä yritetään olla piilossa — mutta yksi merkittävä osa-alue, jossa pystyisimme parempaan, on asunto-osakeyhtiöiden asunto-osakkeiden kaupat. Tältä osin kysyisin nyt asiaa, joka olettaakseni kuuluu mahdollisesti ympäristöministeriön hallinnonalalle. Olen ymmärtänyt, että asunto-osakkeiden kaupoista on muodostettava rekisteri, jossa kansallisesti pystyisi viranomainen seuraamaan asunto-osakkeiden kauppaa, mutta tämä rekisteri on hyvin pitkällä siirtymäajalla. Onko hallitus tarkastellut, olisiko meillä tarvetta nähdä nopeasti asunto-osakkeiden omistussuhteet, ja voidaanko nopeuttaa tätä muutosta, jota on suunniteltu? — Kiitos.  

Arvoisa herra puhemies! On kyse huoneistotietojärjestelmästä, josta tulee hieman samantyyppinen kuin Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteri, uusi järjestelmä, joka on todella myönteinen juttu muutenkin kuin turvallisuuden kannalta, ihan ihmisten arjen kannalta, kun enää eivät ole asunto-osakkeitten osakekirjat hukassa, vaan meillä on digitaalinen rekisteri, ja tämä vie digitaalista yhteiskuntaa eteenpäin. Mutta toki tämä huoneistotietojärjestelmä avaa myös turvallisuuden kannalta juuri näitä mahdollisuuksia. Meillä on maa- ja metsätalousministeriössä, joka vastaa maanmittaustoimesta ja kiinteistörekisteriasioista, valmiutta lakimuutoksia tehdä, mikäli sellaiseen tulokseen hallitus ja eduskunta tulevat. Voin vakuuttaa, arvoisa puhemies — juuri tänä aamuna itse asiassa ministeriön johtoryhmässä tätä selvittelin, kun arvelin, että tämä sali haluaa asiasta kuulla — että Maanmittauslaitos tekee erittäin tiivistä yhteistyötä meidän turvallisuusviranomaisten kanssa juuri näissä kiinteistökauppakysymyksissä ja juuri tässä toiminnassa.  

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko nosti esiin kokonaisturvallisuuden, mikä on tietysti hyvin tärkeätä ja nimensäkin mukaan liittyy oikeastaan yhteiskuntaan hyvinkin laajasti: jos ajatellaan vaikka teknologiaosaamista tai riippuvuutta siitä, niin sillä on turvallisuuspoliittista merkitystä. Osaaminen on strateginen resurssi, varsinkin kriittinen sellainen. Ajatellaan erilaisia luonnonvaroja, materiaaleja: niillä on huoltovarmuus-, omavaraisuusmerkitys. 

Nyt kuitenkin häiritsee se, että vaikka periaatteellisesti tässä salissa ollaan kutakuinkin samoilla linjoilla näistä asioista, niin silti tänne tulee erilaisia direktiivejä ja erilaisia lainsäädäntöehdotuksia, joissa näitä asioita ei ole kuitenkaan loppuun saakka harkittu tai välttämättä ollenkaan. Jos ajatellaan vaikka rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä, niin siihen sisältyy itse asiassa riippuvuus esimerkiksi näistä aurinkokennopuolijohdemateriaaleista, Kiinasta, tai voidaan ajatella ennallistamisasetusta tai vastaavaa. Tietysti tieteessä teknologiassa on neutraliteettiperiaate, mutta pitäähän meidän nyt katsoa, mitä myös meidän tutkimusympäristössä tapahtuu. Koska te esimerkiksi siellä varautumisen ministeriryhmässä alatte seuloa näitä hankkeita systemaattisesti? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Puisto nostaa esiin aivan oikean asian. Ylipäätään rohkenen kuvailla tätä varautumisen kokonaisuutta hyvin monisyiseksi. Viimeemmäksi tänään me olemme käsitelleet myös sitä, miten meidän Säteilyturvakeskus ja muut viranomaiset ovat varautuneet sellaiseen tilanteeseen, johon liittyisi säteilyuhka Suomeen. Kuvailin tämän esimerkin vain siksi, että me varaudumme nyt niin kovin monenlaiseen. Kaikkein eniten ytimessä ovat energiaturva ja ruokaturva. 

Mutta kysymyksenne viittaa muun muassa siihen, että koko länsimainen yhteiskuntamme, niin julkinen puoli kuin yksityiset yritykset, on hyvin riippuvainen myös Euroopan ulkopuolelta tulevista komponenteista, puolijohteista, materiaaleista, joiden puute ja pula on myös ollut omiaan aiheuttamaan tuotantojen kapeikkoja, mikä on muuten myös yksi syy tähän inflaatioon energian hinnannousun lisäksi. Me tarvitsemme enemmän riippumattomuutta tällaisista maista, ja me tarvitsemme enemmän eurooppalaista itsenäisyyttä, ja tämä sama koskee myös suomalaista omavaraisuutta. Mutta huomionne tästä, että me emme toimisi ristikkäin näiden esitysten kannalta, on minusta varteenotettava, ja lupaan tuota tarkastella, ettemme toimisi päinvastoin kokonaisturvallisuuden suhteen. 

Arvoisa puhemies! Kiinteistöjen, asunto-osakkeiden, vuokrahuoneistojen ja liikehuoneistojen joutuminen turvallisuuden kannalta epäilyttäviin käsiin ei ole uusi asia, ja nyt te, ministeri Kaikkonen, täällä sanotte, että nyt selvitetään, pohditaan ja mietitään, ja te tuotte tänne tietoisesti sellaisen lain, jossa on aukkoja. Se hiukan kyllä ihmetyttää näin opposition kansanedustajana, että kun tämä turvallisuus on meille kaikkein tärkein asia tällä hetkellä, niin miksi te ette ole ohjanneet riittävästi resursseja näin tärkeiden turvallisuuslakien valmisteluun. 

Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin tiedustelulakien valmisteluun aikanaan. Niitä valmisteltiin monta vuotta. Kun tehdään meidän turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä, niin se täytyy tehdä riittävällä huolellisuudella, jotta ei tule huteja. Minulla oli todella kaksi vaihtoehtoa tänä keväänä: joko tehdään se, mitä nyt on tehtävissä tällä aikataululla Suomen turvallisuuden parantamiseksi näitten kiinteistökauppojen suhteen, tai sitten katsotaan tätä kokonaisuutta vielä laajemmin, mikä olisi vaatinut auttamatta — kävin tästä pitkän keskustelun ministeriön väen kanssa — aikaa niin, että lopputulos olisi ollut eduskunnassa ehkäpä jossain kaukana ensi vuonna. Piti valita. Minä valitsin tämän nopeamman tien, että tehdään nyt se, mikä tällä aikataululla on tehtävissä. [Välihuutoja] Miten te olisitte toimineet itse?