Arvoisa herra puhemies! Tällä viikolla Suomessa ja täällä eduskunnassa oli Nato PA:n Rose-Roth‑seminaari, missä oli laajasti kansanedustajia Nato-maista ja Naton kumppanimaista. Tässä seminaarissa käsiteltiin laajasti Venäjää, Ukrainan sotaa ja Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyystilannetta. Suomea ja Ruotsia toivotaan laajasti mukaan puolustusliiton jäseniksi, ja tämä on tietysti hyvä ja mukava kuultava asia. 

Kun turkkilaisten kollegojen kanssa keskustelee, niin vaikuttaa siltä, että isompia erimielisyyksiä ei olisi. Syntyy vaikutelma, että on enemmänkin kyse Turkin sisä- kuin ulkopolitiikasta. Tietysti mediassakin on ollut ja rivien välistä on annettu ymmärtää, että Suomi olisi heille hyväksyttävämpi jäsen kuin Ruotsi, mutta meidän ja koko Naton etu on, että liitymme puolustusliittoon yhdessä ja yhtä aikaa. 

Nyt kun Ruotsissa on vaihtunut hallitus, niin kysyisin teiltä, arvoisa ulkoministeri, olette nähtävästi ainakin kolleganne kanssa puhelimitse keskustellut: kuinka aiomme yhdessä edistää nyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä niin Turkin suhteen kuin Unkarin suhteen, ja näettekö, että Ruotsin hallituksen vaihtumisella olisi myönteistä vaikutusta tämän asian etenemiseen? 

Kiitos, edustaja Savola, kysymyksestä. Olen todella tällä viikolla jo puhunut ulkoministeri Tobias Billströmin, Ruotsin uuden ulkoministerin kanssa, ja hän on tulossa huomenna Suomeen. Eli meillä on mahdollista hänen kanssaan käydä sitten syvällisempi keskustelu Ruotsin uuden hallituksen ulkopolitiikasta. Ja tiedän jo nyt, että nopea Nato-jäsenyys yhdessä Suomen kanssa on ehdottomasti heidän tavoitteensa. Ruotsin ulkopolitiikka pysyy tältä osin täysin samana, ja tämä tuki Natolle on siellä vankkumaton. 

Minulla oli myöskin maanantaina mahdollista puhua Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártón kanssa. Unkarissa prosessi etenee. Siellä ei ehdollisteta Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyyttä, siellä halutaan tätä prosessia viedä yhtä aikaa eteenpäin. Heidän parlamenttinsa omassa tahdissaan tätä työtä tekee. 

Olin yhteydessä viikonloppuna myöskin Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavusogluun. Turkki odottaa tästä kolmikantayhteistyöstä nyt tuloksia, ja kun Ruotsissa on uusi hallitus, niin uskon, että kolmikantayhteistyö etenee ja Turkkikin sitten aikanaan tämän ratifioi. 

Ja kuten sanoitte, tämä on myöskin Naton etu, Naton puolustussuunnittelun etu, että Suomi ja Ruotsi pääsisivät yhtä aikaa Naton jäseniksi.