Puhemies! Ilmastonmuutos on vakava asia, se on aikamme vakavimpia kysymyksiä. Sen takia puheenjohtajamme Jussi Halla-aho on ehdottanut kansainvälistä ilmastotullia. Ja minkä takia? Sen takia, että suomalaista työmiestä tai eläkeläistä ei saa enää laittaa maksamaan näitä ilmastokysymyksiä, asumisen ja liikkumisen kustannuksia ei saa enää nostaa, ja sen takia, että nämä saastuttajamaat täytyy saada vastuuseen ja ne täytyy laittaa maksamaan. Tällainen maakohtainen ilmastotulli voitaisiin ottaa käyttöön ensiksi hyvin pienenä ja sen jälkeen nostaa sitä vuosittain, jotta saadaan ohjausvaikutuksia. Niitä on kahdenlaisia: Ensinnäkin hankinnat ohjautuvat maihin, jotka saastuttavat vähän, koska niitten tuotteet ovat edullisia. Toisaalta nämä kaikki maat joutuvat laskemaan hiilidioksidipäästöjään. 

Mutta mikä on hallituksen kanta tähän ehdottamaamme ilmastotulliin? Tuossa eilen valmistui tulevaisuusvaliokunnan lausunto, jossa ehdotetaan, että EU-tasolla selvitetään ilmastotullien mahdollisuutta, jotta päästään kestävään maailmantalouteen. Mutta mikä on hallituksen kanta? 

Arvoisa puhemies! Tärkeä aihe, kiitos siitä. Ilmastonmuutoksen eteneminen on paljon nopeampaa kuin on ajateltu, ja meiltä kaikilta yhdessä vaaditaan enemmän ja nopeammin. On hyvä, että mietitään erilaisia malleja, millä ilmastokysymykseen, saastuttamiseen päästään kiinni järkevällä ja oikeudenmukaisella tavalla. 

Mutta mitä tulee tähän esitykseen, kun sitä tässä pohdin, niin tullikysymykset kuuluvat Euroopan unionille, ja meidän täytyy ratkoa niitä siellä yhdessä. 

Minusta se varsinainen pihvi ja pointti on se, että hiilelle pitää asettaa hinta: globaali hiilen hinnoittelu, joka silloin rankaisee saastuttajaa. Ja tämä on se, minkä eteen hallitus on toiminut ja myöskin itse olen toiminut, Maailmanpankin, IMF:n puitteissa, valtiovarainministereiden kokouksissa, eli ajanut hiilen globaalia hinnoittelua. Rangaistaan siis saastuttajaa, ja sitä kautta saataisiin ohjautumaan vähäpäästöiseen toimintaan maapallolla, ja sitä kautta saataisiin oikeasti vaikuttavia, globaaleja ilmastotoimia aikaan. 

Mutta on tärkeää, että erilaisia vaihtoehtoja mietitään, ja kiitos siitä. 

Puhemies! Globaali hiilen hinta on hyvä idea. Mutta toisena asiana sitten täytyy ottaa huomioon se, että toisaalta meidän täytyy myöskin kasvattaa sitä omaa hiilinielua. Metsää on tohdittava uudistaa. Sitä täytyy ostaa. Sitä täytyy hakata, kasvattaa ja hoitaa. Ja oikea puulaji siellä hyvin hoidetussa metsässä lisää hiilinielua. 

Meidän metsien vuosikasvu on 110 miljoonaa kuutiota vuosittain, ja me voisimme hakata vielä 20 miljoonaa kuutiota enemmän vuosittain. Nyt kun kuitupuun hinta on päälle 20 ja tukkipuun liki 70, sitä puuta pitää saada meidän teollisuudelle. Sitä täytyy saada liikkeelle. Meidän täytyy saada metsät kuntoon, ihmiset sinne luontoon, metsiin hoitamaan niitä, hiilinielu kasvuun. 

Sitten täytyy ottaa huomioon se, että meidän metsä on myöskin monien uusien innovaatioitten lähde, vaikkapa nanosellu, vaatekuidut, puupohjaiset kuidut.  

Haluaisin kysyä: mikä on hallituksen kanta hiilinielujen kasvattamiseen täällä Suomessa metsän hyvän hoidon kautta? [Ilkka Kanerva: Eikä vain Suomessa!] 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen kanta on yksiselitteinen. Me haluamme turvata metsien hiilinielun kehittymisen ja kasvun niin kuin on jo tapahtunut pitkään. Me olemme pystyneet 60 vuodessa kaksinkertaistamaan meidän metsiemme kasvun, joka on samalla kaksinkertaistanut myöskin hiilensidontakyvyn. 

Samalla me haluamme myöskin korvata uusiutuvilla luonnonvaroilla, kestävästi tuotettuna tietenkin, uusiutumattomien luonnonvarojen elikkä maasta kaivettujen luonnonvarojen käytön. Uusien tuotteiden osalta olen täysin samaa mieltä kysyjän kanssa. Niitä kaivataan, niitä tarvitaan, ja niitä meidän tutkimus ja tuotekehitys on tuottanut. Niitä on teollisuudella koko ajan uusia piirustuspöydällä.  

Me voimme ja meidän pitää olla ja me haluamme ja hallitus haluaa, että Suomi on johtava metsämaa maailmassa. Meidän tietotaidollemme on kysyntää, ja totta kai me samalla pidämme omat metsämme kasvukuntoisina, monimuotoisina ja myöskin kestävällä tavalla käytettyinä. 

Arvoisa puhemies! Meidän pitää tehdä ilmastotekoja. Suomen kilpailukyvyn parantaminen tukee teollisuuden pysymistä Suomessa, ja se on ilmastoteko. Asutuskeskusten ulkopuolella auton käyttö on käytännössä välttämätöntä niin työ-, asiointi- kuin koulumatkoihinkin. Lisäksi harvaanasutussa Suomessa polttoaineen hinnalla on suuri merkitys kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta tuotteiden hintoihin sekä viennin osalta maamme kilpailukykyyn. 

Perussuomalaiset vaatii, että energiaveroja alennetaan, koska tämä on selvä ilmastoteko, koska silloin Suomen kilpailukyky parantuu. Onko hallitus valmis parantamaan Suomen kilpailukykyä, pitämään teollisuuden Suomessa ja mahdollistamaan sen, että maaseudullakin voi asua? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin energiaverot ovat hyvin tärkeitä meidän hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden ylläpitämiseksi, mutta myös tässä tapauksessa haluaisin korostaa sitä, että veroilla on valtava ohjaava merkitys. Meidän täytyy enemmän ja enemmän ilmasto- ja ympäristöhaittaperusteisesti suunnata verotaakkaa, verotusta suunnata niin, että se ohjaa esimerkiksi teollisuutta käyttämään vähäpäästöistä tai päästötöntä energiaa, suunnata verotusta niin, että energiateollisuus, joka tuottaa meille välttämätöntä sähköä, siirtyisi koko ajan enemmän ja enemmän pois fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa vähäpäästöiseen ja päästöttömään energiatuotantoon. Jos meillä on vähäpäästöinen energiatuotanto, me saamme aikaan ilmastotavoitteita, mutta meidän täytyy pitää, totta kai, kilpailukyvystämme huolta. Eli siksi verotuksen tason pitää olla kuitenkin järkevää, ja kokonaisverotus on se, mitä pitää katsoa. Siksi mielestäni samaan aikaan veropolitiikassa pitää liikkua siihen, [Puhemies koputtaa] että vastaavasti kevennetään työn ja yrittämisen verotusta, ja silloin me saamme kokonaisveroasteen pysymään järkevänä ja kilpailukyvyn järkevänä. 

Arvoisa puhemies! Ympäristönäkökulma ansaitsee ehdottomasti erittäin laajan huomion päätöksenteossa, mutta samalla tulee muistaa, että suomalainen teollisuus on hoitanut ympäristövelvoitteensa vuosien saatossa koko ajan paremmin. Muun muassa massa- ja paperiteollisuutemme tuotannon määrään suhteutetut rikkiyhdistepäästöt vähenivät vuosien 1992 ja 2017 välisenä aikana peräti 97 prosenttia. Samalla jaksolla teollisuudenalan tuotantoon suhteutettu kaatopaikkajätteen määrä pieneni 94 prosenttia ja hiukkaspäästötkin 85 prosenttia.  

Suomalaisyritykset ovat ympäristöasioissa edelläkävijöitä myös monella muulla sektorilla. Kehitys ei ole ollut lainkaan yhtä myönteistä Aasian nopeasti kasvavissa ja teollistuvissa maissa, joissa luontoa ja ympäristöä on hyödynnetty sumeilematta kulutuksen ehdoilla palkkoja ja työehtoja polkien. 

Arvoisa puhemies! Miten hallitus turvaa maailman mittakaavassa varsin puhtaan suomalaisen teollisuuden toimintaedellytykset myös jatkossa? 

Rouva puhemies! Rohkea nousi. — Ensinnäkin pitää lähteä tähän kokonaisajatusmaailmaan. Emme me voi tehdä sillä tavalla, että kun Suomi on pieni kansakunta, se on nyt sitten veturina tässä ilmastonmuutoksessa. Me näytämme esimerkkiä. Ja me olemme pystyneet tekemään sen, että me luomme työpaikkoja ilmastonmuutoksella. Suomalaista cleantechiä, suomalaista kiertotaloutta, suomalaista uusiutuvaa energiaa, sen osaamista arvostetaan maailmalla aivan maailman huippuna. Olen käynyt lukuisilla vienninedistämismatkoilla, joissa on ollut lukuisia yrityksiä matkassa. Eniten kiinnostavat suomalainen osaaminen, koulutus, cleantech ja uusiutuvaan energiaan liittyvät asiat. Me olemme esimerkki maailmalle, ja sitä meidän tulee olla myös jatkossa. 

Arvoisa puhemies! Oli mukava kuulla, kun ministeri Orpo selitti, että verotuksen pitäisi liikkua siihen suuntaan, että verotamme haittojen tuottamista, muun muassa ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä, ja niillä tuotteilla sitten voimme alentaa muita veroja. Olisi tosi mukavaa, jos hallitus oikeasti olisi tehnyt näin, mutta hallitushan on nimenomaan jättänyt entiselleen fossiilista energiankäyttöä suosivat tuet, joita on yli miljardin verran ensi vuodenkin talousarviossa.  

Mutta sellainen menettely, jolla EU on todella näyttänyt esimerkkiä maailmalle, on päästökauppa. Siitähän on otettu mallia myös Kiinassa. Ja nyt kysyisin, kun hallitus on antanut lakiesityksen eduskunnalle kivihiilen käyttökiellosta: aikooko hallitus ajaa sitä, että vastaava määrä päästöoikeuksia myös poistetaan EU:n päästökauppamarkkinoilta sitten, kun tämä kivihiilikielto astuu voimaan? 

Arvoisa puhemies! Tosiaan Tiilikainen, jonka toimialueeseen tämä kuuluu, ei ole paikalla. Mutta minusta Suomi näyttää tässäkin esimerkkiä ollen ensimmäinen maa, joka totaalisesti kieltää kivihiilen käytön energiantuotannossa vuonna 2029. Ja se, että me korvaamme sen kotimaisella bioenergialla, on minusta askel ehdottomasti oikeaan suuntaan. Suomi toimii maailmalla esimerkkinä niin bioenergiassa, kiertotaloudessa kuin ilmastonmuutoksen vastaisen teknologian kehittämisessä. Ja esimerkiksi kun vierailin Espanjassa ja Portugalissa muutama viikko sitten, oli todella ilo esitellä sitä. Suomalaisista jätteistä päätyy vain muutama prosentti enää kaatopaikoille. Suurin osa vielä poltetaan mutta yhä suurempi osa käytetään uudelleen. Toimimme todellisessa kiertotaloudessa Suomessa, ja tätä teknologiaa on hyvä viedä maailmalle, ja tämä tuo Suomeen jatkuvasti uusia työpaikkoja. 

Arvoisa puhemies! Esitin kaksi vuotta sitten, että hiilitullit tulisi käyttöönottaa EU:ssa Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolisille maille. Silloin ministeri valitettavasti torppasi ajatukseni, mutta näkisin, että nyt kun on tullut tämä IPCC:n raportti ja me tiedämme, kuinka akuuttia ilmastonmuutoksen torjuminen on, kuinka vähän meillä on aikaa, niin nyt tulisi uudelleen arvioida tätä kantaa ja miettiä todella, olisiko nämä hiilitullit järkevä keino esimerkiksi USA:ta ja muita Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolelle jättäytyneitä maita kannustamaan. Ne maat, jotka eivät aseta hiilelle itse hintaa, joutuisivat maksamaan siitä EU:n rajalla hiilitullin myötä, jolloin hiilelle annettaisiin hinta siinä tuontituotteessa rajan kohdalla. Tämä kannustaisi maita hinnoittelemaan päästöt jo omassa maassaan, ja se tasoittaisi kilpailua suomalaiselle teollisuudelle, joka on taas päästöjään vähentänyt. 

Arvoisa puhemies! Suomen tulisi olla asiassa aloitteellinen. [Puhemies: Kysymys!] Olisiko hallitus siihen nyt valmis? 

Arvoisa puhemies! Aloitan siitä, että mielestäni tämä tilanne on oikeasti niin vakava ilmastonmuutoksen nopeutuneen tahdin myötä, että kyllä meidän täytyy miettiä avoimesti kaikkia erilaisia vaihtoehtoja. Mutta mielestäni hiilitullit — sellaisina kuin ne ymmärrän — voisivat johtaa kaupan esteisiin, ja kun meillä on maailmalla jo tällä hetkellä kasvavaa protektionismia, joka on Suomen kaltaiselle avoimelle maalle erittäin vahingollista, niin mielestäni meidän pitäisi kaikkia näitä ratkaisuja pyrkiä miettimään ei edes eurooppalaisittain vaan globaalisti ja OECD-tasolla, jossa yhteistä veropolitiikkaa tehdään koko ajan. 

Mutta kyllä minusta se ensisijainen suunta on se, mitä Suomen hallitus on ajanut, eli hiilen hinnoittelu globaalisti: globaali sopimus, johon koko maailma sitoutuu, jossa lähdetään hinnoittelemaan hiiltä merkittävällä tavalla. Se tulee välittömästi ohjaamaan toimintaa, energiantuotantoa, teollisuustuotantoa, puhtaan energian käyttöä. Minusta se olisi ehdottomasti [Puhemies koputtaa] paras ja järkevin tie ilman kaupan esteitä. 

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tiedämme, Suomen päästöt ovat vuodesta 90 puolittuneet, ja viimeisenkin vuoden aikana lasku on ollut noin 5 prosentin luokkaa, elikkä tässä mielessä olemme kyllä ihan maailman johtavia maita. 

Metsien mahdollisuus tehdä hiilinielua yhä paremmaksi on aivan loistava. Me käymme nyt tänä päivänä keskustelua, saako metsiä hakata. Hyvänen aika, meille on annettu sellainen valtava kansallisaarre, ja ennen kaikkea se on kaikkialla tässä maassa ihan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, ja kasvu nousee koko ajan, ja meillä on mahdollisuuksia. Tänään iltapäivällä oli talousvaliokunnan avoin kuuleminen, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija sanoi, että meillä on 150 miljoonaa mottia teoreettinen maksimi kasvussa, kun hoidamme asiamme oikein. Elikkä meillä on potentiaali, kun teemme hommamme oikein. Kysynkin maa- ja metsätalousministeriltä, miten hän asennoituu tähän tilanteeseen, kun meillä on mahdollisuuksia aivan vaikka kuinka paljon ja tuntuu, että kaikki ne henkilöt, jotka puoltavat metsien käyttöä ja uutta hyvinvointia tähän maahan, asetetaan jopa naurunalaiseen asemaan. 

Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomi elää metsästä, ja samalla, kun me elämme metsästä, me hoidamme myöskin tätä meidän globaalia vastuutamme ja teemme niitä uusia moderneja asioita, mitä metsä mahdollistaa ja puu mahdollistaa kaikissa käyttömuodoissaan tulevaisuudessa ja jo nyt tällä hetkellä. 

Tuo teoreettinen 150 miljoonan kuution kasvu on mahdollista silloin, kun me hoidamme metsiämme niin hyvin kuin me ikinä osaamme ja meidän uudistamisaineistomme on siellä huippuluokassaan, niin kuin se tällä hetkellä alkaa olla. Siellä on monia muita keinoja myöskin olemassa tähän. 

Hallituksen taholta me olemme monin eri tavoin kannustaneet sekä metsän omistajia että muita tahoja, ammattilaisia, tähän suuntaan. Kun meillä on 600 000 suomalaista, jotka omistavat metsää, samalla kun me teemme tätä kannustustyötä, samalla on 600 000 erilaista tapaa hoitaa metsää, mikä pitää yllä myös monimuotoisuutta, [Puhemies koputtaa] joka totta kai on myöskin tärkeä. Siinä mielessä nämä valtion ja hallituksen ja eduskunnan [Puhemies: Aika!] asettamat määrärahat moninkertaistuvat, kun metsänomistajat panevat omat rahat myös mukaan. 

Arvoisa puhemies! On todellakin tärkeää, että saamme hiilelle hinnan, ja sen takia on myöskin välttämätöntä, että EU:n laajuinen päästökauppa toimii, ja siihen tarvitsemme sen, että päästöoikeuksista on niukkuutta eikä runsautta. Sen takia on aiheellista kysyä, mitä teemme tulevaisuudessa.  

Mutta taloudellisia ohjauskeinoja on myös muita. Sosiaalidemokraatit ovat esittäneet kestävän kehityksen arvonlisäveron käyttöönottoa, mikä tarkoittaisi sitä, että aina silloin kun on kysymys ympäristön kannalta kestävästä kehityksestä, silloin tuo arvonlisävero voisi olla alempi, ja silloin kun on haitallisesta tekemisestä ja tuotannosta kysymys, silloin tuo vero voisi olla kovempi. Esimerkiksi kiertotalouteen, kestävään elintarviketuotantoon, kestävään metsätalouteen tämä voisi olla hyvä väline. Mitä mieltä hallitus on tästä? 

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa aikaisemmassa vastauksessani totesin, että mielestäni haittojen, ympäristön ja ilmaston saastuttamisen, verottaminen on paras tapa kerätä verotuottoja ja rangaista ympäristön ja ilmaston tilaa haittaavaa toimintaa. Siihen, missä muodossa se vero tehdään, meillä on käytettävissä eri keinojen repertuaari. Onko se sähköverotuksessa, käytetäänkö arvonlisäverotusta, nämä ovat niitä keinoja, jotka käsissä ovat.  

Kun me joudumme kuitenkin koko ajan miettimään tulevaisuuden veropohjaa, niin silloin ympäristön ja kestävän kehityksen tavoitteet nousevat koko ajan suurempaan ja suurempaan arvoon. Tässä olemme kyllä täysin samoilla linjoilla, siis sinänsä. Nyt en ota siihen työvälineeseen itseensä kantaa, että onko alvi juuri se paras. Mutta verotetaan enemmän sitä, mikä haittaa. Se ohjaa oikeaan suuntaan ihmisten toiminnassa ja tuotannossa, ja silloin me saamme totisesti tuloksia aikaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hiilelle globaali hinta on todella tärkeä asia, koska tietyllä tavalla se myöskin samalla mahdollistaa sen, että enää ei olisi sitä hiilivuotoa. Ei kukaan halua protektionismia, mutta nyt väliaikaisesti on annettu erinäköisiä tulleja ja tariffeja vaikka teräkselle tai vaatetukselle tai autoille tai muuta vastaavaa, ja yksi mielenkiintoinen kysymys aidosti on, onko EU-maissa keskusteltu, että itse asiassa se olisi joku hiilidioksidivero tai vastaava, jolloin EU osoittaisi hyvin modernia näkökulmaa siinä, niin että ei mennäkään perinteisiin tuotteisiin vaan aidosti otetaan ilmastonäkökulma huomioon. Onko EU-tasolla neuvoteltu, että olisi joku uudenlainen malli? 

Toinen tietysti tärkeä näkökulma on se, että jos me pääsisimme jopa tuote- tai palvelukohtaiseen hiilidioksidielinkaareen, silloin aidosti myöskin kuluttajat pystyisivät näkemään, miten paljon [Puhemies koputtaa] on käytetty saastuttavia energialähteitä, ja näkisi tuotteet, joissa on käytetty paljon hiilidioksidia, ja silloin pystyttäisiin ohjaamaan paljon paremmin siihen, että ihmiset [Puhemies: Aika!] käyttäisivät niitä tuotteita, jotka ovat puhtaita. 

Arvoisa puhemies! Tämä jälkimmäinen kysymys siitä, että olisi selkeämmin ja avoimemmin näkyvissä hiilijalanjälki kussakin tuotteessa tai toiminnassa, on varmasti lähtökohta sille, että osataan tehdä toimenpiteitä oikein.  

Sitten EU:sta ja tästä hiilidioksidiverosta tai hiiliverosta — mielestäni kyseessä on sama asia — se, että Suomi on nimenomaan ollut se, joka on vienyt sitä näihin pöytiin. Minä olen tuonut valtiovarainministereiden pöydässä esiin sen, että nimenomaan esimerkiksi hiilen haittojen verotuksen kautta me pystymme vaikuttaviin toimiin koko Euroopan laajuisesti ja viemään sitten sitä kautta esimerkkiä myöskin maailmalle. Me olemme keskustelleet tästä Maailmanpankin ja maailman valuuttarahaston johdon kanssa, ja he ovat innostuneet Suomen mallista. Sitra tekee aivan loistavaa työtä, kokoaa yhteen sitä kehitystä, mitä Suomessa on tehty nimenomaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja niitä työvälineitä, joita meillä käytetään. Maailmalla on erittäin suurta kiinnostusta Suomen malliin. Me aloitimme jo 90-luvun alussa hiilen hinnoittelun, ja se on mielestäni tuottanut hyvää jälkeä.