Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Vi hinner ta ännu en fråga. Den kristdemokratiska riksdagsgruppen och ledamot Essayah ställer den egentliga frågan och ledamot Salolainen följdfrågan.
Arvoisa rouva puhemies! Iso-Britannian EU-ero eli brexit on valitettava monen tahon kannalta, ei vähiten Suomen talouden kannalta, koska mehän tiedämme, että Britannia on yksi Suomen suurimmista kauppakumppaneista. Viime vuonna Britannian ja Suomen välinen vienti oli noin 2 miljardia euroa, ja heijastuksia on varmasti monille eri sektoreille. Olisin kysynyt pääministeriltä: Millä tavalla Suomi turvaa sen, että mikäli tämä brexit nyt tapahtuu niin sanottuna kovana brexitinä elikkä ei synny sopimusta, millä nämä asiat saataisiin järjestykseen, että Suomen kauppasuhteet tullaan tulevaisuudessa pitkällä tähtäimellä Ison-Britannian ja Suomen välillä järjestämään?
Arvoisa puhemies! Ensimmäinen tavoite on tietenkin se, että niin sanottua kovaa brexitiä ei synny, ja siinä on päästy eilisen päivän aikana hyvin eteenpäin. Eli on syntynyt yhteisymmärrys siitä, miten erosopimus tehdään. 25 päivänä tätä kuuta Euroopan neuvosto kokoontuu, ja mikäli tuolle syntyneelle sovulle annetaan siinä siunaus, niin tämä prosessi lähtee eteenpäin ja EU-parlamentti käsittelee asian ja brittiparlamentti samoin. Silloin päästään, kun kaikki nämä elimet tämän käsittelevät ja positiivinen tulos syntyy, hallittuun eroon. Se on tietenkin ensimmäinen tavoitteemme.
Mutta samalla valmistaudumme siihen tietenkin EU:n puitteissa. EU:n vastuulla on kauppasopimukset, ja valmisteluja on jo tehty senkin eteen, että kova ero syntyy, ja siinä tilanteessa, että syntyisi kova ero, EU:n kanssa sitten toimimme yhdessä, että kauppa jatkuu.
Arvoisa rouva puhemies! EU-maiden suurlähettiläät kokoontuvat tässä viikonvaihteessa antamaan kommenttinsa tästä brexit-ratkaisusta, josta nyt on pari päivää keskusteltu. Te, pääministeri, matkustatte runsaan viikon kuluttua esittämään Suomen kannan EU-huippukokoukseen. Kysyn: mitä kysymyksiä aiotte painottaa näissä eri esiintymisissä ja näissä kysymyksissä, jotka tulevat esille?
Arvoisa puhemies! Tässä erosopimuksessa on kolme tärkeää asiaa: kansalaisten kysymys, maksukysymykset ja Pohjois-Irlannin kysymys. Näistä kolmesta asiasta nyt on yhteisymmärrys syntynyt. Mutta samassa yhteydessä teemme myöskin poliittisen linjauksen uudesta suhteesta. Ja siinä uudessa suhteessa Suomelle on äärimmäisen tärkeää se, että kauppasuhde säilyy häiriöttömänä tästä eteenpäinkin. Ja ehkä toinen Suomelle tärkein pilari on sitten turvallisuusyhteistyön jatkuminen häiriöttömästi sekä puolustusyhteistyön alueella että sisäisen turvallisuuden alueella. Ja kun erosopimuksen Suomelle tärkeät kysymykset näyttävät nyt ratkenneen, ehkä kysymykseni koskettavat sitten näitä tulevan suhteen linjaukseen liittyviä kysymyksiä kaupasta ja turvallisuudesta.
Frågan slutbehandlad.
Riksdagen avslutade den muntliga frågestunden.