Senast publicerat 27-11-2025 17:09

Punkt i protokollet PR 117/2025 rd Plenum Torsdag 27.11.2025 kl. 16.00

2.3. Muntlig fråga om hur regeringen riktat sina nedskärningar (Saara Hyrkkö gröna)

Muntligt spörsmålMFT 188/2025 rd
Muntlig frågestund
Talman Jussi Halla-aho
:

Ledamot Hyrkkö, varsågod. 

Debatt
16.10 
Saara Hyrkkö vihr :

Arvoisa puhemies! Taloudessa on lopulta kyse arvovalinnoista, ja vihreiden valinnat ovat erilaisia kuin Orpon hallituksen. Meidän valintamme on leikata ympäristölle haitallisesta toiminnasta ennemmin kuin koulutuksesta, varmistaa, että varakkaimmat osallistuvat oikeudenmukaisesti eikä esimerkiksi työntää lapsia köyhyyteen ja tehdä ilmasto‑ ja luontotoimia tänään sen sijaan, että lasku jää tuleville sukupolville.  

Vihreiden vaihtoehtobudjetissa olemme jälleen kerran osoittaneet, että julkista taloutta olisi mahdollista vahvistaa aivan samassa mitassa kuin Orpon hallitus mutta ilman leikkauksia koulutuksesta ja lapsiperheköyhyyttä syventämättä. [Laura Huhtasaaren välihuuto] Ministerit puhuvat usein vaikeista päätöksistä. Kuvaavaa on minusta se, että tälle hallitukselle on ollut helpompaa tehdä päätöksiä, joilla yli 30 000 lasta työnnetään köyhyyteen, kuin leikata ympäristölle haitallisen toiminnan tukia.  

Kysyn teiltä, ministeri Purra: millaisia taloudellisia vaikutuksia tällä arvovalinnalla voi olla pidemmällä aikavälillä, kun otetaan huomioon, että lapsena koetulla köyhyydellä voi olla erittäin kielteisiä vaikutuksia koko elinkaaren ajan, ja kun otetaan huomioon, että luonto‑ ja ilmastotavoitteissa epäonnistumiseen [Puhemies koputtaa] liittyy merkittäviä kustannusriskejä?  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.  

16.12 
Valtiovarainministeri Riikka Purra 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Olen itsekin täällä monet kerrat sanonut, että olemme tehneet myös vaikeita päätöksiä. On ihan luonnollista ja inhimillistä, että tässäkin salissa eniten puhutaan niistä vaikeista päätöksistä, mutta samaan aikaan haluan korjata sen, että me olemme tehneet päätökset yli kymmenen miljardin kokonaisuudesta, jossa suoraa sopeuttamista on tällä hetkellä noin kuusi miljardia. Me olemme kohdistaneet niitä käytännössä kaikkialle.  

Alueet, joihin ei ole kohdistunut minkäänlaisia toimia, liittyvät puolustukseen ja turvallisuuteen, [Vasemmalta: Vuorineuvoksille!] pääasiassa nimenomaan näihin, ja onneksi tämä sali ymmärtää, miksi. Samaan aikaan sosiaali‑ ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet voimakkaasti. Tämä hallitus on lisännyt hyvinvointialueille yli neljä miljardia jo tähän mennessä. Itse asiassa pelkästään nämä kulut — puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät, sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon ja sitten sen uskomattoman suuren valtionvelan korkomenoihin menevät kulut — selittävät sen, että me olemme vielä näin kovasti takamatkalla. Mikäli näihin laitettavat menot olisivat vuoden 2015 tasolla, niin meidän julkisyhteisöjen rahoitusasema lähestyisi jo tasapainoa tulevina vuosina.  

Mutta kyllä, [Puhemies koputtaa] vaikeillakin päätöksillä on seurauksensa.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä. 

16.13 
Antti Lindtman sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Minusta oli positiivista, että ensimmäisen kerran nyt te selvästi totesitte, että otatte vastuun tästä Suomen joutumisesta EU:n alijäämämenettelyyn, koska tähän mennessä [Hälinää — Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä niitä vaivaa?] olette syyttäneet aiempia päättäjiä ja aiempia päätöksiä. Ja jos asia olisi ollut niin, niin ettehän te esimerkiksi viime vuonna tässä salissa olisi perustelleet arvonlisäveron korotusta kesken vuotta sillä, että Suomen pitää välttää alijäämämenettely, te nimenomaan perustelitte sen sillä.  

No, nyt olemme tässä. Olette vieneet Suomen sinne EU:n tarkkailuluokan etupulpettiin. Olette vieneet suoraan Suomen sinne. Kaikki nämä leikkaukset ja päätökset perustelitte sillä, että tämä pitää välttää. Ja nyt kysymys on se, kun otitte selvästi vastuun: Johtaako se johtopäätöksiin siitä, pitääkö jokin muuttaa, koska se kaikista suurin syy ja ongelma on se, että me olemme nähneet Suomessa heikoimmasta päästä olevan kasvun, heikoimman työllisyyskehityksen, heikoimmasta päästä olevan työttömyyskehityksen, uhkaamme tulla EU:n korkeimman työttömyyden maaksi? [Puhemies koputtaa] Mitä johtopäätöksiä nyt aiotte tehdä, kun Suomi joutui EU:n alijäämämenettelyyn [Puhemies koputtaa] vastoin teidän lupauksia?  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä. 

16.14 
Valtiovarainministeri Riikka Purra 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin puheenjohtaja Lindtman väittää, olen tuonut esille, että tässä maassa ei tehdä sopeuttamista ja julkisen talouden korjaamista Euroopan unionin takia vaan tämän meidän oman isänmaamme takia, sen takia, että me kykenemme tulevina vuosina huolehtimaan meidän hyvinvointiyhteiskunnasta, huolehtimaan niistä lukuisista menoista, joita hyvinvointiyhteiskunta Suomelle kuuluu [Perussuomalaisten ryhmästä: Demarit tekee politiikkaa tukipaketeilla!] tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä vähenee koko ajan ja jossa samaan aikaan meidän demografinen kehitys viittaa siihen, että ikääntyminen tulee lisäämään esimerkiksi niitä sotekuluja. Tämä on syy, miksi tämä hallitus tekee näitä toimia. [Timo Harakka: Miksi siis työttömyys nousee?] 

Edustaja Lindtman, minä tiedän, että te olette varmasti rehellisempi mies kuin te täällä kyselytunnilla annatte osoittaa. [Naurua] Minä tiedän, että te tiedätte, että minä kannan vastuuta tästä talous- ja finanssipolitiikasta mutta minä en voi kantaa vastuuta edellisten hallitusten toimista, en myöskään pääministeri Marinin hallituksen toimista. Meidän urakkamme olisi paljon pienempi, itse asiassa me emme olisi siellä alijäämämenettelyssä, mikäli teidän hallituksenne olisi tehnyt enemmän toimia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen vastaus, ministeri!] 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä. 

16.16 
Petri Honkonen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri, sanoitte, että kannatte vastuuta. Nyt jos kerrataan ne teidän hallitusohjelmanne keskeiset tavoitteet julkiselle taloudelle: Velkasuhde piti vakauttaa tämän vaalikauden aikana — ei toteudu. Alijäämän piti olla korkeintaan yksi prosentti — ei toteudu. Piti saada 100 000 uutta työllistä — ei toteudu. 

Orpon—Purran hallituksen keskeisimmät talouspoliittiset tavoitteet eivät tule toteutumaan. Se tarkoittaa sitä, että hallituksen ohjelmalta ja työltä, siis siltä keskeiseltä sisällöltä, joka oli hallituksenne suuri projekti, on valitettavasti pudonnut pohja pois. Olisimme toivoneet, että olisitte tässä onnistuneet, koska tämä olisi ollut koko isänmaan etu. Valitettavasti näin ei ole käynyt. Kansalaisten luottamus talouteen on erittäin alhaalla, ja työttömyys on kasvanut. 

Arvoisa valtiovarainministeri: Kun tämä kerran on lopputulema työstänne ja hallituksenne työstä, niin mikä on johtopäätöksenne? Olisiko nyt johtopäätösten aika, [Antti Lindtman: Juuri näin!] ja jos on, niin minkälaisia johtopäätöksiä mielestänne hallituksen nyt tulisi tehdä tästä merkittävästä talouspolitiikan epäonnistumisesta, joka on Suomelle vakava paikka? 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä. 

16.17 
Valtiovarainministeri Riikka Purra 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkonenhan ehdotti pääministerin eroa tuossa muutama päivä sitten, [Mikko Savola: Ei ole näkynyt pääministeriä!] mutta nyt ette ollut ihan niin suorasanainen. 

Kyllä, teidän luettelemanne tämän hetken tulokset ovat juuri niin huonoja. Kerta kerran jälkeen valtiovarainministeriössä ja muuallakin Suomessa on jouduttu todistamaan sitä, että meidän lukumme ovat entisestään heikentyneet. Näin on tapahtunut monessa muussakin maassa. [Antti Lindtman: Mutta pahimmin Suomessa!] Esimerkiksi Saksassa ja jopa Ruotsissa tällä hetkellä kärvistellään esimerkiksi työllisyyden kanssa, ja tämä on juurikin totta. 

Toinen asia on sitten se, mikä on hallituksen rooli näissä asioissa, että meidän vientimarkkinoilla on ongelmia, että Ukrainassa käydään sotaa, että meidän raja on ollut kiinni jo hyvin pitkään, että on ylipäätänsä rakenteellisia ongelmia, joita me pyrimme korjaamaan ja jotka ovat voimassa tässä maassa. Kuten eilenkin, te vihjailette jokaisessa puheenvuorossanne, että nämä ikävät asiat, joita meidän ympärillämme on ja tapahtuu, ovat hallituksen yksinomainen syy. Minä toivoisin, että mikäli tämä on teidän syytöksenne, [Puhemies koputtaa] niin tehkää se hieman suoremmin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kepu pettää aina!]