Arvoisa puhemies! Mietintöön on liitetty kristillisdemokraattien vastalause 2 edustaja Östmanin toimesta. Siinä ehdotetaan, että virvoitusjuomaverossa huomioitaisiin erikseen myös energiajuomat, joiden kulutus on viime vuosien aikana kasvanut merkittävästi ja yleistynyt erityisesti lasten ja nuorten parissa. Viime vuonna kouluterveyskyselyn mukaan jopa 18 prosenttia yläasteikäisistä pojista ja 8 prosenttia tytöistä joi energiajuomia kolme kertaa tai useammin viikossa. Nehän ovat juomia, jotka ovat hyvin sokeripitoisia, sisältävät kofeiinia ja muita ainesosia, joilla voi olla paljon nautittuna terveydelle haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi uniongelmia, painonnousua, levottomuutta ja ennen muuta hammasterveyden heikentymistä. 

Tämän perusteella ehdotankin, että eduskunta hyväksyisi tähän vastalauseeseen liitetyn lausuman, joka kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin energiajuomia koskevan haittaveron käyttöönottamiseksi osana virvoitusjuomaveroa.”  

Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen esitteli jättämäni vastalauseen niin täydellisesti ja hyvällä tavalla, että katson järkeväksi kannattaa hänen esittämäänsä lausumaehdotusta. 

Arvoisa puhemies! Siirrytään koulutuksesta kansanterveyteen ja koetetaan pysyä mahdollisimman paljon asiassa. 

Nuorten lihominen ja ylipaino ovat meille iso kansanterveysongelma ja vielä kasvava haaste tulevaisuutta ajatellen. Siihen on totta kai monta syytä, mutta tutkimusten mukaan on aivan selvää, että sokeri ja sokeripitoiset tuotteet, nimenomaan virvoitusjuomat, ovat aika vahvasti mukana niitten nuorten kohdalla, jotka lihovat. Siinä mielessä tämä asia on tärkeä. Hinta vaikuttaa kulutukseen, mitä enemmän, sitä enemmän se vaikuttaa. Tietysti kohtuudessa täytyy pysyä. 

Vero: Verolla toki on valtiovarainministeriön kannalta fiskaalinen tarkoitus, mutta eihän se ole paha. Sehän on win-win-tilanne, että valtio saa tätä kautta myöskin varoja tärkeisiin tehtäviin. Tämän veron rakenteeseen liittyy ongelmia, joihin aivan oikein kiinnitetään huomiota. Se ei ole niin helppo kuin tupakkavero tai alkoholivero, ja ymmärrän, että ministeriöiden piirissä pohditaan jatkoa. Tarve olisi, että jatkossa voitaisiin porrastaa tätä veroa niin, että se ottaisi sokeripitoisuuden paljon enemmän huomioon kuin nykyään elikkä että runsaasti sokeria sisältävissä juomissa olisi enemmän veroa ja tietysti erityisesti että saataisiin tämä energiajuoma-asia mukaan. 

Ja lopuksi, arvoisa puhemies, vielä erikseen, kun haikaillaan sokeriveroa, en malta olla sanomatta, että minusta tämä makeisvero tulisi palauttaa. Sehän poistettiin alan teollisuuden lobbauksen perusteella ja annettiin väärä käsitys, että EU olisi sitä kieltämässä. Näin ei ollut asianlaita. 

Arvoisa puhemies! En voi kuin sympatisoida edustaja Puskaa tässä oikeassa asiassa, jota kuitenkaan hänen edustamansa hallitus ei tunnu ottavan lainkaan vakavasti. Täällä on siis tehty lausuma, sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielinen lausuma, siitä, että otettaisiin käyttöön terveysperusteinen vero. Siitä on jo kaksi vuotta aikaa, ja hallitus ei ole tehnyt asialle käytännössä mitään.  

Sen sijaan se, minkä olemme saaneet tänne, on tällainen täysin fiskaalinen vero, jonka tarkoitus on rahoittaa ajoneuvoveron alennusta. Sillä ei ole itse asiassa perusteissa merkittäviä terveyspoliittisia vaikutuksia, jotka on kuitenkin jollain kummallisella tavalla tänne sotkettu mukaan. Toisin sanonen tämä fiskaalinen vero tarkoittaa sitä, että olemassa olevaa virvoitusjuomaveroa korotetaan miettimättä lainkaan tämän pykälän sisältöä, miettimättä lainkaan sitä, että jo aikaisemmat korotukset ovat vaikeuttaneet suomalaisen mehuteollisuuden asemaa voimakkaasti, ja sitä jatketaan jopa niin, että tällaiseen yhden suhde neljään laimennettavaan mehutiivisteeseen sen hintavaikutus olisi 11 prosenttia — merkittävä heikennys suomalaisen, työllistävän ja maaseudun tuotteita jatkojalostavan, marja- ja hedelmätuotteita jatkojalostavan teollisuuden kustannuksiin, joista tämä hallitus muistaakseni hallitusohjelmassaan sanoi, että teollisuuden kustannukset eivät saa nousta. Kaikki teollisuuslajit ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.  

Siksi ainoa mielekäs ratkaisu on hylätä tämä lakiesitys, kuten esitämme vastalauseessa 1, ja lisäksi hyväksyä kaksi lausumaa, joista toinen edelleen perää tätä terveysperusteista veroa, josta siis olemme olleet herttaisen yksimielisiä, ja toisekseen ajatellaan vielä pari askelta pidemmälle, eli terveysperusta on yksi kestävän kehityksen elementeistä, joiden pitäisi ohjata koko arvonlisäverotusta ja silloin olla yksi askel siihen isoon tavoitteeseen eli kestävän kehityksen arvonlisäveroon. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Harakan tekemää hylkäysesitystä ja lausumaesityksiä.  

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti haluan vain todeta, että edustaja Puska todella asiantuntevasti kommentoi tätä esitystä, ja on hyvä, että valiokunnan mietintöön on kirjattu se, että jatkossa tulisi arvioida tätä virvoitusjuomaveron mahdollista painottamista nykyistä voimakkaammin terveysperusteiseksi. Mielestäni tulisi todellakin tunnustaa se, että myös verotuksen keinoin voidaan edistää kansanterveyttä, ja täytyy muistaa, että nämä sokerin haitalliset vaikutukset kohdistuvat paitsi painonnousuun, lihomiseen, diabetekseen, myös suun terveyden alueelle, hammasterveyteen.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka on kyllä oikeilla jäljillä, mutta on muistettava, että toisin kuin tupakan ja alkoholin suhteen, ruokaan, elintarvikkeisiin, liittyvä verotus on äärettömän monimutkainen ja se ei vähiten koske sokeria, sokeripitoisia tuotteita. On niin erityyppisiä tuotteita, on lisättyä sokeria, on luontaista sokeria. Me kaikki haluaisimme nimenomaan kotimaisten marjojen tukemista. Tässä asiassa tiedän, että ministeriöiden piirissä on pohdittu, mikä olisi se ratkaisu, joka todella yhdistäisi valtion erilaiset tarpeet ja olisi nimenomaan myöskin terveyden kannalta suotava ja myöskin verotuksellisesti ja teknisesti hoidettavissa. Tämä on erittäin monimutkainen asia. 

Isompi kuviohan on myöskin se, johon edustaja Harakka aivan oikein viittasi, että ruokavalion terveellisyys ja kestävä kehitys ei ole pelkkä sokeriasia, vaan siihen liittyy laajempia asioita. Ja tässä mielessä on aina aika ajoin mietitty, voisiko alviasiaa jotenkin kehittää tässä suhteessa, mutta se on vielä paljon isompi ja vaikeampi asia. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Puska on tietenkin täysin oikeassa siinä, että tämä on äärimmäisen vaikea verotekninen kysymys. Mutta oikeastaan haastaisin hallitusta edes pohtimaan sitä, mitkä ovat ne kansainväliset esimerkit, joita tässä on tarkoituksella jätetty noudattamatta. Hallituksen esityksestä käy nimittäin esille se, että EU:n todellisista ja kuvitelluista kannoista huolimatta on kuitenkin kyetty tekemään erilaisia terveysperusteisia veroja ympäri Euroopan unionia silloin, kun siihen on tahtoa ollut. Sokeripitoisuuteen perustuva vero on otettu käyttöön EU:ssa Espanjan Kataloniassa viime vuonna ja Ranskassa tänä vuonna. Samoin Irlanti otti tämän vuoden toukokuun alusta käyttöön terveysperusteisen sokerilla makeutettujen juomien veron. Myös Virossa on valmisteltu porrastettua sokeripitoisuuteen perustuvaa virvoitusjuomaveroa, ja sen käyttöönotosta on saatu alustavasti Euroopan komission hyväksyntä. Vastaavasti lisäksi muissakin EU-maissa, kuten Belgiassa ja Ranskassa, sokeroimattomat marja- ja hedelmämehut, toisin kuin siis tässä esityksessä, on vapautettu kokonaan virvoitusjuomaverosta. 

Viime vuosien kokemukset muista maista osoittavat siis sen, että sokeripitoisuuteen tai muihin terveydellisiin tai kestävän kehityksen ominaisuuksiin perustuvan veron toteuttaminen on mahdollista ja perusteltua, mutta se ei voi tapahtua yksinomaan fiskaalisin perustein, että katsotaan etukäteen, minkälainen rahapotti pitäisi kerätä siihen tarkoitukseen, että se siirretään sitten toisen veron alentamiseen. Sillä tavalla onnistutaan vain pahentamaan sitä tilannetta, joka nyt tällä hetkellä on. 

Siksi sekä pidän tätä poliittista valmistelua vastuuttomana että otan osaa virkamiesten kärsimyksiin, että he ovat joutuneet tällaista toimeenpanemaan, mutta ennen kaikkea, kuten sanottu, esitän suomalaisten maaseutuelinkeinojen ja mehuteollisuuden puolesta erittäin vakavan huolen.