Arvoisa puhemies! Jemenin yhä käynnissä oleva sisällissota on yksi nykyajan pahimpia humanitäärisiä kriisejä. Se on johtanut miljoonien ihmisten pakolaisuuteen ja vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Kolme vuotta sitten Suomi keskeytti uusien aselupien myöntämisen Arabiemiirikuntiin, koska se osallistui Jemenin sotatoimiin. Tämä oli hyvä päätös, jota vasemmistoliitto pitkään vaati. Nyt hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, ettei Suomi vie sotatuotteita sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Silti viime vuonna myönnettiin jälleen 140 miljoonalla asevientilupia emiraatteihin. Vasemmistoliitto ainoana puolueena vastusti tätä päätöstä. Maa on tunnettu ihmisoikeusongelmistaan, emmekä voi olla varmoja, mihin asemateriaali päätyy.  

Kysynkin ministeri Haavistolta: miten varmistamme, että Suomen ihmisoikeuksia puolustava linja näkyy ulkopolitiikassamme myös aselupien osalta? 

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä ja tärkeä kysymys. Ensinnäkin on hyvä todeta viime vuoden osalta, että meillä taisi olla pienin asevientimäärä sitten vuoden 2011 viime vuonna. Edellisistä vuosista se laski noin viidenneksen, eli tämä hallituksen hyvin tiukka ja tarkka politiikka aseviennistä tässä mielessä vaikuttaa. 

Miksi asevientiä ylipäätään tehdään? Meillä täytyy olla huoltovarmuuden kannalta tiettyä omaa tuotantoa esimerkiksi ajoneuvojen osalta, ja tässä Arabiemiraatti-kaupassa oli kysymys tällaisista akselistoista ja vaihdelaatikoista sotilasajoneuvoihin, joihin muun muassa Ruotsi ja Saksa myöskin aika tiukkojen asevientikriteerien pohjalta tuottavat osia. 

Itse Jemenin tilannetta olemme seuranneet erittäin tarkasti, pyrkineet vaikuttamaan myöskin Jemenin rauhantyöhön, rauhanponnisteluihin. Viimeisin vetoomus on YK:n pääsihteerin vetoomus miinanraivauksen puolesta Jemenissä, jotta siviilit eivät kärsisi vielä lisää näistä sotatapahtumista, ja teemme kaikkemme tietysti humanitäärisen tilanteen parantamiseksi siellä ja seuraamme, että Suomen tuottamia aseita ei näille konfliktialueille joudu.