Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme miehiä tai naisia. Miehet ja naiset ovat erilaisia, ja myös asema yhteisöissä ja yhteiskunnissa vaihtelee. Suomi on monessa tasa-arvon niin sanottu mallimaa. Olemme olleet ja olemme edistyksellisiä... [Hälinää]
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Edustaja Aittakumpu, odottakaa hetki. — Pyydän nyt poistumaan tästä salista käymään muita keskusteluja salin ulkopuolella. — Kiitoksia. Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.
Kiitos, arvoisa puhemies! Suomi on tosiaan monessa tasa-arvon mallimaa. Olemme edistyksellisiä siinä, että meillä miehille ja naisille on pyritty antamaan tasaveroiset mahdollisuudet yhteiskunnassa. On äärimmäisen tärkeää, että tämä työ jatkuu. Miehillä ja naisilla, tytöillä ja pojilla tulee olla elämässään samanlaiset mahdollisuudet. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että sukupuolten välisiä eroja pitäisi peitellä tai piilotella, päinvastoin. Tosiasioiden tunnustaminen on edellytys yhteiskunnan kehittämiselle.
Arvoisa puhemies! Jokaiselle tulee kaikin tavoin taata turvallinen arki ja turvallinen elämä niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Ihmiskunta on monin tavoin kehittynyt, ja Suomi on monilla mittareilla mitattuna maailman kärkeä. Silti meillä on paljon ongelmia, ja väkivalta on yksi niistä.
Viime aikoina on uutisoitu erityisesti katuväkivallan lisääntymisestä nuorten keskuudessa. Nuorten väkivalta kokonaisuudessaan on vähentynyt — se on hyvä suunta — mutta raa’at väkivallanteot ovat lisääntyneet. Väkivallan kulttuuria vastaan tulee taistella. Ihmisen turhautuminen, epätoivo ja ahdistus pitää purkaa muilla tavoin kuin toista ihmistä vahingoittamalla.
Arvoisa puhemies! Kylmä tosiasia on, että tietyt väkivallan muodot, kuten esimerkiksi perhe- ja lähisuhdeväkivalta ja seksuaaliväkivalta, kohdistuvat useammin naisiin kuin miehiin. Käsiteltävänä olevassa asiassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on yksimielisessä mietinnössään hallituksen esityksen takana. Tässä ehdotetaan muutettavaksi lakia yhdenvertaisuusvaltuutetusta siten, että tämän tehtäväksi säädettäisiin toimiminen naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Yhdenvertaisuusvaltuutettu seuraisi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, perheväkivaltaa, kansallisen lainsäädännön toimivuutta ja kansainvälisten velvoitteiden toteutumista.
Hallituksen esitys toteaa, että Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2019 viranomaisten tietoon tulleista perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksista, joissa uhri oli aikuinen, uhri oli nainen lähes 80 prosentissa tapauksista. Viime aikoina on oltu — ja aivan aiheesta — huolissaan myös siitä, mitä erityisesti tytöt ja nuoret naiset joutuvat kokemaan verkkomaailmassa ja sosiaalisessa mediassa. Hallituksen esitys toteaakin, että naisiin kohdistuu miehiä enemmän myös seksuaalista häirintää. Kaikenlainen häirintä on törkeää, ja se pitää kitkeä pois niin työpaikoilta kuin verkosta — ja kaikkialta.
Arvoisa puhemies! Väkivallan taustalla ovat tekijän ongelmat. Erityisen merkittävä vaikuttaja väkivallassa on alkoholi tai huumeet tai molemmat. Keväällä julkistetussa sisäisen turvallisuuden selonteossa todetaan, että henkirikosten osapuolista yli 60 prosenttia on joko alkoholin tai muiden päihteiden ongelmakäyttäjiä. Kaikkiaan henkirikoksissa 80 prosentissa tapauksista on mukana alkoholi. Alkoholi ja siihen liittyvät ongelmat näkyvät myös perheissä ja lastensuojelussa. Suuri osa lasten huostaanotoista johtuu vanhempien päihteiden käytöstä.
Naisiin kohdistuva väkivalta on tiiviissä yhteydessä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Noin kolmannes naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Perheessä tapahtuva väkivalta altistaa myös lapsen väkivallalle. Vanhemman omat aiemmat väkivaltakokemukset muodostavat suuren riskitekijän sille, että tämä kohdistaa lapseensa vakavaa väkivaltaa. Näitä väkivallan kierteitä täytyy pystyä katkaisemaan. Usein tarvitaan terapiaa tai muuta keskusteluapua. Terapian, myös pari- ja perheterapian, saatavuudessa on valitettavasti todella paljon ongelmia. Terapiaan pääseminen varhaisessa vaiheessa auttaisi vähentämään väkivaltaa.
Arvoisa puhemies! Tässä yhdenvertaisuusvaltuutetun uudeksi tehtäväksi säädettäisiin siis toimiminen naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. On hyvä, että tämän lakimuutoksen myötä yhdenvertaisuusvaltuutettu voi toiminnallaan ottaa vahvasti kantaa ja tehdä eri tavoin työtä sen eteen, että voisimme yhdessä tehdä yhteiskunnastamme yhä turvallisempaa lapsille, nuorille, aikuisille, vanhuksille — kaikille. Tämä lakimuutos on yksi askel sitä kohti.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Totean, että täällä on seitsemän puheenvuoropyyntöä ja tämä istunto päättyy 13.30. Siihen mennessä käytettävät puheenvuorot tässä asiassa voidaan käyttää, mutta sen jälkeen siirrytään johonkin myöhempään istuntoon. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.