Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026. Mietinnön pohjaksihan on 12 valiokuntaa antanut lausuntonsa, ja asiaa on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti kaikissa valtiovarainvaliokunnan jaostoissa. 

Esittelen siis tästä yleisperustelut, ensimmäisenä talouden näkymistä. Vuoden 2026 talousarvioesitys pohjautuu valtiovarainministeriön syyskuun 2025 ennusteeseen, jossa Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,4 prosenttia vuonna 2026. Korkotason laskun ja reaaliansioiden nousun ennustetaan lisäävän kulutusta, ja investointien odotetaan vauhdittuvan rakentamisen toipumisen, energiasiirtymän ja puolustushankintojen ansiosta. Työttömyys on noussut kuluvan vuoden aikana varsin korkealle yksityisen sektorin heikosta suhdanteesta ja julkisen sektorin säästöistä johtuen. Suhdannetilanteen parantuessa vuonna 2026 työllisyyden odotetaan kääntyvän kasvuun ja työttömyyden vähenevän asteittain. Inflaation arvioidaan pysyvän maltillisena. 

Valiokunta toteaa, että suhdannekäänteiden ennustaminen on vaikeaa ja ennustelaitokset ovat viime vuosina yliarvioineet bruttokansantuotteen kasvua. Talouskasvua ei ole juurikaan ollut vuoden 2022 jälkeen. Suhdannekäännettä on odotettu tapahtuvaksi nyt jo usean vuoden ajan. Valiokunta on huolissaan heikon taloussuhdanteen pitkittymisestä ja kasvukäänteen viivästymisestä. Vuoden 2025 kehitys on osoittautumassa heikommaksi kuin valtiovarainministeriö vielä alkusyksystä ennusti. Myös ensi vuoteen liittyy riskejä, jolloin talouskehitys voi osoittautua talousarvioesityksen pohjana olevaa ennustetta heikommaksi. 

Epävakautta maailmantalouteen luovat geopoliittiset jännitteet sekä epävarmuus Yhdysvaltojen talous- ja kauppapolitiikasta. Kansallisella tasolla puolestaan yksityisen kulutuksen elpyminen ja kuluttajien ostokäyttäytymisen ennustaminen ovat haasteellisia. Inflaation ja lainakorkojen laskusta huolimatta kotitaloudet ovat olleet varovaisia lisäämään kulutustaan. Heikko työllisyystilanne näkyy kuluttajien luottamuksessa säästämisasteen nousuna. 

Valiokunta kantaa huolta työttömyydestä, joka on noussut kuluvan vuoden aikana korkealle. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 7,8 prosenttia. Työttömyystilanne on Euroopan toiseksi huonoin, kun vain Espanja ohittaa Suomen. Valiokunta toteaa, että vaimea talouskehitys heijastuu myös julkiseen talouteen. Komission marraskuun ennusteessa Suomen julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on neljä ja puoli prosenttia vuonna 2025 ja neljä prosenttia vuonna 2026. Velkasuhde ylittäisi 90 prosentin rajan vuonna 2026 olleen 90,9 prosenttia. Komissio on 26. marraskuuta niin sanotun syyspaketin yhteydessä todennut, että se harkitsee ehdottavansa neuvostolle liiallista alijäämää koskevan menettelyn, EDP:n, aloittamista Suomen osalta, koska Suomi ei täytä alijäämäkriteeriä. 

Finanssipoliittisesta linjasta valiokunta toteaa, että valtiovarainministeriön arvion mukaan finanssipolitiikan mitoitus on jonkin verran elvyttävä vuonna 2025 ja maltillisen kiristävä vuonna 2026. Keskeiset talousennusteita laativat tahot arvioivat talouskasvun elpyvän vuonna 2026, joten suhdannetilanteen kannalta finanssipoliittista linjaa pidettiin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pääosin sopivana. Toisaalta esiin tuotiin heikko työllisyyskehitys ja suhdannetilanteen epävarmuus. Suomen julkisen talouden vaikea tilanne ei kuitenkaan mahdollista elvyttävämpää finanssipolitiikkaa, minkä lisäksi elvytyksien ajoittaminen on aina haasteellista. 

Valiokunta painottaa, että Suomen velkaantumisen taso ja sen jatkuva kohoaminen ovat vakava ongelma. Myös Suomen luottoluokituksen heikentyminen ja EDP-menettelyyn joutuminen korostavat tarvetta saada alijäämätilanne paranemaan ja velkasuhde laskuun. Vallitsevassa tilanteessa valiokunta pitää hallituksen päätöksiä julkisen talouden tasapainottamisesta erittäin tärkeinä. Talouspolitiikan keskeisenä ja pitkäjänteisenä painopisteenä tulee olla talouden sopeuttaminen ja menojen hillintä julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi ja velkakehityksen hillitsemiseksi. Tulo- ja menorakenteen kriittinen tarkastelu on välttämätöntä, jotta voidaan vastata olemassa oleviin menopaineisiin. Valiokunta painottaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden kehittämistä menojen kasvun hillitsemiseksi ja tarkastelee noin kolmanneksen valtion talousarviosta kattavaa hyvinvointialueiden kokonaisuutta valtiovarainministeriön pääluokan yhteydessä erikseen. 

Myös asiantuntijakuulemisissa sopeutustoimia pidettiin välttämättöminä. Sen sijaan velkasuhteen hetkellistä vakauttamista vaalikauden viimeisenä vuonna pidettiin vähemmän perusteltuna, etenkin kun se perustuu osin kertaluontoisiin toimiin. Näkemys uusien mittavien sopeutustoimien tarpeesta tulevilla vaalikausilla jaettiin laajasti. 

Kuten edellä on todettu, Suomi ylittää EU:n perussopimuksen mukaan alijäämän kolmen prosentin viitearvon ja EDP eli liiallisen alijäämän menettely on käynnistymässä. Suomella on voimassa kansallinen poikkeuslauseke, mutta puolustusmenojen kasvu ei riitä selittämään alijäämän viitearvon ylittämistä vuonna 2025. 

Valiokunta nostaa esiin myös talouskasvun vahvistamisen mietinnössään ja toteaa muun muassa seuraavaa: Suomen talous ja julkinen talous eivät käänny nousuun sopeutuksilla. Valiokunta toteaa, että talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen on keskeinen keino julkisen talouden vakauttamiseksi. Tarvitaan toimia, joilla tuetaan investointien, työvoiman määrän ja osaamisen, työpaikkojen tarjonnan sekä tuottavuuden kasvua. On myös tärkeää tukea sekä yrittäjien että kuluttajien luottamusta talouteen. 

Valiokunta nostaa esiin myös investointiohjelman. Hallituksen määräaikaisella investointiohjelmalla rahoitetaan kestävän kasvun edellytyksiä tukevia hankkeita kaikkiaan vajaalla 4,6 miljardilla eurolla, josta noin 0,3 miljardia euroa rahoitetaan kehyksen puitteissa ja loput pääosin omaisuustuloilla. Vuonna 2026 investointiohjelman rahoituksella muun muassa tuetaan väyläverkon korjausvelan hallintaa sekä käynnistetään uusia, työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä tie- ja raideliikennehankkeita. Kasvun edellytyksiä vahvistetaan lisäksi pääomittamalla Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä 50 miljoonalla eurolla, jotka yhtiö sijoittaa suoraan suomalaisiin kasvuyrityksiin. 

Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että Suomen investointiaste saadaan nousuun. Keskeisiä tekijöitä tässä ovat muun muassa toimintaympäristön vakaus, lupaprosessien nopeuttaminen sekä yritysrahoituksen saatavuus. Valtiovarainvaliokunta tuo talousvaliokunnan tavoin esiin vakavan huolen etenkin pk-yrityksien rahoituksesta. Yritysten lainansaanti on selvästi vaikeutunut ja laina-anomusten käsittelyajat pidentyneet. Valiokunta käsittelee asiaa tarkemmin pääluokkien 30 ja 32 yhteydessä. 

Valiokunta pitää vuoden 2026 kasvutoimia kokonaisuutena erittäin perusteltuina suhteessa heikkoihin talousnäkymiin. Pitkällä tähtäimellä kasvutoimissa onnistuminen on avainasemassa julkisen talouden kestävyyden turvaamisessa. Kasvua tukevien toimien valinnassa tulee kiinnittää huomiota niiden tehokkuuteen sen osalta, etteivät ne alkuvaiheessa rasittaisi liiaksi julkista taloutta. 

Valtionhallinnon säästöistä valiokunta toteaa vielä, että hallitus esittää vuodelle 2026 yhteensä 399 miljoonan euron tuottavuus- ja toimintamenosäästöjä, mikä on 127 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2025. Säästöistä 315 miljoonaa euroa kohdistetaan toimintamenomomenteille, 71 miljoonaa euroa muille kulutus- ja siirtomenomomenteille ja 13,3 miljoonaa euroa valtionavustusmomenteille. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että säästöt on pääosin kohdennettu hallinnonalojen oman valmistelun pohjalta ja että oikeus-, sisä- ja puolustusministeriön hallinnonaloilla on turvallisuustoimijoiden operatiivinen toimintavarmuus turvattu kohdentamalla näille alemmat säästötavoitteet. 

Valtion vastuiden keskeisimmät osa-alueet ovat valtionvelka, arviolta 198 miljardia euroa vuoden 2026 lopussa, eläkevastuut, noin 101 miljardia euroa vuoden 2024 tasossa, sekä valtion takaukset ja takuut, 70 miljardia euroa. Valtiota sitovia taloudellisia päätöksiä, vastuiden hallinnointia ja riskienhallintaa tulee seurata ja arvioida huolellisesti. Valiokunta on erittäin huolissaan kasvavista valtion taloudellisista vastuista ja etenkin valtionvelan ja korkokulujen noususta. 

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan tekemät muutokset: Valiokunta on lisännyt talousarviomenoja noin 40 miljoonalla eurolla, joka kohdistuu muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen sekä kulttuurin ja ulkoilun edistämiseen. Valiokunta on myös ottanut mietinnössään huomioon eduskuntakäsittelyssä kesken olevien budjettilakiesitysten vaikutukset ja budjettiesityksiin tehtyjen muutosten taloudelliset vaikutukset. 

Talousarvion määrärahoiksi ehdotetaan 90,8 miljardia euroa, joka on 1,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 81,5 miljardia euroa ja veroluontoisten tulojen osuudeksi 68,2 miljardia euroa. Vuoden 2026 talousarvioesitys on noin 9,4 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämää pienentää kertaluontoisesti noin 2,3 miljardilla eurolla Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin rahaston lakkautuksen yhteydessä. Tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista, ja ilman sitä budjettitalouden alijäämä on noin 11,7 miljardia euroa. 

Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön on jätetty neljä vastalausetta opposition toimesta. Lopussa vielä esitän valiokunnan päätösehdotuksen, joka on seuraava: 

"Eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 99/2025 vp ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen HE 171/2025 vp sisältyvän ehdotuksen valtion talousarvioksi vuodelle 2026 edellä todetuin muutoksin." 

Eduskunta hyväksyy talousarvioaloitteen 90/2025 ja hylkää talousarvioaloitteet, jotka ilmenevät tästä mietinnöstä. 

Eduskunta päättää, että vuoden 2026 talousarviota sovelletaan 1.1.2026 alkaen. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Jokainen euro, jonka me kansanedustajat lainaamme, on euro, jonka joku toinen maksaa huomenna. Usein se joku on lapsi, joka ei ole vielä edes syntynyt. Siksi tärkein tehtävämme on palauttaa vastuu Suomen talouteen. [Välihuuto keskeltä] Suomen talouden tilanne on ollut pitkään erittäin vaikea. Sen tunnustavat tänään lähes kaikki puolueet. Elämme aikaa, jossa turvallisuus maksaa ja aiemmin otettu velka maksaa. [Anne Kalmarin välihuuto] Kaikista eniten maksaisi kuitenkin vaikeiden päätösten lykkääminen. 

Arvoisa puhemies! Olemme joutuneet tekemään päätöksiä poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Venäjän hyökkäyssota, puolustusmenojen kasvu ja korkojen raju nousu ovat muuttaneet Suomen talouden reunaehdot pysyvästi. Näitä tosiasioita ei voi ohittaa, eikä niitä voi puhua toisiksi. Siksi Orpon hallitus on päättänyt toimia. Ei siksi, että se olisi helppoa, vaan siksi, että se on välttämätöntä. Velkaantuminen lastemme piikkiin on saatava loppumaan. Vastuun kantaminen tarkoittaa sitä, että vaikeita asioita ei kierretä. Euroopan komissio on esittänyt Suomen viemistä liiallisen alijäämän menettelyyn. Työttömyys on edelleen liian korkealla, ja talouskasvu on ollut paljon odotettua heikompaa. Näiden tosiasioiden on oltava lähtökohta päätöksenteolle. Tavalliselle ihmiselle on yhdentekevää, kenen toimesta näin on tapahtunut. Se, mikä merkitsee, on se, tehdäänkö tilanteelle nyt jotakin vai katsotaanko sivusta ja siirretäänkö vastuu taas eteenpäin. Me olemme päättäneet tehdä. 

Arvoisa puhemies! Yritykset uskaltavat investoida jälleen, ja puhtaan siirtymän investointeja toteutuu tänä vuonna ennätysmäärä. Teollisuuden aloilla tilaukset kasvavat, ja yhä useampi pk-yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä. Työllisten määrä on jo kääntynyt kasvuun ja työpaikkoja syntyy erityisesti yrityksiin — aivan kuten pitääkin. Asuntomarkkinat ovat alkaneet elpyä. Ostovoima on palautumassa ensi vuonna viimein koronaa edeltävälle tasolle monen vuoden kuopan jälkeen, ja tavallinen suomalainen pärjää jälleen hieman paremmin arjessaan. Nämä eivät ole mielipiteitä. Nämä ovat merkkejä siitä, että suunta alkaa hiljalleen kääntyä. 

Hallituksen tehtävä on nyt varmistaa, että tämä käänne vahvistuu; että perheellä on varaa elää työstään; että yrittäjä uskaltaa investoida ja palkata; että nuorella on mahdollisuus siihen ensimmäiseen työpaikkaan. Siksi ensi vuonna työn verotus kevenee yli miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa. Valtaosa kevennyksistä kohdistuu pieni- ja keskituloisille. Työstä on jäätävä käteen enemmän. Se on meille arvovalinta. Uudistamme verotusta niin, että Suomeen kannattaa investoida, kasvaa ja tuoda osaamista. Houkuttelemme kansainvälisiä osaajia ja paluumuuttajia Suomeen, emme karkota heitä. Kevennämme aivan tavallisten suomalaisten maksamia perintö- ja lahjaveroja. 

Arvoisa puhemies! Työllisyys ei kasva käskemällä. Se kasvaa luottamuksesta ja rohkeudesta. Kun yrittäjällä on luottamusta tulevaisuuteen, yritys voi palkata uuden työntekijän. Kun epäonnistumisen riski ei ole kohtuuton, syntyy uusia työpaikkoja. Siksi olemme tehneet uudistuksia, joilla helpotetaan työllistymistä. Erityisen ylpeä olen päättämästämme työllistämissetelistä, joka avaa nuorillemme oven siihen aivan ensimmäiseen työpaikkaan, joka on usein niistä se kaikista tärkein. Samalla huolehdimme siitä, että Suomi ei säästä itseään hengiltä. Vahvistamme koulutusta kaikilla asteilla ja lisäämme panostuksia suomalaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Sujuvoitamme luvitusta, jotta lupa-asioita ei vatvota vuosikausia, työt pääsevät alkamaan ja ihmiset töihin. Puramme kuuluisan sääntö-Suomen byrokratiaa ja parannamme yritysten rahoituksen saatavuutta. Näistä syntyy kasvu, joka kestää. 

Turvallisuudesta emme tingi. Panostamme puolustukseen ja arjen turvallisuuteen historiallisella tavalla. Se on kaiken muun perusta tällaisena epävakaana maailmanaikana. 

Ja ennen kaikkea panostamme sosiaali- ja terveyspalveluihin. Käytämmekin sotepalveluihin miljardeja euroja enemmän kuin tavallinen hallitus. Palveluita uudistetaan ja kehitetään, [Puhemies koputtaa] jotta ne toimivat paremmin ja ihmiset saisivat hoitoa silloin, kun sitä tarvitsevat. — Kiitos. [Timo Heinonen: Vaikuttava puhe, vasemmisto oli ihan hiljaa!] 

Kunnioitettu puhemies! Suomen taloustilanne on yhä tiukka. Velkasuhde ei käänny itsestään, ja liikkumatilaa syövät yhtä aikaa matala suhdanne, väestön ikääntyminen sekä kasvavat puolustus- ja hyvinvointimenot. 

Sopeutuksen jatkaminen ei ole ideologinen valinta vaan välttämättömyys. IMF on painottanut, että julkista taloutta tulisi vahvistaa, kunnes velka lähtee laskuun. OECD puolestaan toteaa, että finanssipolitiikkamme tiukkenee ja julkista taloutta täytyy vahvistaa vielä lisää. Huolimatta siitä, että taloutta sopeutetaan, samaan aikaan hallitus vahvistaa kansalaisten ostovoimaa myös vuonna 26: pieni- ja keskituloisille 620 miljoonaa lisää ostovoimaa työtulovähennystä kasvattamalla. Lisäksi hallitus esittää elinkustannuksia helpottavaa linjaa myös kulutuksen puolella, alennetun alv:n laskua, mikä kasvattaa hiukan ostovoimaa. 

Työnteon kannustimia kasvatetaan. Ensi vuonna vanhempien on yhä kannattavampaa ottaa työtä vastaan, koska työtulovähennyksen lapsivähennys käytännössä yli tuplataan. Tämä on selkeä viesti siitä, että työnteko kannattaa. 

Suomen talouskasvun esteenä on tuntematon tekijä, uutisoitiin joitain viikkoja sitten. Lausunnonantajana oli VM:n kansantalousosasto. Talouskasvu koostuu kolmesta päätekijästä: yhteiskuntaan tehdyistä työtunneista, työn tuottavuudesta ja pääoman kasvusta. Näiden kaikkien osalta hallitus on tehnyt toimenpiteitä tekijöiden vahvistamiseksi. Viimeisimmät toimet keskittyvät pääomakomponentin vahvistamiseen ja käytännössä investointien vauhdittamiseen. Kotikutoinen luottolama eli liian tiukka antolainaus täytyy selättää, ja eduskuntakin on käynyt tästä keskustelun. Aiemmat toimet kohentavat tuottavuutta, muun muassa osaamista ja tki-panostuksia: näitä on kumpaakin vahvistettu. Työtunteja yhteiskuntaan on kasvatettu työelämäuudistuksilla, ja tämä näyttäytyy siinä, että työvoima on kasvanut. Aiempaa enemmän etenkin opiskelijat sekä maahanmuuttajat ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Kaikki näyttää siltä, että kasvun siemenet on kylvetty ja talouskasvu lähtee liikkeelle, kunhan kuluttajaluottamus lähtee nousuun. 

Puhemies! Hallitus huomioi autoilevan Suomen. Suomi on pitkien välimatkojen maa, jossa autoilun tulee olla edullista. Hallituksen tekemillä päätöksillä on laskettu polttonesteiden pumppuhintoja huomattavasti. Näin teemme nytkin. Muutokset ovat pieniä, ja niillä osaltaan kompensoidaan tulossa olevan liikenteen päästökaupan vaikutuksia. Jakeluvelvoitteen nousua on loivennettu, jotta pumppuhinnat pysyvät kohtuullisempina. Tämän yksittäisen toimenpiteen ostovoimaa kasvattavan vaikutuksen laskettiin olevan useita satoja miljoonia. 

Kunnioitettu puhemies! Sitten niihin sopeutuskohteisiin, joissa hallitus on ollut johdonmukainen. Olemme sopeuttaneet sieltä, missä vaikutus tavalliseen suomalaiseen on kaikkein pienin — vaikeitakin leikkauksia on tehty, mutta painotus on haluttu pitää siellä, missä vaikutus on vähäisin tavallisiin suomalaisiin. Valitettavasti osin joihinkin osuu päällekkäisiä leikkauksia, mutta näiltä osin ostovoiman kasvattaminen lieventää vaikutuksia. Otetaan vaikka kehitysyhteistyö: Olemme leikanneet maa- ja aluekohtaisista tuista sekä lakkauttaneet maaohjelmia. Toisaalta olemme lisänneet tukea kansalaistoimintaan eli fingoille. Tämä on vähentänyt hallinnollista taakkaa mutta toisaalta kasvattanut samalla Suomen vaikuttavuutta maailmalla. Hallinnosta leikkaamisella on myös vahva kansan tuki. Evan kyselyn mukaan suomalaiset kohdistaisivat säästöjä mieluiten hallintoon, poliittiseen toimintaan ja kehitysyhteistyöhön. 

Maahanmuuttopolitiikan osalta hallitus on tiukentanut linjaa oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla. Tiukennuksia on tehty muun muassa pysyvän oleskelun ehtoihin. Myös kansainvälisen opiskelijalainsäädännön sisältämät valuviat tulee poistaa. Myös kansalaisuuden saamisen ehtoja on tiukennettu. Suomeen saa tulla tekemään töitä ja opiskelemaan. Maahanmuuton kustannukset kääntyvät nettovoitoksi vain työnteon kautta. On helppo päätellä, että painopisteen on oltava työssä. 

Puhemies! Meidän linjamme on selkeä: velkaantumisen täytyy pysähtyä, velkasuhteen tulee taittua tulevina hallituskausina, työnteko täytyy tehdä kannattavammaksi ja säästöt täytyy ottaa ensisijaisesti sieltä, missä ne tuntuvat vähiten tavallisen suomalaisen palveluissa. Tämä budjetti on oikea askel siihen suuntaan. [Timo Heinonen: Hyvä puheenvuoro oli sekin! — Veronika Honkasalo: Tavalliset suomalaiset kärsii eniten!] 

Arvoisa puhemies! Epävarmuuden keskellä Euroopan taloudesta kantautuu hyviä uutisia. Euroopan keskuspankki on jo toistamiseen parantamassa omaa kasvuennustettaan. Tuoreet tiedot kertovat kasvusta ja vahvistuvasta työllisyydestä eri Euroopan maissa. Venäjän rajamaissa — Virossa, Latviassa, Liettuassa — työllisyys on kääntynyt kasvuun. Erityisesti Puolassa kasvu on vahvaa ja työllisyys vahvistuu. Entä sitten mikä on tilanne Suomessa? Täällä on kyselty, onko Suomi enää Pohjoismaa, mutta nyt on syytä kysyä, olemmeko me edes osa Eurooppaa. OECD:n tuoreessa ennusteessa Suomi on ainoa kehittynyt maa, jonka talous ei kasva tänä vuonna yhtään. Työttömyystilastoissa olemme jatkuvasti Euroopan kärkeä ja työllisyyskehityksessä hännän huippuja. Velkaantuminen on Euroopan nopeinta ja julkiset menot korkeimpia. Konkurssit ovat koko vuosituhannen ennätyksessä. Kirsikkana kakun päälle tuli vielä uusi yllätys, kun hallitus viime viikolla kertoi tämän vuoden ennätysvelkaantumisen kohoavan miltei 18 miljardiin euroon. Aiemmin tätä olisi kauhisteltu, mutta nyt hallitus ohittaa tämän jäätävän velkamällin olan kohautuksella. Kaiken tämän jälkeen ei siis ole ihme, että tarkkailuluokan etupulpetti kutsuu. 

Arvoisa puhemies! Onneksi myös Suomesta löytyy positiivisia merkkejä: yritysten investointiaikeet ovat kasvussa, korot ovat jo pidempään olleet laskussa ja ihmisten palkat nousussa. Ensimmäisestä kiitos kuuluu yrityksille, toisesta Frankfurtiin ja kolmannesta Hakaniemeen. Toistaiseksi hallituksen saldo on ollut paljon puhetta, vähän villoja.  

Luottamus on talouden parasta valuuttaa, ja juuri luottamuksen vahvistamisen hallitus on laiminlyönyt. Kohta on kolme vuotta työttömyys kasvanut ja konkurssit lisääntyneet. Kolme vuotta on julkisia palveluita heikennetty ja työmarkkinoille lietsottu jatkuvaa eripuraa. Kolme vuotta on yhteiskunnan turvaverkkoja saksittu ja samalla jaettu hövelejä veronalennuksia omille eturyhmille.  

Luottamuksen rikkomisesta on nyt siirryttävä luottamuksen rakentamiseen. Ihmisten luottamus arjen palveluihin tulee palauttaa. Lääkäriin tulee päästä tarpeen vaatiessa, eikä kuukausien jonotuksen jälkeen. Ikäihmisten tulee luottaa siihen, että heistä pidetään hyvää huolta, ja nuorten tulee luottaa siihen, että tulevaisuus kantaa. Kuluttajien ja yritysten luottamusta tulevaan tulee vahvistaa. Veronkevennykset on kohdistettava tavallisille suomalaisille. Pienten yritysten tilannetta on helpotettava. Investoinnit on saatava liikkeelle. Julkisen talouden tasapainottamisen taakka on jaettava reilusti. 

Tarvitaan käänne kohti kasvua. Siksi teen SDP:n vastalauseen mukaiset muutosehdotukset. 

Arvoisa puhemies! Luottamuksen rakentaminen vaatii myös oikeudenmukaisuutta. Samaan aikaan kun hallitus on jopa puolittamassa kaikista heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon, se jakaa historiallisen suuret veronkevennykset kaikista suurituloisimmille. Joulun kunniaksi hallitus lähettää miljonääreille lahjakääreissä kahisevaa, ja vastaavasti toimeentulotuen saajille pakettiin laitetaan sakset.  

Hallitus on markkinoinut suurituloisten veroalea ahkeruuteen kannustamisella, mutta miten voi olla, että ahkeruudesta palkitaan ainoastaan siellä ministeritason tuloilla? Pienituloisempien osalta hallitus jopa rankaisee ahkeruudesta, kun sosiaaliturvan suojaosat on viety. 2 000 euroa kuussa tienaavan myyjän ahkeruutta hallitus palkitsee myös kiristämällä hänen verorasitustaan. 4 000 euroa kuukaudessa tienaava opettajakin edelleen pohtii, miten ihmeessä tässä niin kävi, että hänkin jää miinuksen puolelle. 6 000 euroa kuussa tienaava insinöörikään ei tahdo ymmärtää lopputulosta — hänkään ei hyödy hallituksen veronkevennyksistä senttiäkään. Sentään kaikki eivät jää nuolemaan näppejään: Yli 9 000 euron kuukausiansioilla pääset nauttimaan kunnolla hallituksen veroalesta. Siellä voi joulupöytään kattaa vähän parempaakin särvintä. Tavallisten suomalaisten osalta hallituksen lupaamat veronalennukset olivatkin vain valepaketti. 

Arvoisa puhemies! Yhdestä asiasta täytyy kuitenkin todeta, että hallituksen linja on ollut selkeä: Meni Suomella sitten miten huonosti tahansa, niin syy on aina jonkun muun, yleensä edellisen hallituksen. Ongelmien ratkaisujenkaan osalta ei tarvitse kiirehtiä — sotkun saa siivota sitten se seuraava hallitus. Ei siis ihme, että tässä välissä hallituspuolueilla riittää aikaa muun muassa naamanvääntelyihin ja muihin yhtä merkittäviin tekoihin. 

Koska hallitus on epäonnistumassa kaikissa talouspolitiikan tavoitteissaan eikä sen politiikka rakenna luottamusta, esitän, että se ei nauti eduskunnan luottamusta. 

Arvoisa puheenjohtaja! Aloitin kansanedustajana syyskuussa, sata päivää sitten. Nyt vähän jännittää, vaikka en ihan nuori poika enää olekaan. Olen huomannut, miten asialleen innostuneita, omistautuneita ihmisiä täällä on — hieno asia. Meillä olisi yhdessä kaikki mahdollisuudet muuttaa Suomen suuntaa, kunhan jätetään joutavanpäiväinen vastakkainasettelu pois. Se on täysin vierasta minulle yrityselämästä. Ihmiset ovat kysyneet, miksi täällä riidellään niin paljon. Ei ole vastausta minulla siihen. 

Maamme nykyisistä vaikeuksista tulee mieleen oma tilanteeni 35 vuotta sitten. Jäin työttömäksi, kun Neuvostoliitto teki konkurssin ja telakat sulkivat ovensa, ja siinä koeteltiin uskoa, miten tästä selvitään. Monella on nyt samoja ongelmia. Perustimme viiden ihmisen voimin yrityksen, alkujaan vanhan sikalan, vaimon johdolla, ja tänään perheyrityksemme työllistää 600 ihmistä. Miltei kaikki tuotteemme menevät vientiin. Mutta ilman sitoutuneita työntekijöitämme mistään ei olisi tullut mitään. He ovat paikkansa ansainneet. Jos tilanteemme olisi äitynyt yhtä huonoksi kuin Suomella, olisi pitänyt ryhtyä isoihin korjausliikkeisiin. Sen me Suomen osalta nyt joudumme tekemään. Uskon, että suomalaiset tämän hyväksyvät. 

Ihmisten pitää ottaa enemmän vastuuta elämästään. Yhdessä meidän tulee pitää huolta lapsista, nuorista, ikäihmisistä ja heikoimmista. Tärkeintä olisi yhdessä miettiä, miten rotkon reunalta tullaan pois. Vain uutta rakentamalla: uutta työtä, uutta kasvua, uutta menestystä. Nyt pitää luoda vakaa näkymä eteenpäin yli vaalikausien, luottamus siihen, että Suomi nousee. 

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus on oikeitakin asioita tehnyt. Käännettä parempaan ei kuitenkaan ole tullut. Suomi nousee vain sillä, että yritykset pärjäävät ja voivat työllistää. Siksi kasvu on kaikki kaikessa. En tarkoita, että kaikki suomalaiset voisivat olla yrittäjiä, eikä pidäkään olla, mutta työpaikat syntyvät vain yrittäjyydellä. [Peter Östman: Näin on!] Yhteisöverotuksen yleisen alentamisen sijaan viisasta olisi nyt rukata verotusta niin, että sisään jätettävää tulosta verotetaan kevyemmin. Olen varma, että yrittäjät laittaisivat liikkumavaran kasvuun, investointeihin ja työntekijöiden palkkaamiseen. Yrittäjävähennystä kannattaisi parantaa, ja toteuttaa investointihyvitys myös pienemmille yrityksille.  

Nopeimmin työpaikkoja voitaisiin saada mikroyrityksiin. Tapasin mikro- ja yksinyrittäjiä. He kertoivat, että maamme kaikista mikroyrityksistä joka kymmenes olisi valmis palkkaamaan työntekijän. Se tarkoittaa yksinään 30 000 uutta työpaikkaa. Siksi työllistämisen kynnystä pienimmissä yrityksissä pitää madaltaa, esimerkiksi palauttamalla kotitalousvähennysehdot ennalleen. Turha byrokratia pois. Yritys pitää pystyä perustaa päivässä. Pienemmillä yrityksillä pitää olla pienemmät maksut ja kevyemmät lupakäytännöt. 

Arvoisa puhemies! Talouteen saataisiin välittömästi vauhtia myös alentamalla keskituloisten verotusta. He ovat Suomen selkäranka. He pitävät pystyssä yhteistä hyvää. Keskustan vaihtoehdolla keskituloisille jäisi vähintään 500 euroa vuodessa enemmän. Se on kaikki kotiinpäin. Verotuloja tuovat uudet työpaikat ovat ainoa tapa pelastaa lähipalvelut eli terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja koulutuksen koko maassa. 

Arvoisa puhemies! On minunkin elämääni mahtunut vastoinkäymisiä, ja ne tekevät kipeää, mutta silti olen tässä. Ei Suomen peli ole menetetty. Kyllä me tästä nousemme, mutta nyt on vaara, että tipumme rotkoon. Sen välttämiseksi tarvitaan iso korjausliike. Siksi joudun tekemään vastalauseen 2 mukaiset muutosehdotukset ja epäluottamusehdotuksen: ”Eduskunta toteaa, että Suomessa on pitkittyvä suurtyöttömyys, konkurssit 2000-luvun ennätystasolla, kuluttajien luottamus heikkoa, valtion velkaantuminen rajua ja Suomen talous on vajonnut uudestaan taantumaan. Hallitus on epäonnistumassa keskeisten taloustavoitteidensa saavuttamisessa. Suomi on joutumassa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn [Puhemies koputtaa] eli taloudenpidon tarkkailuluokalle. Suomelle tarvitaan uusi suunta, suunta, joka palauttaa luottamuksen, toivon ja innokkuuden Suomeen. Tarvitaan [Puhemies koputtaa] parempi vaihtoehto. Tavalliset ihmiset on asetettava etusijalle, suomalaisille on saatava töitä, talouskasvu tuplattava ennustetusta sekä palvelut [Puhemies koputtaa] pelastettava. Pääministeri Orpon hallitus vie nyt Suomea väärään suuntaan, eikä siksi nauti eduskunnan luottamusta.” 

Arvoisa puhemies! Suomessa on noin 300 000 päiväkoti-ikäistä lasta. Valtaosa heistä tietää, että kaveria ei saa kiusata. He opettelevat, mikä on oikein ja mikä väärin, mokailevat ja pyytävät anteeksi. Ja he katsovat meistä aikuisista mallia. Vanhemmat yhdessä varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa tekevät parhaansa ollakseen kelvollisia roolimalleja ja kasvattaakseen lapsia olemaan ihmisiksi. Pakkoko sitä on päättäjien taholta oikein ehdoin tahdoin vaikeuttaa? 

Viime päivien tapahtumien seurauksena perheissä, päiväkodeissa ja kouluissa käydään parhaillaan keskusteluja siitä, mikä on sopivaa käytöstä. Siitä, saako kaveria pilkata. Siitä, onko ihmisen arvottaminen ulkonäön tai taustan perusteella hyväksyttävää. Unohtamatta toki koko sirkuksen kansainvälisiä ulottuvuuksia. [Wille Rydmanin välihuuto] Ja tätä kaikkea pääministeri Orpo ja muut hallituspuolueet katsovat jälleen läpi sormien. 

Arvoisa puhemies! En haluaisi antaa yhtään enempää tilaa tälle perussuomalaisten rasistiselle performanssille, mutta tämän kuitenkin sanon: ei se ole sattumaa, että hallituksen kakkospuolue tarttuu kuin hengenhädässä joka ikiseen mahdollisuuteen ohjata keskustelua sivuraiteille. [Wille Rydmanin välihuuto] Kaiken tämän irvokkaan karnevalisoinnin alle on tarkoitus haudata petettyjä lupauksia pienituloisille ja duunareille, kylmäsydämisiä leikkauksia köyhiltä suomalaisilta ja epäonnistuneita taloustavoitteita. 

Arvoisa puhemies! Suomen talous on suurten haasteiden edessä. Siksi on kestämätöntä, että hallitus omilla toimillaan kylvää entistä suurempaa epävarmuutta talouteemme ja ihmisten arkeen. Jouluruokien suunnittelun sijaan monessa kodissa pohditaan, mistä ruokaa huomiseksi. Joulukortin sijaan moni on saanut käteensä irtisanomisilmoituksen. Hallituksen vastaus tähän on leikata lisää kaikkein köyhimmiltä, tehdä irtisanomisesta vieläkin helpompaa ja ajaa alas järjestöjä, joilta saa apua vaikeina aikoina. Ja silti rahaa riittää suurituloisimpien veronkevennyksiin. Nämä ovat käsittämättömiä arvovalintoja. Nyt jos koskaan tulisi varmistaa, että pidämme kaikki samassa veneessä sen sijaan, että osa sysätään yli laidan. Ei ole mitään järkeä säästää satasta tänään, jos se johtaa tonnin laskuun muutaman vuoden päästä. 

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen linjalle on olemassa inhimillinen, ekologinen ja taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Vihreiden vaihtoehtobudjetti osoittaa, että julkista taloutta voidaan vahvistaa uhraamatta arvokkainta: turvallista lapsuutta ja nuoruutta, ainutlaatuista luontoa ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia hyvään elämään. Suomi voi selvitä vaikeista vuosista ilman, että hyvinvointivaltion perusrakenteita romutetaan ja yhteiskuntaamme koossa pitävää luottamusta murennetaan. 

Tarvitaan rohkeutta valita toisin. Siinä missä Orpon hallitus lakoaa lobbareiden paineen alla, vihreillä on rohkeutta karsia haitallisia yritystukia ja asettaa ympäristöhaitoille hintalappu. Me emme anna periksi ilmastokriisin ja luontokadon edessä. Siinä missä Orpon hallitus leikkaa koulutuksesta ja kulttuurista, vihreät panostaa koulutuspolkuun taaperoista tohtoreihin. Ja siinä missä Orpon hallitus lisää lapsiperheköyhyyttä, leikkaa toimeentulotukea ja ohjaa rahaa terveysjättien voittoihin, vihreät rakentaa Suomea, joka kannattelee jokaista — ei vain hyväosaisia. 

Arvoisa puhemies! Vaikka päiväkotilapset eivät äänestä, niin heille meidän pitäisi olla tilivelvollisia niin käytöksestä kuin päätöksistä. Tämä hallitus jättää ruman jäljen näiden lasten tulevaisuuteen. Te sanotte kantavanne huolta velkaantumisesta, mutta Suomi velkaantuu ennätysvauhtia. Te lupasitte satatuhatta uutta työpaikkaa, mutta meillä on ennätystyöttömyys. Te perustelette leikkauksia tulevaisuudella, mutta sysäätte yli 30 000 lasta köyhyyteen. Ja mitä tulee luontoon ja ilmastoon, kaikki naamiot on riisuttu. Teidät muistetaan ilmastotoimettomuudesta, petovihasta ja vanhojen metsien hakkaamisesta sellukattiloihin. Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa Orpon hallitukseen.  

Arvoisa puhemies! Esitän, että talousarvio hyväksytään vihreiden vastalauseen mukaisena ja esitän hallitukselle seuraavan epäluottamuslauseen: 

Puheistaan huolimatta hallitus ei onnistu vahvistamaan taloutta ja taittamaan valtion velkaantumista. Hallituksen kaikki keskeiset taloustavoitteet ovat vaarassa epäonnistua, samalla kun hallituksen leikkaukset syventävät lapsiperheköyhyyttä ja kasautuvat erityisesti nuorten niskaan. 

Hallitus ei onnistu tuomaan eduskunnalle tarvittavia esityksiä, joilla Suomi saavuttaisi ilmastolain mukaisen hiilineutraaliuden vuonna 2035 tai pysäyttäisi luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen epäonnistuminen ilmasto- ja luontopolitiikassa on riski myös taloudelle. 

Hallitus ei esitä riittäviä ratkaisuja Suomen talouden suuriin haasteisiin, kuten heikkoon tuottavuuskehitykseen ja osaajapulaan. Hallitus jarruttaa työhön johtavaa maahanmuuttoa, vaikka ilman työperäisen maahanmuuton merkittävää kasvattamista Suomen taloutta ei saada kestävälle uralle. 

Hallituksen koulutusleikkaukset heikentävät opetuksen ja koulutuksen laatua, kun Suomen koulutustasoa tulisi pyrkiä määrätietoisesti nostamaan. Hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan kohdistamat leikkaukset eivät vahvista luottamusta sosiaali- ja terveyspalveluihin vaan ainoastaan kasvattavat kustannuksia tulevaisuudessa. 

Näin ollen eduskunta katsoo, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunutta eikä hallitus nauti eduskunnan luottamusta. 

Arvoisa puhemies! Vuodenvaihteen ja juhlapyhien lähestyessä on aika hiljentyä läheisten, yhteisen ajan ja levon äärelle. Monien suomalaisten lepoa ja rauhaa kuitenkin häiritsee huoli siitä, miten selvitä juhlapyhien yli — miten ylipäätään selvitä seuraavaan viikkoon tai huomiseen päivään. Tuo huoli on aina läsnä jonkun elämässä, mutta tässä vaiheessa on kiistatonta ja täysin selvää, että Orpon hallituksen valinnat ovat kasvattaneet tuota joukkoa. Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia niistä, joiden pärjäämisen edellytykset horjuvat. Vajaassa kolmessa vuodessa suomalaisen yhteiskunnan turvaverkot on kuitenkin leikattu niin reikäisiksi, ettei niitä enää tunnista kuuluvaksi hyvinvointivaltiolle. 

Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi meille satatuhatta uutta työllistä. Tuon sijaan Suomen työttömyysluvut rikkovat ennätyksiä ja meillä vallitsee pahempi työttömyyskriisi kuin finanssikriisin, eurokriisin tai edes koronan aikana — pahin työttömyys sitten lama-ajan. Sosiaaliturvan leikkaamista ja työmarkkinauudistuksiksi naamioituja työntekijöiden oikeuksien heikennyksiä on nimitetty työllisyystoimiksi. Leikkaukset ovat syöneet ostovoimaa ja heikentäneet kysyntää, mutta luvattuja työpaikkoja ei näy. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallituskausi tulee lisäämään köyhien määrää Suomessa 124 000. Heistä 31 000 on lapsia. Jokaisen luvun takana on ihminen, jonka elämästä tulee jatkuvaa sinnittelyä, elämistä kädestä suuhun. Jokaisen luvun takana on valtava määrä inhimillistä kärsimystä, joka olisi vältettävissä. Orpon hallituksen lapsiystävällinen Suomi valitsee olla hyödyntämättä sitä tutkittua tietoa, jota meillä on lama-ajan lasten kokemuksista ja elinolosuhteista vielä aikuisenakin. Tiedämme, että lapsena koettu köyhyys altistaa mielenterveysongelmille, sairastumiselle, yleisen resilienssin heikentymiselle ja ylisukupolviselle köyhyydelle. 

Hallitus alituiseen muistuttaa, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja että lapsiköyhyyttä torjutaan parhaiten vanhempien työllistymisellä. Missä nuo työpaikat siis ovat, hallitus? Eikö työpaikkojen puuttuessa siis kuuluisi panostaa muihin keinoihin, joilla torjutaan köyhyyttä? Sosiaaliturvan leikkaukset heikossa työllisyystilanteessa eivät ole silkka hetkellinen kupru hyvinvointivaltiossa ja tilapäinen uhraus valtion talouden eteen. Näillä päätöksillä hallitus paitsi altistaa nykyiset lapsemme köyhyydelle ja sen seurauksille myös tilaa samaa kohtaloa tulevillekin sukupolville — niille, joiden kuuluisi rakentaa tulevaisuuden Suomea. 

Arvoisa puhemies! Jotta Orpon hallituksen perintö ei jäisi turhan ohueksi, hallitus haluaa painostaa tulevatkin hallitukset noudattamaan äärimmäistä talouskuria velkajarrun ehdoilla. Velkajarrun mekanismit sopivat heikosti yhteen sen kanssa, mikä kulloinkin olisi suhdannepoliittisesti järkevää. Tämä pahimmillaan johtaa leikkausten kierteeseen, joka paitsi heikentää velkakestävyyttä myös on hyvinvointivaltiolle tuhoisaa. 

Leikkaamisesta puhutaan vastuullisena taloudenhoitona. Mutta sitäkö todella on vastuu, että lapsillemme rakennetaan yhteiskuntaa, jossa kunkin on pärjättävä omillaan? Sitäkö on vastuu, että valtio irtisanoutuu omasta vastuustaan ja siirtää sen kaikkein heikoimmin pärjäävien harteille? Sitäkö on vastuu, että taloutta hoidetaan jättämällä vanhukset heitteille, romuttamalla sosiaaliturva ja estämällä sairailta ihmisiltä pääsy hoitoon ja väittämällä, että muuta vaihtoehtoa ei ole?  

Arvoisa puhemies! Suomen velkaantumisella näytti olevan väliä oikeistohallitukselle vain silloin, kun sitä saattoi käyttää poliittisena lyömäaseena edellistä hallitusta kohtaan. Mutta nyt vastuunoton hetkillä velka onkin niin väistämätöntä, että sillä voidaan vaikkapa rahoittaa kaikista rikkaimpien suomalaisten veronkevennykset. Hallitus kyllä tietää, että velkasuhde ei taitu kestävästi sosiaaliturvasta tai sotepalveluista leikkaamalla, mutta näin on silti valittu toimia — siis vastoin suhdannepoliittisia perusperiaatteita ja yleistä inhimillisyyttä. 

Suomen talouden suurimmat haasteet ovat kysynnän puute, puolustusmenojen kasvu ja väestön ikääntyminen. Selvää luulisi olevan, että noita rakenteellisia ongelmia ei ratkaista leikkaamalla ostovoimasta ja hoivaan tarvittavista resursseista. Yhteiskuntamme tila vaatii laajoja panostuksia hyvinvointiin, mutta tämän hallituksen arvomaailmassa sitä on tarjolla vain niille, jotka kykenevät itse sen itselleen takaamaan. 

Meidän on uskallettava keskustella yhteiskunnasta, jonka keskeisimpiä toimintoja ovat hoiva, kasvatus ja huolenpito sekä noiden rahallinen ja inhimillinen arvo. Haluatteko te, hallitus, todella sellaisen yhteiskunnan, jossa valtion tase näyttää hyvältä mutta jonka kansalaiset on ajettu kahteen kerrokseen ja siten köyhyyteen, rikollisuuteen ja matkojen päähän siitä hyvinvointiyhteiskunnasta, jonka olemme saaneet tuntea?  

Arvoisa puhemies! Joistakin asioista meidän kaikkien on tulevaisuudessa tingittävä, mikäli haluamme säilyttää elämisen edellytykset koko maailmassa. Noiden edellytysten ja hyvän elämän eteen vasemmisto on valmis tekemään töitä. Meidän vaihtoehdossamme ei tyydytä sukupolvet ylittävään talouskuripolitiikkaan vaan jaetaan resurssit niin, että kaikille taataan mahdollisuudet perustarpeisiin ja tasapainoisen arjen rakentamiseen. Me emme vastuuttaisi kaikkein pienituloisimpia [Puhemies koputtaa] valtion alijäämän korjaamisesta vaan ottaisimme resurssit sieltä, missä niitä eniten on kenenkään perustarpeiden jäämättä täyttymättä. 

Me panostaisimme terveydenhuoltoon ja takaisimme [Puhemies koputtaa] kaikille pääsyn hoitoon seitsemän vuorokauden kuluessa. Me emme silppuaisi hyvinvointivaltion turvaverkkoja kappaleiksi vaan vahvistaisimme niitä, jotta kukaan ei pääse putoamaan läpi. [Puhemies koputtaa] Me tarjoaisimme ihmisille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen aidoilla, konkreettisilla toimilla, sillä politiikka on panostuksia ihmisten todelliseen arkeen — ei juhlapuheita, [Puhemies koputtaa] jotka tekojen edessä jäävät tyhjää täyteen. 

Ja lopuksi, arvoisa puhemies, teen vastalauseen 4 mukaiset muutosehdotukset ja lausumaehdotukset sekä lisäksi teen [Puhemies koputtaa] vastalauseen 4 mukaisen epäluottamusehdotuksen. 

Ärade talman! Budgeten för år 2026 ger oss viktiga verktyg för att ta Finland i rätt riktning. Efter år av osäkerhet behöver vi beslut som stärker tillväxten, bygger kompetens, förstärker framtidstron och skapar möjligheter för våra unga. Just dessa prioriteringar är avgörande för att Finland även framöver ska vara ett tryggt och konkurrenskraftigt land. 

Arvoisa puhemies! RKP:n mielestä talouden kannalta olennaisinta on luoda uusia mahdollisuuksia työllistymiseen ja yrittäjyyteen. Kasvu on saatava käyntiin, jotta hyvinvointi voidaan turvata myös jatkossa. Siksi hallitus jatkaa toimenpiteitä, jotka vahvistavat työllisyyttä, alentavat työn verotusta ja parantavat yritysten kasvu- ja investointimahdollisuuksia. Tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitus korotetaan taas historialliselle tasolle. Jokainen tutkimukseen sijoitettava euro on investointi Suomen tulevaan kilpailukykyyn, uusiin ideoihin ja tuottavuuteen. 

Samalla näemme, miten vihreä siirtymä avaa ovia isoille teollisuusinvestoinneille. Ensi vuoden talousarviossa on kannustimia näihin panostuksiin. Nyt on varmistettava hankkeiden toteutuminen ja vahvistettava myönteistä kehitystä, jota on jo nähtävissä maakunnissa. 

Ärade talman! En central del av denna budget är satsningen på våra unga. Finland kan inte bygga en framtid utan att ge varje ung människa förutsättningar att lyckas. Därför införs en ungdomssedel som gör det lättare för företag att anställa unga. Med denna insats skapar vi vägar in i arbetslivet. Vi stärker unga människors självförtroende och hjälper dem att ta sina första steg i karriären. Samtidigt vet vi att arbetskraftsbristen är stor i många branscher. Här fungerar ungdomssedeln som en bro mellan unga som behöver möjligheter och arbetsgivare som behöver arbetskraft. Jag hoppas att arbetsgivare tar vara på den här möjligheten. 

Arvoisa puhemies! Haluan tuoda esiin myös harrastamisen Suomen mallin, joka on yksi viime vuosien onnistuneimmista lapsiin ja nuoriin tehdyistä panostuksista. Harrastamisen Suomen mallista on saatu selviä ja mitattavissa olevia tuloksia. Se vähentää kiusaamista, parantaa lasten hyvinvointia ja luo yhteisöllisyyttä. Hankkeeseen osallistuvista nuorista 16 prosentilla ei olisi ollut mitään harrastusta ilman tätä mallia. Nämä 16 prosenttia olisivat siis olleet vaarassa jäädä ulkopuolisiksi. Tämä hallituksen panostus vaikuttaa konkreettisesti tuhansien nuorten elämään joka päivä ympäri Suomea. Nyt hallitus lisäksi laajentaa harrastamisen Suomen mallin toiselle asteelle. Tämä on turvaa, ennaltaehkäisevää työtä ja yhdenvertaisuutta käytännössä. 

Talousarviossa on myös muita tärkeitä tulevaisuusinvestointeja, kuten opiskelijoiden aseman vahvistaminen ateriatukea parantamalla, äitiyspakkauksen arvon korottaminen ja lisäresurssien kohdentaminen turvakotien toimintaan. Ja vakavassa turvallisuustilanteessa on täysin ratkaisevaa, että Suomi investoi puolustukseen kansallisen turvallisuutemme pitkäjänteistä ja vastuullista vahvistamista varten. 

Ärade talman! Ekonomi handlar inte bara om siffror. Det handlar också om psykologi och om förtroende. Det Finland nu behöver är mod, optimism och en vilja att se möjligheter. Näringslivet signalerar att pessimismen måste ersättas av framtidstro, och vi i SFP delar denna syn. Budgeten för 2026 pekar ut en tydlig riktning. Vi väljer tillväxt och produktivitet, vi värnar om utbildning och välfärd och vi skapar möjligheter för investeringar och jobb i hela landet. 

Tämä talousarvioesitys ei ole täydellinen — ei mikään talousarvio koskaan ole — mutta se vie meitä eteenpäin ja antaa työkaluja, jotka vahvistavat Suomea askel kerrallaan. Jatkamalla toimivien ratkaisujen rakentamista ja kohtaamalla haasteet vastuullisesti ja määrätietoisesti voimme luoda turvallisemman ja menestyvämmän Suomen kaikille sukupolville. Suomella on tarvittavat resurssit, osaaminen ja tahto onnistua myös silloin, kun maailma ympärillämme koettelee meitä. — Tack. 

Arvoisa puhemies! Takana on pitkä ja työntäyteinen syksy. Haastavissa talouden olosuhteissa hallitusta ovat kantaneet yhteiset tavoitteet, selkeä päämäärä ja kyky tehdä vaikeitakin päätöksiä. 

Ensi vuoden budjetissa korostuvat vastuullisuus, vakaus ja uudistuminen. Jatkamme määrätietoisesti kurssilla, jonka tavoitteena on kääntää valtion velkakierre laskuun ja turvata kestävä tulevaisuus. Korjaamme yhä aiempien hallitusten tekemiä velkavetoisia ratkaisuja. Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti osoittaa, että osa koronakriisiin vedoten tehdyistä lisämenoista jäi pysyviksi rakenteiksi eivätkä kaikki edes liittyneet välttämättömään kriisinhoitoon. 

Kristillisdemokraateille on keskeistä, että taloutta tasapainotetaan oikeudenmukaisesti. Perheiden arki ja heikoimmassa asemassa olevien tuki on turvattava. Lapsiperheiden asemaa vahvistetaan säilyttämällä kotihoidon tuki, korottamalla lapsilisiä ja kasvattamalla äitiyspakkauksen arvoa. Verotusta kevennetään, erityisesti työtulovähennyksen lapsikorotuksen merkittävällä nostolla. Koulutukseen ja oppimisen tukeen kohdennetaan lisäresursseja. Näillä toimilla luodaan vakaammat edellytykset lasten hyvinvoinnille ja perheiden arjen sujuvuudelle. Odotamme edelleen väestöpoliittisen selonteon tuomista eduskuntaan, jotta voimme käydä laajemman keskustelun lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentamisesta. 

Värderade talman! Kristna folkhögskolor, föreningar och organisationer gör ett ytterst viktigt arbete bland människor som annars löper risk för utslagning. Därför är det viktigt att också dessa organisationer beaktas i finansieringen när riksdagen fattar beslut. 

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmannes valtion menoista. Valiokunnan esiin nostama alueiden talouden eriytyminen on vakava haaste. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja sopeutustoimia, jotta kustannusten kasvu saadaan hallintaan ja peruspalvelut pysyvät laadukkaina ja saavutettavina koko maassa. 

Hybridivaikuttaminen, kyberuhat ja rajaturvallisuus edellyttävät jatkuvaa varautumista. Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kuuden miljardin euron tilausvaltuudet. Tällä vahvistamme puolustuskykyä, viemme puolustusmenot kohti Nato-tasoa ja samalla tuemme suomalaista teollisuutta, työllisyyttä ja vientiä. Huoltovarmuuden ja ruokaturvan osalta panostamme kotimaisen maatalouden kestävyyteen ja tuotantopanosten saatavuuteen. 

Arvoisa puhemies! Budjetti tukee kasvua, investointeja ja yrittäjyyttä. Työn verotusta kevennetään, mikä vahvistaa ostovoimaa ja kannustaa työntekoon. Yrittäjyyttä tuetaan, jotta Suomi säilyy houkuttelevana investointikohteena. Lisäksi panostamme infrastruktuuriin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, joilla luodaan edellytyksiä uusille työpaikoille ja vahvistetaan vientiä. 

Suomalaisessa kone- ja meriteollisuudessa tilauskannat ovat kasvaneet. Meriteollisuuden tilauskirjat ovat vahvistuneet uusien laivahankkeiden myötä, ja konepajateollisuus hyötyy sekä kotimaisista että kansainvälisistä tilauksista. 

Työllisyyspolitiikassa on erityisen tärkeää huolehtia siitä, etteivät nuoret putoa yhteiskunnan rattaista. Ensi vuonna käyttöön tuleva 18—29-vuotiaiden rekrytointituki, nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat keskeisiä keinoja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä. Osaamistason nostamiseksi hallitus osoittaa lisärahoitusta uusiin korkeakoulujen aloituspaikkoihin. 

Arvoisa puhemies, lopuksi: Vastuullinen talouspolitiikka on perusta sille, millaisen Suomen jätämme lapsillemme. Vaikka oppositiosta ei ole tullut paljon kiitosta vaikeista mutta välttämättömistä päätöksistä, syksyllä yhdessä sovittu velkajarru — vasemmistoa lukuun ottamatta — osoittaa, että huoli talouden tilanteesta [Puhemies koputtaa] on laajasti jaettu. Olemme sitoutuneet julkisen velan taittamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen. Tämä on tärkeä viesti siitä, [Puhemies koputtaa] että yhteinen päämäärämme on palauttaa Suomen talous terveelle ja kestävälle pohjalle. 

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Ollaan nyt kaikki näin joulun alla rehellisiä. Voimmeko oikeasti ja aidosti olla tyytyväisiä siihen, miten isänmaan julkista taloutta on hoidettu viimeiset 20 vuotta? Ei tarvitse vastata, kun vastaan meidän kaikkien puolesta. Emme todellakaan voi olla tyytyväisiä. 

Ei ole tälläkään Orpon ja Purran hallituksella homma hanskassa. Viime viikolla varmistui paikka EU:n tarkkailuluokalla, ja vielä tuli kolmen ja puolen miljardin euron yllätys viime viikolla. Tämän vuoden velka paisuu melkein 18 miljardiin. Hallitus puhuu 10 miljardin euron sopeutuksesta, mistä toteutuu enintään puolet, eikä mitään tarvitse enää tehdä. Yhtälö on kestämätön. 

Edellisen vika, ja seuraava hoitaa. Syyllisiä on turha enää etsiä. Nyt tarvitaan tekoja. Suomelta puuttuu kokonaan pitkän tähtäimen suunnitelma, ja tässä niitä ratkaisuja tulee. Ne ovat rohkeita ehdotuksia. Vain kasvu kuittaa velat, ei mikään muu. Yhteisöveron alennus on peruttava. Suurtuloisten veroale pieni- ja keskituloisiin sekä eläkeläisiin. Eläkeyhtiöiden varoja kotimaisiin kasvuyrityksiin. Perintö- ja lahjavero pois. Pitää perustaa erityistalousalue. Pitää rakentaa massiivinen tekoälyohjelma ja kasvattaa tuottavuutta. Kansankapitalismi kunniaan. Tässä näitä ratkaisuja, kerron kohta tarkemmin. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Yhteisöveron alennus on liian kaavamainen ja valuu vain suurten pörssiyritysten osinkoihin eikä tuota kasvua. 

Suurtuloisten veroale on väärin ajoitettu eikä tuo kasvua. Eivät suurtuloiset kuluta enemmän, vaikka rahaa jäisi nykyistä enemmän käteen. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten kaikki lisäraha menee kulutukseen, mikä verojen jälkeen jää käteen. Eläkeläisiä pitäisi verottaa niin kuin palkansaajia. 

Eläkeyhtiöiden varoja pitäisi sijoittaa enemmän kotimaisiin kasvuyrityksiin. Varat sijoittavat erikseen nimettävät eri toimialojen sijoittamisen ammattilaiset. 

Kasvuyritysten julkinen tuki pitää nostaa moninkertaiseksi. Tämän vuosikymmenen lopuksi tavoitteena on oltava vähintään viisi miljardia euroa vuodessa, jolloin myös kotimaiset ja kansainväliset sijoittajat tulevat mukaan, ja silloin se skaalautuu 20 miljardiin euroon. 

Yhteisövero olisi pitänyt alentaa 15 prosenttiin, kun yritys investoi Suomeen, eikä niin, että kaikki saavat sen, vaan vain ne, jotka investoivat. Uuden perustetun yrityksen pitäisi saada toimia kolme vuotta ilman yhteisöveroa ja pienten yritysten ilman alvia 40 000 euron liikevaihtoon, niin että se nousisi sitten vielä asteittain 80 000 euron liikevaihtoon. 

Suomesta puuttuu pääomia ja kasvuhaluisia omistajia. Sen takia perintö- ja lahjavero pitäisi poistaa. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kasvuyrityksiä varten Suomeen pitää perustaa erityistalousalue. Mallia tähän voi ottaa Turkin teknologiapuistoista. Suomen malli on valtakunnallinen. Erityistalousalueeseen mukaan pääsevät kasvuyritykset valitsee ammattilaisten raati. Nämä yritykset saavat myös verohelpotuksia. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen pitää rakentaa massiivinen tekoälyohjelma ja saada tuottavuus kasvuun. Jos työtunnit pysyvät samana ja tuottavuus kasvaa 10 prosenttia, nousee bkt 30 miljardilla eurolla. Suomen veroasteella tämä riittäisi niin, että yhteiskunnalle jäisi 12 miljardia euroa eli julkinen talous olisi tasapainossa. 

Kansankapitalismi pitää laittaa kunniaan ja suomalaisten säästöt kasvuun ja vaurastumiseen. Piensijoittajille, jotka sijoittavat listaamattomiin kotimaisiin kasvuyrityksiin, pitää rakentaa erityinen verokannustin. Suomalaisten pankkitileillä makaa 115 miljardia euroa. Yhteensä kotitalouksien säästöt ovat yli 200 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan rahastosijoitukset ja osakeomistukset. Edes osa näistä varoista pitää saada tukemaan kotimaisia kasvuyrityksiä. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Kiitän valtiovarainvaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa, edustaja Lohea tästä esittelystä.  

Viikonloppuna saimme huokaista helpotuksesta, kun luottoluokituksemme pysyi ennallaan ja näkymät pysyivät samoin vakaina. Luottoluokituksemme kertoo luottokelpoisuudestamme, ja ilman hyvää luottoluokitusta rahoituskustannuksemme nousevat kestämättömälle tasolle. Valtio maksaa veloistaan korkoa jo pian neljä miljardia euroa vuosittain. Jokainen euro on pois muusta. Vuonna 2028 korkomenojen arvellaan olevan jo 4,8 miljardia euroa.  

Olemme menossa myös EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Nyt näyttää siltä, että emme sen takia tarvitse uusia lisäsopeutuksia ensi vuodelle tai todennäköisesti seuraavallekaan. Tämä hallitus on tehnyt osansa, mutta samaa tulee jatkaa maratoninomaisesti. Rakenteellinen menotaso on aivan liian korkea suhteessa tulonmuodostuskykyymme. Julkinen velka rikkoo pian 90 prosentin rajapyykin. Se tarkoittaa myös sitä, että EU tulee vaatimaan poikkeuslausekkeen jälkeen velkasuhteen laskua yhden prosenttiyksikön vuositahdilla, mikä lisää entisestään vaikeuskerrointa merkittävästi. Emme kuitenkaan sopeuta EU:n tähden vaan oman maan tulevaisuuden. Velkaantumisen osalta emme ole vielä kriisissä, mutta tiimalasissa aika vähenee nopeasti, ja varmaa on, että olemme isoissa ongelmissa, jos emme saa tähän maahan myös korkeampaa talouskasvua.  

Arvoisa puhemies! Suomalainen yhteiskunta on muuttunut paljon 30 vuodessa. Syntyvyys alkoi romahtaa noin 15 vuotta sitten. Suomalaisten alhainen syntyvyys on julkisen talouden kannalta iso ongelma. Hallitus tekee lapsiystävällistä veropolitiikkaa. Tässä talousarviossa olemme keventämässä lapsiperheiden tuloverotusta mittavasti.  

Olemme toivorikkaudessamme uskoneet työperäisen maahanmuuton nimeen, tai ainakin osa meistä. Se auttaa vain, jos maahanmuuttajien luoma arvonlisä on riittävä suhteessa heidän kuluttamiinsa julkisiin palveluihin ja etuuksiin. Näin ei usein ole. 

Talouskasvua tulee, kun yritykset investoivat. Tarvitsemme investointeja ja sitten taloudellista toimeliaisuutta, työpaikkoja. Siksi hallitus päätti jälleen mittavasta kasvupaketista viime keväänä. Näitä päätöksiä viedään nyt talousarviossa täytäntöön. Investointeja tuetaan lisäksi erillisellä verohyvityksellä. Verotusta kevennetään miljardiluokassa, ja tarvittava fiskaalinen tila on haettu lisäleikkauksilla toissijaisista menoista. Toisaalta olemme korottaneet joitakin veroja, muun muassa kaivosmineraaliveroa. Kiristämme joitakin haittaveroja. Isossa kuvassa toimimme, kuten kansantalousviisaus suosittaa: työn ja yrittämisen verotus kevenee, jotkin kulutusverot nousevat. Teemme myös hyvin mittavia julkisia investointeja, vaikka nämä tuppaavat välillä unohtumaan. Emme ole siis unohtaneet suhdannepolitiikkaa.  

Hallitusta on todella kritisoitu siitä, että julkisen talouden sopeutukset hidastavat talouskasvua. Näinhän se on, kun puhutaan tällaisesta mittakaavasta. Olisi kuitenkin täydellisen vastuutonta talouspolitiikkaa jättää nyt sopeutukset tekemättä vetoamalla väärään suhdannetilanteeseen. Eikä sellaista suhdannetta kuulkaa edes ole, että sosialisti sopeuttaisi. Jos ideologia lähtee valtion koon ja verotuksen maksiimista, on turha kuvitella, että omilta eturyhmiltä leikattaisiin edes huippusuhdanteessa. Näin se valitettavasti menee, sen viime kaudenkin käytäntö näytti: ei säästetty lainkaan edes silloin, kun talous lähti nousuun.  

Arvoisa puhemies! Hallituksen yli neljän miljardin investointiohjelma sisältää isoja väylähankkeita — asfaltti tuoksuu ensi kesänäkin, teitä päällystetään. Isot perusparannukset muun muassa Tampereen seudulla ja Kymenlaaksossa ovat pitkään kaivattuja. Valtateitä korjataan. Puolustusvoimien lisäraha kanavoituu samoin osin kotimaiseen kysyntään. Veronalennukset tulevalle vuodelle, yli miljardi työn verotuksen keventämiseen, tukevat kotimaista kysyntää. Kun palkansaajalle jää enemmän käteen, on mahdollisuuksia kuluttaa ja tukea suomalaista työllisyyttäkin samalla. Talous perustuu kysyntään, ja tarvitsemme luottamusta. Vakaus ja johdonmukaisuus ovat hyveitä talouden sentimentissä myös silloin, kun tehdään vaikeita päätöksiä.  

Arvoisa puhemies! Jos katsomme inflaatiohistoriaa Suomessa, emme voi välttyä siltä johtopäätökseltä, että rahapolitiikka on ollut liian kireää Suomessa. Olemme nyt jopa deflaatiossa, eli yleinen hintataso laskee. Taloudellisen toimeliaisuuden kannalta ja investointiympäristön kannalta vakaa ja matala inflaatio on hyve. Siksi keskuspankit tavoittelevat kahden prosentin tasaista inflaatiota. Yksi rahapolitiikka ei yksinkertaisesti sovi EU:ssa kaikille jäsenmaille, koska maat talouksineen ovat liian erilaisia ja suhdannesyklin eri vaiheissa. Mutta ei auta itku näilläkään markkinoilla — elämme epätäydellisen järjestelyn kanssa. Siksikin meidän täytyy sopeuttaa lisää ensi kaudella.  

Meiltä kysytään sitkeyttä ja uskallusta, selkärankaa ja perusteltuja arvovalintoja. Siitähän politiikassa on kysymys, ja vaalien alla kaikki puolueet pääsevät esittämään ratkaisunsa. Velkajarru pakottaa puolueet tunnustamaan tosiasiat, mutta päätöksiä ei mikään jarru tee. Mikäli puolue on sitoutunut velkajarruun ja puolustusmenojen korottamiseen kuten tässä salissa kaikki yhtä puoluetta lukuun ottamatta, sillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin esittää yksiselitteisiä menoleikkauksia ja/tai veronkiristyksiä.  

Arvoisa puhemies! Olemme tilanteessa, jossa valtiolla on pian yli 200 miljardia euroa velkaa. Otamme tänä vuonna uutta velkaa melkein 18 miljardia. Lisämiljardit johtuvat osin siitä, että edelliset hallitukset eivät luopuneet velkasalkun lyhyestä korkosidonnaisuudesta. Edellinen hallitus tuhlasi myös varsin euforisesti veronmaksajien rahaa koronan ja muun varjolla. Lisämenoja syntyi kaikkiin poliittisiin tarpeisiin. Kunnille roiskittiin rahaa vailla huolta huomisesta.  

Huvitti edustaja Räsäsen puheenvuoron alussa, kun hän päivitteli jopa julkisten menojen määrää eli siis juuri niitä, joita me kovasti vähennämme ja joita juuri he kovasti vastustavat, että me vähennämme.  

Mitä tulee punavihreään ajatteluun muuten, heidän talousviisaansa vakuuttivat päättäjänsä vielä jokunen vuosi sitten siitä, että korot ovat käytännössä nollassa aina, korot ovat kiinteitä ja velalla ei ole sitä paitsi muutenkaan niin väliä. Itse asiassa eilisessä Hesarissa vasemmiston kansanedustaja totesi myös, että raha ei ole ongelma, sillä sitä voi painaa lisää. [Välihuutoja oikealta]  

Mutta, arvoisa puhemies, tämä ei ole meidän todellisuutemme. Tämä hallitus korjaa nyt näitä vahinkoja. Saamme kyllä rakkaan maamme kuntoon, kunhan jatkamme johdonmukaisesti tätä työtä emmekä luota petollisiin seireeneihin. [Veronika Honkasalo: Mutta rasismiin luotatte!] 

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja opposition välinen ero on lopulta yksinkertainen. Meidän linjamme on tehdä vaikeat päätökset nyt, jotta Suomi voi pärjätä huomenna. Velkaantumisen taittaminen, kasvun vahvistaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen kulkevat käsi kädessä. Toinen vaihtoehto olisi lykätä päätöksiä: kasvattaa syömävelkaa lasten piikkiin ja heikompiosaisten kustannuksella. Se tie on kuljettu loppuun, ja sen lasku on nyt pöydällä. 

Itse ajattelen niin, että se resepti, joka ei ole tuonut isänmaallemme talouskasvua ja vaurautta 15 vuoteen, on aika vaihtaa. [Antti Kurvisen välihuuto] Siksi kesällä 2023 päätimme yhdessä nykyisten hallituspuolueiden kanssa kääntää viimein Suomen suunnan. Tämä on usean vaalikauden urakka, mutta Suomella on kaikki edellytykset menestyä myös tulevina vuosina, kun pidämme pään kylmänä, katseen eteenpäin [Puhemies koputtaa] ja huolen toisistamme.  

Kunnioitettu puhemies! Hyvin monessa puheessa tuli esille se, mistä tässä on lopulta kysymys, ja budjettimietinnön viesti on selvä: vain talouskasvu on avain velkasuhteen vakauttamiseen, ja se on koko eduskunnan asia. Se on hyvä, että se viesti tulee monelta puolueelta yhtä aikaa. Meidän täytyy tehdä investointeja, osaamista ja tuottavuutta nostavia uudistuksia, ja kaikkia päätöksiä pitäisi analysoida sen mukaisesti, tuovatko ne lisää työtä eli vahvistavat työvoimaa, kasvattavatko ne tuottavuutta ja kasvattavatko ne pääomaa eli investointeja yhteiskunnassa. [Eduskunnasta: Hyvä idea! Hyvä!]  

Nyt sitten vielä lyhyt kommentti tästä niin sanotusta yllätysvelasta. Se johtuu muutaman hallituskauden aikaisista johdannaissopimuksista, ja tällöin poliitikoille ei ollut selvää, että muutokset velanhallintaan johtavat johdannaissopimukseen ja että nämä tuottavat todellisia tappioita, jos sopimukset suljetaan. Tällaiset johdannaisseikkailut pitäisi lopettaa. 

Arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelee sekä ministereitä että hallituspuolueiden edustajia, jotka vakuuttavat, että tämä hallitus on tehnyt kaikkensa, että tämä velkaantumiskehitys saadaan taittumaan ja pystytään myös julkisia menoja vähentämään, niin nyt kysyn jälleen, miten sille velkasuhteelle nyt on käynyt. Onko se laskenut? Onko se pysynyt ennallaan vai onko se itse asiassa noussut? No sehän on noussut tämän koko vaalikauden aikana. No, mitenkäs ne julkiset menot? Ovatko ne laskeneet, pysyneet ennallaan vai nousseet tämänkin hallituksen aikana? No, nekin ovat nousseet, ja senhän takia hallitus esittää tässä keltaisessa kirjassa, että te päädytte huonompaan alijäämään kuin mihin edellinen hallitus päätyi. Että jos nyt kaikki on tällä kaudella tehty oikein, niin miten ihmeessä tulokset voivat olla näin huonoja? Siis jos kaikki on todella oikein ja te ette näe mitään virheitä omassa työskentelyssänne, niin miten ihmeessä meillä tulokset ovat Euroopan heikoimpia? Voisivatko ministerit nyt valaista tätä kysymystä? Miten ihmeessä tilanne on niin huono? 

Arvoisa puhemies! Iso este etenkin pienempien yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksiin on liiallinen byrokratia. Me sääntelemme Suomea hengiltä. Meidän pitäisi ottaa käyttöön periaate, että yhtä uutta normia kohden poistetaan kaksi normia. 

Keskusta keventäisi etenkin mikroyritysten lupakäytäntöä. Mikroyrityksiä ja yksinyrittäjiä meillä on yli 350 000, ja sadan miljardin liikevaihto. Pien- ja yksinyrittäjien pitäisi voida maksaa pienempiä maksuja kuin suurempien yritysten. Myös liian tiukkaa pankkisäätelyä pitäisi purkaa. Nykyisin raskaat raportointivelvollisuudet koskevat myös pieniä yrityksiä. Näin saisimme luotua edellytyksiä uusille työpaikoille sinne, missä niitä nopeammin voisi syntyä, eikä maksaisi mitään. 

Arvoisa puhemies! Talous on psykologiaa, ja niin kuin näissä monissa puheenvuoroissa tuli esiin, tarvitaan luottamusta, jotta talous voi nousta, ja sitä luottamusta suomalaisilla ei nyt ole. Se näkyy siinä, että nekin ihmiset, jotka voisivat kuluttaa, eivät sitä tee, koska he pelkäävät huomista, pelkäävät sekä omien lastensa puolesta että oman työpaikkansa puolesta. He tietävät, että jos heille käy huonosti, niin heistä ei enää pidetä kiinni, niin kuin aina ennen tässä maassa on pidetty. Sen ovat osoittaneet nämä hallituksen tekemät leikkaukset. Ja taas kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä, joiden kaikki rahat menisivät kulutukseen, te olette leikanneet todella kovalla kädellä. Minua huolettavat ennen kaikkea pitkäaikaisvaikutukset. Me muistetaan 90-luvulta, miten kävi, miten laman lapsien monen kohdalta kaikki elämän mahdollisuudet eivät ole vieläkään palautuneet, ja nyt hallitus on tekemässä samaa. Se on sysäämässä yli 30 000 lasta köyhyyteen, ja tästä tulee olemaan pitkät ja kalliit seuraukset.  

Arvoisa puhemies! Kuten tässä äsken kuulimme, niin sopeutukset tehdään tulevaisuuden tähden, mutta kyllä tämä tulevaisuus näyttää hyvin erilaiselta riippuen siitä, keneltä kysytään. Hyvää tulevaisuutta on tarjolla niille, joilla on jo valmista varallisuutta, ja muille sitten hallitus tilaa ylisukupolvista pahoinvointia.  

No, sitten kokoaikatyöstä on täällä ollut aika paljon puhetta. Hallitus perustelee leikkauksiaan ja työmarkkinapoliittisia linjauksiaan kokoaikatyöhön kannustamisella, ja pääministeri Orpon omien sanojen mukaan kaikki työ on yhtä arvokasta. Mutta käytännön tasolla ja käytännön toimien tasollahan näin ei ole, koska kymmenettuhannet suomalaiset tällä hetkellä eivät tee mitään työtä, koska hallitus omilla toimillaan estää projektiluontoisen ja osa-aikaisen työn, tai ainakin merkittävästi sitä hankaloittaa. Haluaisin tiedustella hallitukselta: mihin tämä ajatus siis perustuu, että vain kokoaikatyöstä saatavat verotulot ovat käyttökelpoisia verotuloja ja muusta työstä saatavat verotulot sitten eivät käy?  

Ärade talman! Vi talar väldigt mycket om tillväxt hela tiden, men för att få tillväxt måste det också finnas en tilltro till att kunna satsa och våga investera. De signaler som kommer nu är också att det är väldigt svårt att kanske kunna få lån från banken för att kunna göra det. 

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä puhutaan tosi paljon siitä, että pitäisi panostaa enemmän investointeihin. Suomalaisten pitäisi uskoa siihen, että pystyy investoimaan, ostamaan uusia koteja ja niin poispäin, mutta monen suomalaisen voi olla tosi haastavaa saada lainaa. Kysymykseni on, arvoisa hallitus: mitä hallitus voi tehdä sen eteen, että suomalaisten olisi helpompi saada lainaa, niin että he voivat ostaa uusia koteja ja että myös yritykset voivat panostaa enemmän oman yritystoiminnan kehittämiseen, koska tämä tuo sitten myös lisää työpaikkoja tulevaisuudessa? 

Arvoisa puhemies! Suomen vahvuus on siinä, että tulot ja varallisuus jakautuvat melko tasaisesti päinvastoin sitä kuvaa, mitä oppositio jatkuvasti maalaa. Suomessa on vähemmän rikkaita asukkaita kohden kuin monissa Länsi-Euroopan maissa. Sveitsissä, Luxemburgissa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa rikkaiden osuus väestöstä on selvästi suurempi. Suomi sijoittuu valitettavasti OECD-maiden keskikastin alle. Tuloerot ja varallisuuserot ovat pienempiä kuin useimmissa maissa ja erityisesti verrattuna Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan tai moniin Etelä-Euroopan maihin. Suomessa, vaikka rikkaita on vähän, keskivertosuomalaisilla menee kansainvälisesti vertailtuna hyvin. Meillä on korkea koulutustaso, meillä on laaja sosiaaliturva, meillä on julkinen terveydenhuolto. Tämä ei aina näy netto-omaisuutena, mutta se näkyy elintasossa ja turvassa.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Joku tässä laskelmassa pettää nytten. Te otatte lisää 18 miljardia euroa — se ei muuten kaikki johdu niistä johdannaisista — ja olette ilmoittaneet hallituskauden alussa, että jos teidän kymmenen miljardin sopeutus ei toteudu, niin te teette lisäsopeutuksia. No, nyt siitä valtiovarainministeriön mukaan on toteutunut vain puolet eli viisi miljardia euroa, ja kuitenkin valtiovarainministeri ilmoittaa, että ensi vuonna ja seuraavana vuonna ei tarvita sopeutuksia. Jonkun laskukone on nyt pahasti rikki, koska tämä ei millään tule toteutumaan, se, mihin te pyritte. Eli miksi te sanotte, että mitään ei enää tarvitse tehdä?  

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan tulostaulu on murheellinen. Suomi joutuu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn eli talouspolitiikan tarkkailuluokalle valtion ennätyksellisen velkaantumisen vuoksi. Työttömyys on korkeimmillaan 30 vuoteen, ja pitkäaikaistyöttömyys on jo lähestulkoon samalla tasolla kuin 90-luvun lamassa. Tämä on se surkea tulostaulu hallituksen talouspolitiikasta. 

Mutta ehkä kaikkein suurin epäonnistuminen, puhemies, liittyy suomalaisten kokemukseen tulevaisuuden epävarmuudesta. Nimittäin tuoreen Ilta-Sanomien tutkimuksen mukaan suomalaiset säästävät nyt pahan päivän varalle. Säästöt menevät sukanvarteen, koska suomalaisiin on iskostunut pelko suurtyöttömyydestä, lamasta, sodan uhasta. [Välihuutoja oikealta] Ja nyt on paikallaan kysyä: onko hallitus omalla toiminnallaan ollut lietsomassa [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] tätä tulevaisuuteen kohdistuvaa epävarmuutta? Valtiovarainministeri Purra, olikohan oikein harkittua heilutella [Puhemies koputtaa] niitä suuria saksia ja leikkuulautaa? Mikä on teidän vastuunne [Puhemies koputtaa] suomalaisten kokemasta epävarmuudesta? 

Arvoisa herra puhemies! Kun näitä opposition puheita kuuntelee, käy yksi asia selväksi: ei olla valmiita uudistamaan, vaikka palveluita pitää parantaa. Talouskasvua ei ole ollut yli 15 vuoteen, ja julkiset menot ovat Suomessa suhteessa bruttokansantuotteeseen Euroopan kärjessä. Ihmisten arki ei parane näillä teidän lupauksilla ja kauniilla lauseilla. Me tarvitaan tekoja, päättäväistä toimintaa ja rakenteellisia uudistuksia, [Antti Kurvisen välihuuto] ja niitä hallitus tekee. Kokoomuksessa ollaan valmiita tekemään vaikeita päätöksiä nyt, jotta palvelut toimivat, työtä ja yrittämistä kannustetaan ja talous saadaan takaisin kestävälle raiteelle. Oppositiossa puhutte empatiasta ja oikeudenmukaisuudesta, mutta ilman kykyä uudistua ja vastuunkantoa ne jäävät vain sanoiksi. Me haluamme, että Suomi on vahva ja toimii myös huomenna. 

Arvoisa puhemies! Tämä on ero hallituksen ja opposition välillä: me toimimme, he puhuvat. 

Arvoisa herra puhemies! On puhuttu Suomen talouden tuntemattomasta jarrusta, ja nyt se alkaa tulla tutuksi. Keskituloiset, keskiluokkaiset suomalaiset ovat tällä hetkellä todella suurissa vaikeuksissa, ja nekin, keillä menee hyvin, eivät uskalla investoida omaan elämäänsä ja uskalla kuluttaa. Tästä on saatu runsaasti tietoa nyt viime aikoina. Akava Worksin selvityksen mukaan viime vuosina on ostovoima vähentynyt — 5 900 euroa vähemmän vuodessa on keskiluokkaisilla, keskituloisilla, tavallisilla ihmisillä — ja se rupeaa näkymään näissä kaikissa talouden ongelmissa. Myös tämä Ilta-Sanomien kysely oli hyvin puhutteleva. Tällä hetkellä säästetään patjan väliin pahan päivän varalle hyvin voimakkaasti. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen veropolitiikka tulevalle vuodelle ei kevennä keskituloisten verotusta vaan jopa kiristää sitä. Otan esimerkin: 39-vuotias, oman ikäiseni, insinööri, joka työmatkapyöräilee, käyttää työhuonetta kotonaan, kuuluu Insinööriliittoon. Teidän verovähennysten poistamisenne takia hänellä voi verotus jopa kiristyä, ei ainakaan kevene. Te kohdistatte veronkevennykset kaikista [Puhemies koputtaa] suurituloisimmille, ja kysynkin nyt: olisiko teillä kykyä reivata veropolitiikkaa [Puhemies koputtaa] keskituloisten puolelle, kuten keskusta ehdottaa? 

Arvoisa herra puhemies! Selvää on se, että näitä sopeutuksia on jatkettava, joita hallitus on tekemässä. Epäselvää sen sijaan Suomen kansalle on tällä hetkellä se, kuinka valmis siihen on oppositio, eritoten SDP. Heillähän ei ole sopeuttamisesta mitään kokemusta — sen sijaan menojen lisäyksestä kylläkin. Sitten on epäselvää myös se, miten te sen tekisitte. Mutta kun luetaan se vaihtoehto ja vielä kun sanotaan se ääneen, niin veronkorotuksethan sieltä paljastuvat. Tänäkin vuonna vaihtoehdossa ovat veronkorotukset se SDP:n tarjous suomalaisille, että näin Suomi saadaan nousuun. Nimittäin kuten ollaan huomattu, Suomihan ei ole saanut reaalista talouskasvua aikaan lähes 17 vuoteen. Onko nyt siis sosiaalidemokraattien mielestä tilanne se, että tämä maa verottaa liian vähän suomalaisia, siis maailman kärki? Me verotetaan maailmassa lähes eniten, ja sitten tarvitaan lisää veroja siihen — sekö on se ratkaisu? 

Ja mitä tulee muuten ostovoimaan, niin itse asiassa se on kehittynyt tällä hallituskaudella positiiviseen suuntaan siitä katastrofista, minkä te jätitte tälle hallitukselle. [Antti Kurvisen välihuuto] 

Tosiasia on se, että me sopeutamme. Te ette ole sellaista koskaan edes tehneet. 

Kiitos, puhemies! Alkuun edustaja Bergbomille, joka on kuitenkin suhteellisen tuore edustaja tässä talossa, että ehkä kannattaa palauttaa mieleen vaikka Lipposen hallituksen toimenpiteet ja se, kuinka paljon siellä... [Miko Bergbom: Olitteko te siellä?] — Kyllä. [Naurua] Ja voi tarkistaa myös, mitkä puolueet siinä hallituksessa istuivat. 

Edustaja Jukkola kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa väitti, että hallitus vahvistaa koulutusta kaikilla asteilla, vaikka jälleen kerran tässäkin budjettikirjassa hallitus itse asiassa leikkaa koulutuksesta. Edustaja Jukkola väitti, että hallitus sujuvoittaa luvitusta, vaikka itse asiassa hallitus rakentelee kansallisia esteitä tuulivoiman miljardi-investoinneille. Edustaja Jukkola väitti, että työn verotus kevenee kaikissa tuloluokissa, mutta juuri Aamulehdestä luin Veronmaksajain Keskusliiton arvion, jonka mukaan alle 2 000 euron kuukausituloilla verotus itse asiassa kiristyy. Ja edustaja Jukkola väitti, että hallitus houkuttelee kansainvälisiä osaajia Suomeen. Kysyisin edustaja Jukkolalta: kun olette katsonut muun muassa edustajien Eerola ja Keskisarja toimenpiteitä aasialaisten osaajien houkuttelemisesta Suomeen, niin miten hyvin menee? 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Huoli työllisyystilanteesta on tässä salissa yhteinen, ja itse ainakin ajattelen, että jokainen hyvä työllisyystoimi ja -ajatus on tervetullut. Niitä kannattaa miettiä. Hallituksen työllisyystoimista erittäin tärkeä on tämä uusi nuorten työllistymisseteli, jonka avulla kannustetaan yrityksiä palkkaamaan erityisesti sellaisia nuoria, joilla ei ole aikaisempaa työllisyyskokemusta. On hyvä muistaa, että uudet työpaikat syntyvät erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ja siksi hallitus tuoreessa kasvupaketissaan myös tukee pk-yritysten investointeja merkittävästi. 

Olisin kysynyt, ministeri Marttinen: Miten tämä nuorten työllistämisseteli on kentällä otettu vastaan, ja miten yritys voi ottaa sen käyttöön halutessaan? Ja voisitteko avata sitä kasvupakettia, miten hallitus nyt tukee pieniä ja keskisuuria yrityksiä investoimaan, jotta kasvu saataisiin käyntiin? 

Arvoisa puhemies! Veronalennukset suurituloisille ja 31 000 uutta lasta köyhyyteen — voidaan kyllä todeta, ettei tämä hallitus talouspolitiikassaan ole onnistunut. Eikä tämä hallitus kykene kyllä millään tavalla niitten pienituloisten lapsiperheiden tai palkansaajien asemaa parantamaan, vaikka täällä niin väitettiin, päinvastoin.  

Mutta se, mihin tämä hallitus kykenee yhä uudelleen, on lattian pyyhkiminen teidän omalla rasismin vastaisella tiedonannolla. Jälleen kerran nähtiin erään hallituspuolueen toimissa rasistinen performanssi, joka vei tilaa siltä politiikalta, mitä te täällä teette. Hyvä pääministeri, kysyn nyt teiltä: aiotteko te vihdoin puuttua tähän hallituspuolueen toimintaan, vai jatkuuko tämä meno hallituskauden loppuun asti?  

Arvoisa puhemies! Onhan tämä lähes 18 miljardin euron velkamäärä tänä vuonna hallitukselta, joka lupasi lopettaa velkaantumisen, jäätävän iso määrä ja sanoin kuvaamattoman iso epäonnistuminen. Kun katsomme, mihin se juontaa, mihin tämä lähes koronavuotta hipova ennätysvelkaantuminen juontaa, niin kyllähän se juontaa siihen, että OECD:n mukaan Suomi on ainoa kehittynyt maa, joka tänä vuonna ei kasva. Tässä on se teidän suurin epäonnistuminen, ja se taas juontaa siihen, mitä talouden kasvu tarvitsee. Se tarvitsee luottamusta.  

Arvoisa valtiovarainministeri, valtioneuvos Matti Vanhanen Talous & Yhteiskunta ‑lehdessä arvioi tätä hallituksen politiikkaa ja sanoi, että hän arvostaa työtä, jota hallitus tekee valtiontalouden tasapainottamiseksi, mutta ajattelee, että hallitus ja etenkin Riikka Purra ovat puheillaan ja toimillaan vahingoittaneet ihmisten ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen. [Puhemies koputtaa] Mitä ajattelette näistä sanoista? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Kontu keskustan ryhmäpuheenvuorossa kertoi hienon esimerkin siitä, kuinka ongelmista on pystytty nousemaan menestykseen. Aivan samaa tarinaa tarvitsisi Suomi, isänmaamme, tällä hetkellä, ja näkisin, että meidän kaikkien on syytä keskittyä tekemään työtä nimenomaan tämän tarinan syntymisen ja Suomen menestymisen eteen. Taaksepäin katsomalla emme kovin paljoa saa aikaiseksi. 

Arvoisa puhemies! Kysyisin valtiovarainministeriltä: Me valtiovarainvaliokunnassa päätimme budjettikeskustelun siihen, että kuulimme ministeriä ja budjettipäällikköä ja saimme materiaalina seuraavan sisältöistä esitystä, jossa kerrotaan, että kokonaisuudessaan vaalikauden suorat säästötoimet ovat 3,7 miljardia euroa vuoden 26 tasolla, ja sitten kun 0,3 miljardin verovaikutukset otetaan huomioon, saadaan tasan neljä miljardia euroa säästötoimia. Nyt kun hallitus on kuitenkin kertonut, että olemme tehneet kymmenen miljardin sopeutuksen, [Puhemies koputtaa] niin miten arvioisitte, mistä tämä ero, tämä kuusi miljardia, tähän syntyy ja mitä sille on tapahtunut?  

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri Purra, vaikka te kuinka täällä kertoisitte, miten monta hyvää ja kaunista asiaa olette hallituksessa Suomelle ja suomalaisille tehneet, niin se ei poista sitä, että samaan aikaan, kun teidän edustajillanne on aikaa ilveillä sosiaalisessa mediassa, moni suomalainen viettää tänäkin vuonna joulun köyhyyden, työttömyyden ja epätoivon keskellä — teidän kaudellanne. Sillä kaudella, jolla te otitte historiallisen paljon velkaa ja jonka myötä jäätte myös historiankirjoihin. 

Totesitte, että hallitus tekee lapsiystävällistä veropolitiikkaa. Se on kaunis kiertoilmaisu sille, miten te leikkaatte lapsilta ja nuorilta, lapsiperheiden palveluista, järjestöiltä, koulutuksesta tai jätätte tekemättä ne luonto- ja ilmastotoimet, joilla turvattaisiin lasten ja nuorten tulevaisuutta. Kysynkin teiltä, arvon ministeri: kai te olette valtiovarainministerinä laskeneet mahdolliset kustannukset, riskit sille, mitä tutkimusnäyttö antaa, että kun lapsilta viedään ja lapsiköyhyyttä syvennetään, niin se voi tulla aika kalliiksi tulevaisuudessa vaikka niiden poliisien ja vankiloiden lisämäärärahojen myötä? 

Arvoisa puhemies! Minä kiitän valtiovarainministeri Purraa rehellisyydestä, sillä on todella niin, että tässä salissa kaikki muut puolueet ovat sitoutuneet viiden prosentin puolustusmenotavoitteisiin ja velkajarruun. Ja kun samaan aikaan ajatellaan, että velkaa ei saa ottaa, veroja ei ymmärrettävästi haluta korottaa, kasvulla tätä ei kuitata, niin tämä tulee tarkoittamaan leikkauksia suomalaisille keskeisiin palveluihin: koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, ilmastotyöhön. Eikä yksikään puolue ole kertonut, miten tämä tehdään. Jään odottamaan, mitkä ne keinot ovat. 

Ja sitten edustaja Rydman, kyllä on niin, että tämä rasismikeskustelu liittyy tähän budjettikeskusteluun, [Wille Rydman: Olen pelkkänä korvana!] sillä minun tulkintani mukaan pääministeri ei uskalla laittaa perussuomalaisten rasistisille ulostuloille pistettä siksi, että hän pelkää hallituksen kaatumista ja sitä kautta leikkaustavoitteiden karkaamista. [Wille Rydman: Se oliskin, kun hallitus kaatuisi Instagram-kuviin!] Viikonloppuna arvoton näytelmä oli konkreettinen osoitus siitä, mitä tapahtuu silloin, kun talouskuri ja rasismi heittävät yläfemmoja. Sijaiskärsijöiksi täällä Suomessa joutuvat vähemmistöt ja köyhät suomalaiset. Kokoomus mahdollistaa rasismin normalisoitumista, [Puhemies koputtaa] ja sitä laskua me maksamme vielä pitkään. 

Arvoisa puhemies! Taloutemme on vaikeassa konkelossa. Pääministeri Petteri Orpon hallitus aivan oikein tarttui vakavasti ja määrätietoisesti velkaantumisen ongelmiin. Toimet ovat olleet massiivisia ja vaikeita ja osin ikäviäkin. Niitä on kuitenkin yhdistänyt se, että tekemättä ei enää ole voinut olla. 

Tässä valossa on ollut kyllä tänä syksynä kohtuutonta ja epäreilua väittää koko syksy, ettei valtiovarainministeri Purra olisi kantanut vastuuta. No, totuus on sekin, että ei 90-luvullakaan Iiro Viinasta tässä talossa eikä suomalaisessa mediassa kiitelty, mutta myöhemmin on kiitelty. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastettiin, ja sitä pelastustyötä tehdään nyt 2020-luvullakin. [Atte Harjanteen välihuuto] 

Edustaja Tynkkynen, te puhuitte pieni- ja keskituloisten työn verotuksesta. Lyödäänkö vetoa? Tämän vaalikauden lopussa pieni- ja keskituloiset maksavat ja itse asiassa kaikissa tuloluokissa maksetaan [Puhemies koputtaa] vähemmän työn veroa kuin teidän valtakautenne lopussa. 

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Opposition puheissa toistuu sama kaava: ensin maalataan uhkakuva, sitten vaaditaan lisää määrärahoja mutta samalla vastustetaan jokaista päätöstä, joka tekee julkisen talouden hoidosta uskottavaa. Tämä kaksinaamaisuus pitää sanoa ääneen. 

Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet velkajarruun. Se tarkoittaa sopeutustoimien jatkamista myös tulevalla kaudella. Puhutaan jopa kymmenen miljardin uudesta sopeutuskokonaisuudesta. Se on haastava tehtävä, kun tällä kaudella on jo tehty moni niin sanotusti helppo ja kansaltakin tukea saanut säästö niin sanotuista toissijaisista menoista. 

Opposition budjettivastalauseet osoittavat, että aitoa kykyä sopeutukseen ja kasvutoimiin ei ole. Jatkatte samalla vastuuttomalla politiikalla, jota harjoititte hallituksessa viime kaudella. 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä moni suomalainen on tällä hetkellä huolissaan. Moni suomalainen on huolissaan siitä, säilyykö työpaikka. Moni suomalainen on huolissaan siitä, miten on toimeentulon laita. Ja nyt pitäisi nimenomaan voida luottaa huomiseen. Ihmisen pitäisi luottaa siihen, että semmoiset arkiset asiat ovat kunnossa, että rahat riittävät kauppareissulla, että hoitoon pääsee tarvittaessa, vanhukset saavat hyvän hoivan ja lapset hyvän koulutuksen, ja nyt sitä luottamusta ei kerta kaikkiaan ole. Ihmiset säästävät pahan päivän varalle, ja kasvu ei sitten lähde käyntiin. 

Ja, puhemies, sallitteko sanoa, että minäkin olen hieman aprikoinut sitä, voisiko kuitenkin olla niin, että yksi jarru kasvulle on ministeri Purra itse. Voisiko olla näin, puhemies, koska ministeri Purra on kuitenkin kovasti kannustanut pienituloisia heiluttelemalla saksia ja pelotellut väkeä, ja samaan aikaan sitten hyvätuloisia kannustetaan muhkeilla veronkevennyksillä? Voisiko tämä ilmapiiri olla syynä siihen, että luottamusta ei ole ja kasvua ei synny? 

Arvoisa puhemies! Totta on se, että meidän talouden tilanne on erittäin vakava, erittäin vakava, ja nyt kun on käyty keskustelua tästä tuntemattomasta, näkymättömästä talouden jarrusta, niin kyllä se tulee vain sieltä ihmisten mielistä, niin kansalaisten kuin yritysten, ja sillä on ratkaiseva merkitys. Valitettavasti hallitus ei ole pystynyt luomaan sellaista ilmapiiriä, että kansalaisilla ja yrityksillä olisi luottamus siihen, että heidän taloutensa on edelleen kehittyvä, he pystyisivät ennustamaan sitä ja he voisivat luottaa siihen. Tämä ennustettavuuden meneminen, näköalattomuus, vaivaa ehkä kaikkein eniten tällä hetkellä, ja minun on vaikea uskoa, kun katsoo ulkoapäin riitelevää hallitusta, että tämän puolentoista vuoden aikana tulee tapahtumaan mitään erityistä. Piiput on selkeästi suunnattu jo tuleviin vaaleihin, ja nyt tämä puolitoista vuotta sitten vähän niin kuin ajelehditaan. Toivon, että hallitus tekisi jotain sellaista, [Puhemies koputtaa] joka parantaisi ihmisten luottamusta. 

Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta. — Suomen julkisen talouden isossa kuvassa ne ongelmat ovat: ikääntyminen, matala tuottavuus, se, että meidän täytyy käyttää nyt paljon rahaa puolustukseen, ja tässä hetkessä tämä puuttuva luottamus, mistä täällä on ollut puhetta. Itse haluaisin kuulla hallitukselta, valtiovarainministeriltä, näihin konkreettisia, rakentavia ehdotuksia tällaisen olkiukkoilun sijaan, mitä tässä tämmöistä aika ylimielistä, taas kerran ihmeellistä pelottelua vaihtoehdoista on kuultu. Esimerkiksi tunnetusti meidän vaihtoehtobudjetissa sopeutetaan taloutta ihan siinä missä hallituskin, mutta fiksummin.  

Ekonomisti Vesa Vihriälä kirjoitti hiljattain tästä kasvun ja jarrun problematiikasta, johon pääministerikin on viitannut, että siinä olisi olennaista kustannustehokkuus toimissa. Olisin kysynyt hallitukselta: Mitä mieltä olette julkisen talouden näkökulmasta kustannustehokkaista toimista, kun puhutaan teidän yritystukipolitiikasta, yhteisöveron alennuksesta tai polttoaineen verotuksesta? Ovatko ne kovin kustannustehokkaita tapoja toisaalta edesauttaa kasvua tai sopeuttaa julkista taloutta?  

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja tulee kyllä tässä ensi vuoden talousarviossa aivan kristallinkirkkaaksi: pienituloisilta suomalaisilta, kaikista köyhimmiltä leikataan, ja samalla kaikista suurituloisimmat saavat mojovan veronalennuksen. Tässä kiteytyy hallituksen poliittinen arvovalinta.  

Arvoisa puhemies! Pienituloisilta leikkaamista perustellaan tietysti taloudellisella pakolla. Perustelu ei kuitenkaan kestä vettä, kun samaan aikaan kaikista suurituloisimmille annetaan suuret veronalennukset ja yhteisöveron alennusta kaavaillaan vuodelle 27. Pienituloisilta ja julkisista palveluista leikkaaminen ei myöskään ole oikaissut julkista taloutta, joka uppoaa yhä vain syvemmälle. Leikkaukset ovat vähentäneet ostovoimaa ja kysyntää ja synkentäneet tunnelmia, ja nämä ovat osaltaan pitkittäneet taantumaa ja nujertaneet kasvua.  

Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että uusimmilla rasistisilla tempauksilla perussuomalaiset yrittävät kääntää huomiota pois pienituloisilta leikkaamisesta ja hallituksen talouspolitiikan täydellisestä epäonnistumisesta. 

Arvoisa puhemies! Yhdyn kyllä täysin valtiovarainministerin näkemykseen siitä, että meidän rakenteellinen menotaso on aivan väärällä tasolla, ja siihen me kaikki tässä salissa olemme syyllisiä. Kyllä itseäni suoraan sanoen hätkähdytti, kun luin Valtiokonttorin sivuilta, että me otamme tänä vuonna uutta velkaa yli 47 miljardia. Kun me tiedämme, että valtion lainamarkkinoilla korot ovat tietyistä syistä nousseet, niin ne viimeiset velat, mitä me pantiin liikkeelle, saatiin kolmen prosentin korolla, ja jos alkaa velkataso olla 200 miljardia, niin 2 x 3 alkaa olla kuusi miljardia pikkuhiljaa, ja kun pannaan siihen pakolliset puolustusmenot, osittain pakolliset sotemenot, niin silloin me ollaan tultu tilanteeseen, että ei niinkään pitäisi syytellä toisia vaan ruveta miettimään, mitä valtion toimintoja me voimme niin sanotusti alasajaa. Mitä me teemme ja minkä takia teemme? Hyötyvätkö ihmiset niistä? Hyötyvätkö veronmaksajat näistä? Tämä on se oleellinen juttu. 

Se pienten purojen analyysi ja filosofia täytyisi ottaa käyttöön eikä aina miettiä isoja säästökohteita. [Puhemies koputtaa] Talous lähtee pienistä puroista, niistä tulee iso joki.  

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Aloitetaan nyt tästä yhdenvertaisuus- ja rasismikeskustelusta niin, että yhtäkään ihmistä ei saa arvioida tai arvostella hänen syntyperänsä, taustansa tai hänen erityispiirteensä vuoksi. Se ei yksinkertaisesti kuulu Suomeen. [Vasemmalta: Missä se nollatoleranssi!]  

Mitä tulee sitten erinäköiseen naaman vääntelyyn, niin minusta se on typerää, ajattelematonta. [Veronika Honkasalo: Se on rasistista!] Sekään ei kuulu Suomeen. Se loukkaa ihmisiä, ja se on myöskin jossain määrin ollut isänmaalle vahingollista [Vasemmalta: Jossain määrin!] — Isänmaalle vahingollista. — Siksi tämä asia, niin kuin on sovittu, käsitellään eduskuntaryhmien välillä. Tässä päätöksessä pitää huomioida ne linjaukset, mihin me olemme yhdessä sitoutuneet.  

Mutta valtion budjettiin: On totta, että Suomen talouden tilanne on vakava. Julkisen talouden tilanne on vakava. Meidän yksityisessä taloudessa on paljon toivoa, valtavasti potentiaalia. Siellä on hyviä uutisia. Olen luetellut niitä monta kertaa täällä — ehkä uusimman voisi todeta, eli Patrian kaupat, joita sinetöidään nyt Saksaan: miljardiluokan kauppa. Se on uusimpana. Eli siis reaalitaloudessa meillä on toivoa, uskoa, ja siihen perustan optimismini siitä, että kyllä Suomi pärjää, mutta meidän julkisen talouden tila on vakava, ja se ei nyt tule yllätyksenä. 

Tämä oli tiedossa viime kaudella. Me sanoimme, että vaatii kaksi vaalikautta laittaa tämä asia kuntoon, vähintään. Me teimme silloin juuri niin kuin valtiovarainministeriö suositti, kuuden miljardin sopeutusohjelman. Kun valtiovarainministeriö tarkasti ennusteitaan, me teimme kolme miljardia lisää. Kun se tarkasti ennusteitaan, me teimme miljardin lisää. Nämä sopeutustoimet, jotka tulevat voimallaan voimaan sitten keskipitkällä aikavälillä, ovat edelleenkin, kyllä, valtiovarainministeriön arvioiden mukaan kymmenen miljardia, mutta tämä suhdanne on karannut alta ja sitä myötä myöskin meidän julkisen talouden tavoitteet, ja siksi velkaantuminen kasvaa. Sen suurin syy on se epävarmuus, mitä maailma tuo meille Suomeen. Jos Etlan tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista uskoo, että Suomi on sodassa lähitulevaisuudessa ja tulevaisuudessa, niin kyllä se vaan vaikuttaa ihmisten mieliin. Se on aivan selvää, että meidän toimintaympäristömme vaikuttaa ja eniten Euroopassa.  

Mutta emme me lähde siitä, että no, siellä on syy, ei tehdä mitään: me tehdään koko ajan. Tässä budjettiesityksessä ensi vuodelle tulee budjettitalouteen uusia säästöjä, 1,3 miljardia suoria säästöjä, lukemattomia kasvua edistäviä toimenpiteitä, investointeja ja monia niitä, millä rakennetaan tulevaa kasvua. Eli painetaan jarrua menoille, tiivistetään julkista sektoria, joka on päästetty porukalla paisumaan aivan liian suureksi vuosikymmenten aikana. 

Me painetaan kaasua talouden kasvulle, mutta tätä työtä pitää jatkaa. Me emme anna periksi. Me teemme tämän hallituskauden loppuun töitä, ja seuraavan hallituksen — keitä siellä onkaan — on jatkettava. Kiitos siitä, että kaikki ovat sitoutuneet velkajarruun, se on muuten kova sitoutuminen. [Eduskunnasta: Ei ole! — Kokoomuksen ryhmästä: Lähes!] — Niin, tämä lähes: Vasemmistoliitto nyt ei ole velkajarrussa, mutta he ovat sitoutuneet EU-sääntöihin, ja ilmeisesti ne EU-säännöt tulevat olemaan kovemmat kuin se velkajarrun mukanaan tuoma, eli tervetuloa talkoisiin vaan. Odotan mielenkiinnolla leikkauslistoja myöskin sieltä vasemmalta laidalta. Veronkorotuksia kyllä löytyy.  

Mutta me jatkamme työtä. Me emme anna periksi, emme anna. Me viemme säästöt maaliin. Me tehdään tarvittava, se, mikä on mahdollista tällä aikataululla, mutta sen lisäksi me teemme töitä jokainen päivä sen eteen, että me saadaan Suomeen investointeja. Päätös datakeskusten verotuesta oli hieno päätös. Viedään se maaliin, jotta saadaan ne isot investoinnit eri puolille Suomea liikkeelle, ja niin edelleen. Monia uusia investointeja pitää saada käyntiin.  

Luodaan yhdessä uskoa ja toivoa. Jos meillä on kovia erimielisyyksiä siitä, miten sopeutus tehdään, niin ollaan edes yksimielisiä siitä, että Suomella on toivoa, meillä on loistavaa osaamista, huippuyrityksiä. Tuetaan niitten kasvua, ja luodaan ihmisille työpaikkoja. Ja kun meillä on työpaikkoja, korkeampi työllisyys, niin me pystymme pitämään huolta meidän tärkeistä palveluista, hyvinvointiyhteiskunnan ytimestä ja heikommista ihmisistä. Siinä ei ole mitään oikotietä. Jos me emme jatka määrätietoista sopeuttamista, niin julkinen sektori ajautuu loputtomaan velkakierteeseen, josta se nyt on pystytty pelastamaan, vaikka velkaantuminen on liian voimakasta. Mutta on lähellä, että se lähtee käsistä, ja silloin me menetetään suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Siksi meidän täytyy jatkaa tiukkaa taloudenpitoa pitkälle tulevaisuuteen [Puhemies koputtaa] ja samaan aikaan uudistaa rakenteita niin, että Suomi kasvaa ja julkinen sektori on tehokas.  

Arvoisa herra puhemies! Opposition päätehtävä on yrittää kaataa hallitus keinolla millä hyvänsä, jopa väittämällä, että hallitus kurjistaa pienituloisten oloja. Totuus on, että hallitus keventää työn verotusta 1,8 miljardilla kautensa aikana. Valtaosa tästä kohdistuu nimenomaan pieni- ja keskituloisiin. Se on oikeudenmukainen toimi ja vahvistaa kansalaisten ostovoimaa entisestään. 

Lapsiperheille kohdistuu työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus, jonka johdosta esimerkiksi kolmen lapsen perhe maksaa vuonna 26 jopa 600 euroa vähemmän veroja. Hallitus keventää korkeimpia marginaaliveroasteita, joista myös suurituloiset hyötyvät. Tämä kevennys on kasvutoimi, joka tutkimuskirjallisuuden perusteella rahoittaa itsensä. Kevennyksestä huolimatta suurituloiset maksavat jatkossakin jokaisesta tienatusta lisäeurosta 52 senttiä veroja ja osallistuvat edelleen mittavasti hyvinvointivaltion pystyssä pitämiseen. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä olisi monta vaihtoehtoa käyttää tämä kallis yksi minuutti, mutta haluan olla konkreettinen. Täällä on monta kertaa kuultu, että edellinen hallitus käytti niin valtavasti rahaa erilaisiin kohteisiin, mutta entä kun se leikkasi? Kerron kaksi konkreettista esimerkkiä: 

Kesällä 2020 päätimme täällä parantaa vanhustenhuollon mitoitusta, ja sitä rahoitettiin osittain STM:n toimialan sisältä leikkaamalla 60 miljoonalla sairausvakuutuskorvauksia. Oi että sitä huutoa, kun silloinen oppositio — kokoomus etunenässä — täällä sanoi, että eihän tuollaisia leikkauksia missään nimessä saa mennä tekemään. 

No, kului vuosi, ja sitten oli tilanne, jossa päätimme hieman viivästyttää sitä 0,7:n mitoituksen toteutumaa sieltä 0,65:stä. Säästö oli 45 miljoonaa. Perussuomalaiset äänestivät silloin sen suuremman, kalliimman vaihtoehdon puolesta. Eli kyllä viime kausi oli hyvin pitkälti sitä, että oppositio laittoi koko ajan lisää menoja siihen, jos me teimme jotain, ja vastusti niitä leikkauksia, joita me teimme. Tämä on totuus. 

Arvoisa rouva puhemies! Täällä tuntuu myös hallituspuolueiden taholta vallitsevan hyvin laaja yhteisymmärrys siitä, että se kuuluisa, tuntematon talouskasvun jarru, se on nimenomaan luottamuksen puute ja tarkemmin arvioituna nimenomaan erityisesti tavallisten keskituloisten luottamuksen puute, mikä näkyy esimerkiksi säästämisasteen nousuna, ja yrityspuolella erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten luottamuksen puute. Tätäkin tilannekuvaa vasten on vaikea ymmärtää, miksi hallitus ei käytä riittävästi aikaa, toimenpiteitä ja resursseja nimenomaan näiden ryhmien luottamuksen palauttamiseen, ja siksi keskustan vastalauseessa keskitytään nimenomaan näiden ryhmien luottamuksen palauttamiseen. Tätä vaihtoehtoa ja tätä keskustan linjaa edustaja Kontu ryhmäpuheenvuorossa erinomaisesti esitteli. Hyvä hallitus, tarttukaa näihin keskustan esityksiin. Uudistakaa yritysverotusta Viron veromallin suuntaan, parantakaa yrittäjävähennystä ja kohdistakaa ne veronkevennykset roimemmin sinne tavallisille keskituloisille suomalaisille. 

Arvoisa puhemies! Täällä kovasti hallituspuolueen jäsenet yrittävät vakuutella, että lapsiperheiden asema paranee. En tiedä, oletteko te itse tutustuneet näihin hallituksen tekemiin leikkauksiin ja esityksiin, kun arviointi on ihan selkeä, että meillä 32 000 uutta lasta tippuu köyhyyteen. Siis nimenomaan meillä on valtava määrä niitä lapsiperheitä, missä tulot vähenevät. Esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotus on poistettu. Eli työttömien perheiden lapset joutuvat tulemaan toimeen entistä vähemmällä. Te leikkaatte toimeentulotuesta. Te olette poistaneet suojaosat, jotta edes siitä pienestä ansiosta, mitä pystyisi tekemään, siitäkään ei ole hyötyä näille työttömille perheille. En tiedä, tiedättekö te, mitä päätöksiä te olette tekemässä, sillä tämä teidän väitteenne, että näillä päätöksillä lapsiperheiden asema, kaikkien lapsiperheiden asema, tässä maassa paranee, ei pidä paikkaansa. Päinvastoin te olette unohtaneet ne kaikkein köyhimmät perheet ja ne kaikkein köyhimmät lapset. [Vasemmalta: Juuri näin!] 

Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut totaalisesti kaikilla tasoilla. Työttömyys kasvaa ennätystahtia, samoin velka, luottamus rapautuu, eriarvoisuus syvenee. Piti tulla satatuhatta uutta työllistä, tuli hallitus, joka rypee rasismiselkkauksesta toiseen. Kun perussuomalaiset ovat pettäneet kaikki vaalilupauksensa tavallisille suomalaisille, puolueella ei ole enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin jatkuvasti kylvää rasismia ympärilleen ja huutaa oravaa apuun.  

Arvoisa puhemies! Noteerasin tässä aikaisemmin, että kun edustaja Mikkonen täällä nosti tuoreimman rasismiperformanssin esille, pääministeri pudisteli päätään ja naureskeli. Eli sekö on se vakavuuden taso, jolla tähän uusimpaan rasismiselkkaukseen suhtaudutaan? Nyt jopa Lapin turismiyrittäjät, Anders Adlercreutz, vetoavat meihin kansanedustajiin, että tälle pitää saada loppu. Tässä on kyse nyt myös taloudesta. Tämä uutinen on levinnyt jo Suomen rajojen ulkopuolelle. [Puhemies koputtaa] Kyse on meidän aasialaistaustaisista lapsista ja nuorista ja asiantuntijoista. [Puhemies: Aika!] Kuinka kauan te annatte tämän jatkua?  

Ärade fru talman! Den här debatten under några timmar har bevisat väldigt tydligt vår situation och den lägesbild som finns kring vår ekonomiska situation, och den är mycket krävande. Men i den här budgeten finns också positiva inslag då det gäller till exempel stöd för lärande och också baskunskapernas förbättring, så som det har varit under hela den här periodens gång. Vi behöver tilltro så att våra företag och våra invånare investerar, precis så som det har kommit fram här. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on yleisesti käyty tilannekatsausta läpi, ja huomaa todella hyvin tätä vastakkainasettelua. Kysynkin: onko meillä varaa luoda tätä vastakkainasettelua vielä enemmän tässä maassa? Ehkä nyt just tämä velkajarru ja se työ osaltaan tuovat meidät lähemmäksi toisiamme. Ei me haluttaisi tehdä tätä, mutta kun on vähän pakko.  

Haluan vielä sanoa sen, että joskin meillä työttömyysaste on korkeammalla nyt kuin mitä moneen moneen vuoteen, niin on kyllä Suomessakin alueita, [Puhemies koputtaa] missä työllisyys on hyvä.  

Arvoisa puhemies! Minusta tuo edustaja Lindénin esimerkki tarkoitti sitä, että momentilta momentille siirrettiin rahoja, ei niinkään leikattu. Mutta kyllä, edellinenkin hallitus leikkasi noin ehkä 200—300 miljardilla suoria leikkauksia. Tämä hallitus on tehnyt niitä viisi—kuusi miljardia eli 20—30-kertaisen osuuden, ja se on realismia myös ensi hallituskaudella.  

Arvoisa puhemies! Ehkä se suurin ero on tässä, että meille jokainen palkansaaja on ahkera suomalainen työntekijä. Teille se ei ole. Te verottaisitte enemmän tiettyjä ryhmiä. Tai sitten yrittäjyyttä: jos puhutaan yrittäjyydestä, te haluaisitte iskeä sinne vielä veromoukarilla lisää. Tämä on se suurin fundamentaalinen ero hallituksen ja opposition välillä. Te annatte veronkorotuksia tietyille ryhmille palkansaajista, jotka ovat ahkeria suomalaisia työntekijöitä, tai sitten te haluatte jostain syystä verottaa suomalaisia yrityksiä vielä enemmän. Ei se maa näin nouse. Siis Suomi tulee nousemaan työllä ja yrittämisellä — työllä ja yrittämisellä. [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Tämä oli hyvin helpottava tieto, [Sinuhe Wallinheimo: Kaikki palkansaajat, kyllä, juuri näin!] että edustaja Wallinheimo totesi, että teillä kaikkien palkansaajien ahkeruus on sellaista, jota te haluatte tukea, ja ulotatte veronkevennykset kaikille. 

Arvoisa puhemies, tämä oli merkittävä uutinen. Nimittäin tämähän tarkoittaa sitä, että nyt tässä salikäsittelyssä hallituksen verolinjaa tullaan korjaamaan. Jos toimimme niin kuin edustaja Wallinheimo tässä lupasi, niin silloinhan se tarkoittaa sitä, että me tulemme korjaamaan sen hallituksen päätöksen, että 2 000 euroa ansaitsevan myyjän verotus ensi vuonna kiristyy, tai kun se järjestäytynyt opettaja tai insinööri ei kostu näistä hallituksen veronkevennyksistä mitään. Silloinhan se tarkoittaa sitä... Uskon, että sieltä edustaja Wallinheimo ja toivottavasti moni muukin alkaa tukea näitä oppositiosta esitettyjä linjauksia. Täällä on useita linjauksia hiukan eri painotuksin, mutta meidän arvovalintamme on se, että nimenomaan tavallisille suomalaisille, joiden parissa nyt näkyy tämä luottamuslukko, jonka te olette aiheuttaneet, pitää saada arkeen hiukan helpotusta. Tämä oli hyvä uutinen. 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää pääministeriä hänen varsin selväsanaisesta kannanotostaan tähän, hänen sanojensa mukaan, isänmaalle haitalliseen rasismikohuun. Pidän selvänä, että tämän pääministerin kannanoton jälkeen pitää tulla jatkotoimia, joilla varmistetaan, että vastaavaa rasismisekoilua ei tässä maassa jouduta enää katselemaan hallituspuolueiden johtohahmojen suunnalta. 

Moni kokoomusedustaja haluaa jatkaa keskustelua veromuutosten vaikutuksista. Minäpä lainaan tätä aamuista sanomalehtijuttua, jossa todetaan, että Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan alle 2 000 euron kuukausipalkalla verotus siis kiristyy. [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Mikrofoni] — Jos saan jatkaa puheenvuoron loppuun. — Minkä takia verotus pienituloisilla kiristyy? No sen takia, kun hallitus käytti jo kaikki rahat suurituloisten verotuksen helpottamiseen ja keventämiseen, koska jos kuukausitulot ovat 20 000 euroa, niin silloin hallitus katsoo tarpeelliseksi keventää verotusta yli 8 000 eurolla vuositasolla. Tämänpä takia sinne pienituloisille ei sitten niitä veronkevennyksiä enää riittänytkään. 

Arvoisa puhemies! Miksi keskusta kohdentaisi veronalennukset nimenomaan keskituloisiin suomalaisiin? Sen takia, että Euroopan komissiokin kiinnitti huomiota siihen, että meitä vaivaa taloudessa, tässä ahdingossa, nimenomaan kuluttajien epäluottamus tulevaisuuteen ja se, että ei ole varaa keskituloisilla kuluttaa. Kun katsoo tätä taulukkoa, mihin on viitattu, niin jos 2 400 euroa tienaa kuukaudessa, saa ensi vuonna enintään 90 euroa lisää, ja sen sijaan, jos tienaa 10 000 euroa kuukaudessa, saa 20 kertaa enemmän eli 1 880 euroa.  

Nyt kysyn valtiovarainministeri Purralta: miten arvioitte, että jos tämä 2 400 euroa tienaava saisi hieman enemmän lisää, kohdennettaisiin sinne niitä veronalennuksia, niin menisivätkö ne todennäköisimmin kotimaiseen kulutukseen hyödyntämään meidän paikallista yritystoimintaa, saataisiin talouden pyörät pyörimään, vai menevätkö todennäköisesti tämmöisen suurituloisen suuret veronalennukset kulutukseen? No ei tietenkään, me tiedämme, että ei mene. Meillä on rahastosäästäminen, rahastosijoitukset aivan ennätystasolla Suomessa, kun veronalennukset ohjataan niille, joilla ei ole kulutustarpeita.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Kontu esitti ryhmäpuheenvuorossaan ihmisten hänelle esittämän kysymyksen, mielestäni aika hyvän kysymyksen, että miksi tässä salissa niin paljon riidellään. Yksi syyhän on se, että täällä on paljon tahatonta mutta myös tahallista väärinymmärrystä ja tahallista liioittelua. Esimerkiksi edustaja Mikkonen, edustaja Lindtman ja edustaja Oras Tynkkynen esittivät, että hallituksen veronkevennykset olisi kohdennettu vain suurituloisille, vaikka 1,6 miljardin euron veronkevennyksistä 1,2 miljardia kohdennetaan pieni- ja keskituloisille. Pitää puhua totta eikä välittää tietoa, joka ei pidä paikkaansa. Toisaalta myöskin jätetään tarkoituksella vääränlainen kuva hallituksen tekemisestä, kuten edustaja Jokelaisen puheenvuorossa, jossa hän väitti, että hallitus tahallaan jättää heitteille vanhukset ja lapset.  

Arvoisa puhemies! Muistuttaisin tämän salin vasenta laitaa Vasemmistoliiton edesmenneen kansanedustaja Outi Ojalan useasti esiin tuomasta ajatuksesta, että terve kansantalous on köyhän paras ystävä, erityisesti terve valtiontalous, [Puhemies: Aika!] ja sen takia tämä hallitus on tehnyt 10 miljardin euron sopeutuksia. [Puhemies: Aika!] Arvoisa puhemies! Kysyisin valtiovarainministeriltä: [Puhemies: Arvoisa edustaja, aika on minuutti, ja nyt on 1,20!] mitä muutoksia, parannuksia on tehty, että... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron] 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus joutuu ottamaan velkaa ja isoilta osin sen johdosta, että edellisten hallitusten aikana kertyneiden valtionvelkojen korot ovat nousseet niin merkittävästi, että pelkästään niiden korkomenojen maksamiseen joudutaan ottamaan miljardiluokalla velkaa joka vuosi. [Aki Lindén: Kokoomus on ollut eniten viime hallituksissa!] — Minä en tiedä kokoomuksen asioista, edustaja Lindén. 

Sitten mitä tulee tähän yleiseen tilanteeseen, missä hallitus joutuu toimimaan, niin hallituksellahan on haastava urakka siinä, että yhtäaikaisesti pitää vakuuttaa luottoluokittajat siitä, että Suomea edelleenkin kannattaa lainoittaa, mikä edellyttää tietystikin menosopeutuksia, ja toisaalta pitää ruokkia kasvua, mikä sitten taas edellyttää oikein kohdennettuja panostuksia. Ja juuri näin hallitus on tehnyt: käyttänyt yhtä lailla veroruuvia kuin sitten toisaalta panostanut myöskin tutkimukseen, kehitykseen ja koulutuspuoleen, mikä ruokkii kasvua. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Koulutuksesta on leikattu!]  

Mutta haluaisin kysyä hallitukselta: Miten vaikuttaisi talouskasvuun se, jos toimittaisiinkin hallituksen politiikan asemasta sen mukaisesti kuin mitä oppositio esittää, [Puhemies koputtaa] eli tehtäisiin merkittäviä veronkiristyksiä [Puhemies: Aika!] ja hallituksen uudistusten perumisia? Kuinka se vaikuttaisi luottoluokitukseemme ja talouskasvuun? 

Kiitos, arvoisa puhemies! Kyllä tilanne on paitsi vakava myös hyvin surullinen, sillä tosiasia on se, että ennätysmäärä ihan tavallisia suomalaisia ja perheitä kokee nyt tällä hetkellä, joulun alla, suurta hätää nimenomaan massatyöttömyyden ja taloudellisen ahdingon takia. Ja se on myös fakta, että tämä hallitus ei ole onnistunut rakentamaan luottamusta. Talous ei kasva, ja ihmiset, jotka vielä pystyisivät kuluttamaan, eivät uskalla sitä tehdä, koska he pelkäävät, kuten on tuotu esille, lamaa, sotaa ja työttömyyttä. On fakta sekin, että tämä suunta ei käänny, kun luottamus loppuu. Suomi ei kestä politiikkaa, hyvä hallitus ja edustaja Wallinheimo, jossa vain osa pärjää, jossa vain varakkaat pärjäävät. Arvoisat ministerit, onko hallituksella valmius tarkastaa kurssia ennen kuin on liian myöhäistä? [Vasemmistoliiton ryhmästä: On jo liian myöhäistä!] 

Kunnioitettu rouva puhemies! Edustaja Lindén, nämä ovat kallisarvoisia minuutteja. Nimittäin tämänkin minuutin aikana Suomi velkaantuu 20 000 euroa, ja täältä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä sivulta 9:hän se nähdään, että ensi vuoden loppuun mennessä meillä on velkaa 198 miljardia. Tänä vuonna se lähes 18 miljardia otetaan velkaa. Ensi vuonna valtio velkaantuu 9,4 miljardia euroa ja velkaantuisi 11,7 miljardia euroa, ellei otettaisi tätä pikavippiä, 2,3 miljardia euroa, sieltä Valtion asuntorahaston suunnalta. 

Puhemies! Puheenvuoroni otin vain sen vuoksi, että kun tässä edustaja Wallinheimo totesi, että yrittäjyydellä saadaan talouskasvua, ja edustaja Vähämäki toi esille, että talouskasvulla saadaan tämä velkasuhde vakautumaan, niin minä kysyn: minkä takia te teette semmoista veropolitiikkaa, joka luo epävarmuutta yrityksien suuntaan, muun muassa tämä kaivosvero? Valtiovarainministeri Purra, vastatkaa, miksi te teette tämmöisen veron, joka sysää meidän kaivoksia ensi vuonna ahtaaseen tilanteeseen ja luo ennen kaikkea epävakautta. 

Arvoisa puhemies! Työttömyystilanne on Suomessa hälyttävä, ollaan 90-luvun lamavuosien tasolla. Hallituksen työllisyystoimet eivät kuitenkaan ole riittäviä, oikeastaan ne ovat monilta osin jopa haitallisia, kuten työttömyysturvan suojaosien lakkauttaminen ja isot leikkaukset kotouttamiseen. 

Valtiovarainministeri Purra peräänkuuluttaa, että maahanmuuton pitää olla taloudellisesti kannattavaa, mutta samaan aikaan laitatte kapuloita rattaisiin minkä vaan ehditte. Kielen oppimiseen tulee leikkauksia, kotoutumiseen tulee leikkauksia, ammatilliseen koulutukseen leikkauksia, ja sitten vielä lietsotte toisten halveksuntaa ulkonäön perusteella. 

Me tarvittaisiin lisää työllisyystoimia, me tarvittaisiin lisää kilpailukykyä, uskottavuutta kansainvälisesti. Mitkä ovat ne toimet, joita hallitus tekee? 

Arvoisa puhemies! Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on keskittynyt sosiaaliturvaleikkauksiin. Se ei toimi. Ei ole yllätys, että Suomi on joutunut EU:n talouden tarkkailuluokalle mutta myös sosiaalisen eriarvoisuuden tarkkailuluokalle. Työttömyys kasvaa, palveluita karsitaan, köyhyys lisääntyy. Työttömyys on hälyttävällä tasolla, mutta hallitushan on leikannut kasvun eväät. Ammattikouluista ja aikuiskoulutustuesta on leikattu, korkeakoulujen perusrahoitusta te leikkaatte, kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia on karsittu. Köyhyys rikkoo lapsen oikeuksia. Erityisen haitallista köyhyys on pitkittyessään, ja nyt hallitus sysää 31 000 lasta lisää köyhyyteen. 

Te leikkaatte toimeentulotukea ja jaatte potkulakeja, ja samaan aikaan te täällä sen siedätte kaiken maailman naaman venyttelyitä, joilla te peitätte oman epäonnistuneen talouspolitiikkanne. Eikö teitä hävetä, vielä joulun alla? 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen kasvun suuri potentiaali on teollisuuden vihreässä siirtymässä. Tässä on satojen miljardien eurojen mahdollisuus, ja hankkeita on vireillä Kotkasta Kokkolaan. Kyse on uusista työpaikoista, alihankintaurakoista ja verotuloista. Samalla se on kaikkein tehokkaimpia keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Siirtymän vauhdittamiseksi hallitus sujuvoittaa luvitusta, ottaa käyttöön vihreän siirtymän verokannustimen ja panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Vihreän siirtymän edellytys on myös se, että meillä on puhdasta kotimaista sähköä riittävästi, ja siksi hallitus edistää uuden ydinvoiman rakentamista Suomeen. Tarkoitus olisi saada vähintään yksi iso ydinvoimalainvestointi. Ministeri Marttinen, miten tärkeänä näette työllisyyden ja kasvun kannalta, että vihreä siirtymä toteutuu mahdollisimman laajasti Suomessa?  

Ärade fru talman! Täällä salissa kun kuuntelee tätä keskustelua, niin ei voi kuin ihmetellä tätä tietynlaista älyllistä epärehellisyyttä. Tämä vissiin kuuluun tähän politiikan lajiin, mutta siitäkin huolimatta kyllä ihmetyttää. Toisaalta pitäisi leikata ja toisaalta ei pidä leikata. Totuus on kuitenkin se, että meidän on pakko leikata juoksevia menojamme, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Se on valinta!] koska niitä maksaa yhä harveneva määrä lapsia, tulevaisuuden sukupolvia, ja yhtä lailla meidän pitää luoda edellytyksiä kasvulle. Normaalisti kun puhutaan tällaisesta syklisestä taloudesta, niin kun menee hyvin, jarrutetaan vähän, ja kun menee huonosti, painetaan vähän lisää kaasua. Edellisessä hallituksessa painettiin kaasua suoraan ylämäkeen. Sen takia tämä Orpon hallitus on ollut tällaisissa ongelmissa.  

Onneksi on kuitenkin tehty 601 kappaletta kasvuun tähtäävää päätöstä — miettikää, 601 kappaletta. [Puhemies koputtaa] Luin ne ääneen, ja siinä meni kaksi tuntia 45 minuuttia. Se löytyy Paasipodista. Suosittelen teille kaikille.  

Arvoisa puhemies! Kun suomalaisten tulevaisuudenusko on romahtanut ja suomalaiset säästävät pahan päivän varalle, on lohdutonta, että taas kerran Orpon—Purran hallitus kahlaa syvällä rasismikohussa. Oli kuitenkin hyvä kuulla pääministerin puheenvuoro tässä hieman aiemmin. Hän käytti väkevän ja tärkeän puheenvuoron, jossa hän totesi, että tämä ilveily on ollut isänmaalle vahingollista. Hän myös selkeästi viittasi siihen, että eduskuntaryhmät tulevat käsittelemään tämän asian ja että tässä on toimittava kuten on sovittu. Kysymys kuuluu nyt teille, valtiovarainministeri Purra: Onko myös teidän mielestänne tämä pueriili toiminta isänmaalle vahingollista, ja tuletteko te toimimaan sen mukaan kuin pääministeri tässä aiemmin eduskunnalle kuvasi? Mikä on teidän toimintanne nyt tässä tapauksessa? Valtiovarainministeri Purra, saammehan teiltä vastauksen?  

Arvoisa rouva puhemies! Tässä aiemmin käytettiin perussuomalaisten taholta puheenvuoro, että hallitus ”muka” kurjistaa pienituloisten oloja. Tuossa matkalla tänne lueskelin paikallislehden uutisen, jossa kerrottiin, että nyt joulun alla seurakunnan diakoniatyölle on tullut yli 20 prosenttia enemmän avustushakemuksia jouluavustuksiin liittyen. Siellä korostuu tämä lapsiperheköyhyys joulun alla, mutta myöskin monella lapsettomalla työikäisellä ja ikäihmisellä on tiukkaa. Tässä jutussa kerrotaan: ”Avustushakemuksissa on näkynyt ihmisten talouden ja elämän tiukentuminen, sillä tukiin on tullut leikkauksia ja kiristyksiä. Niillä, joilla on ollut tiukkaa, on nyt vielä tiukempaa. Myös työssäkäyvien elämä on käynyt ahtaammaksi, varsinkin niille, jotka ovat tehneet pätkätöitä. Heiltäkin on hävinnyt suojaosuuksia.”  

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri on aiemmin todennut, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia, ja valtiovarainministeri Purra, te olette todennut, että pienituloisilta leikkaaminen ei teille käy. [Puhemies koputtaa] Mikä teidän viestinne on nyt näin joulun alla näille ihmisille, jotka joutuvat turvautumaan avustuksiin ja ruoka-apujonoihin?  

Arvoisa puhemies! Hallituksen toiminnasta päällimmäinen vaikutelma on lupausten pettäminen, ainakin mitä itäiseen Suomeen tulee. Meillä on tilanne, että paljon on luvattu mutta vähän on saatu. Omassa kotimaakunnassani Etelä-Karjalassa on tulossa synkät ajat: jopa 18 prosentin työttömyysastetta on ennustettu. Etelä-Karjala on maakunta, joka on kiistatta kärsinyt kaikkein eniten tästä geopoliittisesta tilanteesta, ja nyt sitten hallituksen lupaukset ovat näyttäytyneet lähinnä negatiivisina. Aluekehitysrahat on viety muualle ja vain pieni osa niistä sitten palautettu. Karjalan radan kaksoisraideinvestointi on ollut jopa hallitusohjelmassa, mutta silti sitä ei olla toteuttamassa, ja nyt viimeisimmäksi sitten hyvinvointialueemme kärsii kaikkein eniten tästä soterahoitusmallin sekavuudesta.  

Nyt todellakin vihdoin kaivattaisiin tulevaisuudenuskoa ja toivoa myös Etelä-Karjalaan ja koko itäiseen Suomeen. On esitetty muun muassa tätä erityistalousaluepilottia, ja olisi tärkeää kuulla nyt näitä konkreettisia toimia: ollaanko tätä pilottia toteuttamassa tämän hallituskauden aikana, ja onko näitä aiemmin jo luvattuja investointirahoja [Puhemies koputtaa] muun muassa Karjalan raiteeseen tulossa?  

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen viittasi puheessaan työperäiseen maahanmuuttoon Aasiasta ja viimeaikaisiin kuvakohuihin. [Vasemmalta: Niinpä!] Siitä samaa mieltä, että emme näitä kyllä kaipaisi ja täällä olisi tärkeämpääkin tekemistä.  

Tulen Pohjanmaalta, Suomen viennin hermokeskuksesta, josta yritykset käyvät kauppaa lähes kaikkialle maailmaan. Kaikkien kanssa tullaan toimeen, Suomi kun elää viennistä. En usko, että yksittäiset kohut heikentävät Suomeen töihin muuttoa, mutta varmaa on, että ne eivät paranna meidän maakuvaamme tai tue yritystemme vientiponnisteluja, Suomi kun elää viennistä. — Kiitos. [Vasemmalta: Juuri näin! Erinomainen puheenvuoro! Totta joka sana!]  

Arvoisa rouva puhemies! Helsingin juutalainen seurakunta saa 90 000 euroa niin sanottuja joululahjarahoja turvallisuuden varmistamiseen. Mielestäni on nyt hyvä, että tällainenkin huomio siellä on tehty. Olette varmaan huomanneet, että jonkinlainen joukkoampuminen on tapahtunut Australiassa. Sillä lailla haluan muistuttaa, että meidänkin on otettava juutalaisen vähemmistön turvallisuus vakavasti. 

Äsken edustaja Holopainen sanoi, että soterahoitusmallin sekavuus on yksi ongelma siellä Itä-Suomessa. Satutteko muistamaan, kuka sen rahoitusmallin on tehnyt? Sillä lailla haluaisin huomauttaa. [Markus Lohi: Perussuomalaiset!] 

Ja sitten kun täällä joku puhuu jostakin naaman vääntämisestä tai ilveilystä, niin muistakaa nyt kuitenkin, että varmastikin — ainakin minä käsitän niin — ne, jotka ovat naamaa vääntäneet, ovat halunneet tukea sitä missiä, joka mielestäni aiheettomasti erotettiin omasta tehtävästään. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Voi hyvää päivää! — Sellainen hallituskumppani!] 

Arvoisa rouva puhemies! Kysyn myös sotesta. Meillä Pirkanmaan hyvinvointialueella ulkopuolisia ostoja tehdään 1 200 miljoonan euron edestä vuositasolla. Se on kymmenen prosenttia Suomen sotehankinnoista, noin suurin piirtein. Yhden jäänmurtajan hinta olisi noin 600 miljoonaa. Eli Pirkanmaalla ostetaan joka vuosi kahden jäänmurtajan verran palveluja, ja hyvinvointialueet ostavat vuodessa palveluja 20 jäänmurtajan verran. Voi kysyä, kuinka hyvin hyvinvointialueet onnistuvat tässä hankintatoimessaan ja miten se vaikuttaa jatkossa hyvinvointialueitten tilanteeseen, se kun on kuitenkin valtavan iso toimenpide myöskin Suomen julkiseen talouteen, koska siinä niitä hankintoja tehdään tuo 12 miljardia ja sen valtio rahoittaa. Siitä haluaisin nyt kysyä ministeri Juusolta tai ministeri Purralta: miten hyvinvointialueet onnistuvat näissä hankinnoissaan? 

Kiitos, arvoisa puhemies! Edellisessä ammatissani toimittajana olen totta kai tottunut kuuntelemaan poliitikoilta kaiken maailman huttua ja höttöä, mutta täytyy sanoa, että nyt kun itse olen tässä salissa, niin jonkinlainen hurskastelun maailmanennätys kyllä läsähti korvilleni, kun SDP:n Räsänen täällä hurskastelee, että Orpon hallitus on epäonnistunut kaikissa talouspolitiikan tavoitteissaan, [Vasemmiston ryhmästä: No näinhän se on!] kun juuri SDP:n johdolla edellinen hallitus laiminlöi täysin finanssipoliittiset säännöt, heitti kehykset roskakoriin. Jäikö, edustaja Räsänen, huomaamatta, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja komissio nimenomaan kiittelevät hallitusta näistä sopeutustoimista? Käykää lukemassa, jos ette ole huomannut. Te jätitte velkarahan ja velkahanan lorisemaan sepposen selälleen. Kasvatitte menoja 41 miljardia, [Vasemmiston ryhmästä: Tehän otatte velkaa enemmän!] josta leijonanosa kului muihin kuin pandemiaan ja sodan aiheuttamiin kuluihin, pysyvistä menoista puhumattakaan. Kertokaapa nyt, edustaja Räsänen: Onko teidän edellisellä hurlumhei-meiningillä mitään tekemistä sen kanssa, että jouduimme EU:n alijäämämenettelyyn? [Puhemies koputtaa] Onko mitään tekemistä sen kanssa, että maksamme korkoja ensi vuonna yli 3,2 miljardia, kohta 5 miljardia? [Puhemies: Aika!] Onko teillä vastuuta tästä, vai syytättekö vain meitä? [Joona Räsänen: Voitte jatkaa vaikka koko päivän!] 

Arvoisa puhemies! Olisin voinut antaa edustaja Päivärinnalle kyllä vähän tasoitusta tässä vielä lisää. Kun te nyt aloititte puolustamaan Orpon hallituksen tuloksia, niin ainoa, mitä te keksitte, oli se, että nekin ovat siis edellisen hallituksen vika. [Susanne Päivärinta: Päinvastoin!] Eli jos ei nyt yhden yhdellä argumentilla pysty puolustamaan oman hallituksensa politiikkaa, niin sitten ei kannata kyllä tähän keskusteluun yleensä lähteä. 

Mutta, arvoisa puhemies, kun nyt todella näistä tuloksista puhutaan, niin edelleen: jos kaikki päätökset ovat olleet oikeita, niin miten ihmeessä tulokset voivat olla näin huonoja? Eihän tässä nyt tarvitse kovin suuri ydinfyysikko olla, että ymmärtää, että te olette tehneet toimenpiteitä, teillä on ollut erilaisia tavoitteita niillä toimenpiteillä, mutta tulokset ovat aivan sysihuonoja. Näinhän se on. Tämmöisessä tilanteessa voidaan jokainen varmaan ymmärtää, että no, näin välillä käy, mutta se pitäisi, hei, pystyä myöntämään. 

Arvoisa puhemies! Itse asiassa aika kuvaavaa on se, että kun näistä säästöistä puhutaan, niin tosiasiassa siis suomalaiset kuluttajat ovat säästäneet pankkitileilleen vuodessa enemmän kuin tämä hallitus koko kautensa aikana. Pitäisiköhän tälle luottamuslukolle nyt jotain tehdä? 

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Räsäsen puheenvuoro oli malliesimerkki siitä, että ongelmien luetteleminen tässä salissa ja ylipäätänsä politiikassa on helppoa. Samoiten on myös arvosteleminen helppoa. Sen sijaan toimivien ratkaisuiden kertominen näyttää olevan hyvin vaikeata oppositiolle.  

Edustaja Räsänen, te istutte velkatyöryhmässä ja tiedätte varsin hyvin sen, että asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Suomen suurin ongelma on julkisen sektorin paisuminen pullataikinan kaltaisesti tässä maassa viimeisten vuosien aikana. Sille ei ole tehty yhtään mitään, ja nyt kun me yritämme sitä laittaa hieman parempaan kuntoon, niin mitään muuta ei tule kuin arvostelua. Ei yhden yhtä ratkaisua kerrota, miten saisimme meidän julkista sektoria pienemmäksi. Sen lisäksi, kun puhutte tästä, että ovatko meidän ratkaisut oikeat, niin kertokaa joku ratkaisu, millä te vastaisitte Venäjän uhkaan. OECD ja komissio ovat sitä mieltä, että Suomen taloutta vaivaa Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Siihen en ole kuullut teiltä yhden yhtä ratkaisua.  

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että käydään keskustelua, ja hyvä, että käydään keskustelua myös SDP:n verolinjasta. Siitä haluaisin sanoa sen, että toisin kuin täällä puheenvuoroissa väitetään, meidän verolinjassamme pieni- ja keskituloiset voittavat.  

Mutta mitä tulee hallituksen verolinjaan, edustaja Wallinheimohan täällä nyt kertoi toden totta sen hyvän uutisen, että nyt sitten hallitus aikoo muuttaa omaa linjaansa budjettikäsittelyssä. Täällä on viitattu siihen Aamulehden artikkeliin, jossa tänään Veronmaksajain Keskusliiton luvut kertovat, että esimerkiksi jos tienaa 2 000 euroa, niin jää pakkasen puolelle, miinus 30 euroa, 4 500 euroa tienaava plus 60 vuodessa ja sitten 15 000 tienaava 4 690. Tässä on tämä hallituksen linjanveto hallituksen veropolitiikassa. Toivoisin oikeudenmukaisuutta ja toivoisin myös sitä, että aidosti se tavallinen suomalainen, pieni- ja keskituloiset, voisi hyötyä.  

Toinen, minkä haluan kertoa SDP:n verolinjasta, on se, että meillä valtaosa yrittäjistä voittaa. Me tukisimme pieniä ja keskisuuria yrittäjiä, ja meidän vaihtoehdossamme valtaosa yrittäjistä voittaa. Pieni- ja keskituloinen tavallinen suomalainen voittaa ja valtaosa yrittäjistä voittaa. 

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa turhauttaa todella moni asia, mutta ei vähiten se, että kun te kerrotte täällä, miten tälle hallitukselle kaikki työ on yhtä arvokasta, niin miksi te sitten poistitte ne suojaosat. Tai miltäköhän se puhe tuntuu nyt siitä yrittäjästä, joka laittoi firmansa kiinni vaikka sitten siitä Venäjän uhasta johtuen tai jostakin aivan muusta, eikä ole tänään töitä? Häntäkö lohduttaa se, että no, verot kevenevät kaikilla, kun ne eivät edes kevene? Entäs sillä sairaanhoitajalla? Loppuiko hänen työnsä arvostus teillä siinä kohtaa, kun hän jäikin työttömäksi? Ja siellä on ne viisi lasta, kun hän on tähän Suomeen tuottanut, toivonut ja saanut niitä lapsia, joita te peräänkuulutatte, mutta nyt niillä lapsilla ei ole yhtään joulupakettia, kun vanhemmat ovat työttöminä, koska sotealueet leikkasivat, ja te vastaatte, että no, verot kevenevät. Kun ihmiset eivät valitse sitä työttömyyttä — he eivät valitse työttömyyttä, toisin kuin te annatte ymmärtää — niin miltä heistä tuntuu tämä puhe, miten te kerrotte, että ratkaisu on veronkevennykset kaikille, jotka todellisuudessa menevät kaikkein rikkaimmille? 

Ja kun ei muka ole niitä ratkaisuja. Täällä on 2,5 vuotta oppositio sanonut, että antakaa sitä lisäaikaa alueille. Näitä hoitajia ei olisi tarvinnut irtisanoa, [Puhemies koputtaa] vaan toimintoja olisi voitu kehittää, he olisivat saaneet pitää työnsä, ja niissä perheissä ei tänä vuonna olisi ollut [Puhemies koputtaa] työttömyyttä ja köyhyyttä. 

Arvoisa puhemies! Kun katson kaupungin edustajana tätä kasvutilannetta ja kun olemme täällä keskustelleet opposition vaihtoehdoista, niin SDP on tämän hallituskauden alusta lähtien muistuttanut rakennusalan tilanteesta. Me olemme esittäneet, että kannattaisi toimia, kuten on aikaisemmissa rakennusalan heikoissa suhdannetilanteissa toimittu niin finanssikriisin aikana, niin 90-luvun aikana, eli että elvytetään rakennusalaa valtion tukemalla asuntotuotannolla ja myönnetään korjausmäärärahoja, jotta saadaan tämä rakennusalan lasku taitettua. No, hallitus ei suostunut tähän SDP:n esitykseen tarttumaan vasta kuin nyt, aivan viime metreillä. Nyt me huomaamme, että tämä rakennusalan heikko suhdanne on levinnyt muuallekin yrityksiin, ja se aiheuttaa erityisesti täällä kaupunkiseudulla heikkoa kasvunäkymää, ja pelkäänpä, että aiheuttaa meille aikamoisen asumisen pommin tuleville vuosille.  

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut kaikissa julkilausutuissa taloustavoitteissaan, joten ehkäpä teillä on tavoitteita, joita te ette halua mainostaa. Te olette kyllä onnistuneet, jos ja kun tavoite on ollut murtaa työntekijän asemaa, purkaa hyvinvointivaltiota ja tehdä köyhiltä rikkaille -luokkapolitiikkaa, ja kaikki tämä on tehty talouden, työllisyyden ja tasa-arvon kustannuksella, kymmenientuhansien uusien köyhien lasten kustannuksella. No, tasa-arvo ei tietenkään ole teille mikään prioriteetti, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun velkarahalla ollaan antamassa massiivista verolahjaa rikkaille tai kun velkasuhdetta yritetään parannella miinusmerkkisellä rahastokikkailulla, ei kyllä vastuullisesta taloudenhoidosta voi edes puhua. Tätä köyhiltä leikkaamista sitten peitellään sillä, että perussuomalaiset keskittyvät nolaamaan itsensä ja siinä samalla koko Suomen, ja milläpä muulla kuin rasismilla. Myös minä haluan vastauksen: hyväksyttekö te tämän täysin avoimen rasismin antamalla sen jatkua?  

Ärade talman! Under de senaste åren har man i välfärdsområdena jobbat väldigt hårt för att skapa sig en ny vardag och ge den service som befolkningen har rätt till. Vi vet att det inte har varit helt lätt att göra det. Vi har några välfärdsområden som har klarat sig ekonomiskt väldigt bra, vi har de som har stora utmaningar, och sedan har vi flera tiotal områden ungefär som med hjälp av lite tilläggstid säkert kommer att klara av de uppgifter som de har. Tack till regeringen för att de har fått den här tilläggstiden. Det är välbehövligt, men det betyder nog också att vi behöver se över den här finansieringsmodellen i fortsättningen. 

Hyvinvointialueet ovat tehneet kovasti töitä sen eteen, että saadaan talous kuntoon. Tiedetään, että monilta se onnistuu, mutta on paljon haasteita, ja on myös päivänselvää, että tämä rahoitusmalli tällä hetkellä ei palvele alueita parhaalla mahdollisella tavalla. On puhuttu siitä, että pitäisi käydä läpi vielä tämä rahoitusmalli. Onko mahdollista avata tämä vielä? — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Yhteiskunnassa pitäisi torjua ennakolta sitä, mikä myöhemmin maksaa enemmän yhteiskunnan palveluna. Se on kaikkein halvin julkisen talouden säästämismuoto. Palvelu, jota ei tarvita, ei synnytä kuluja. Tämä olisi myös kaikkien kannalta inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää. Sen vuoksi, kun katsoo tätä meidän korkeata työttömyystilannetta, kasvavaa lapsiperheköyhyyttä ja muuta, voi kysyä, miten hallitus on katsonut tätä kehitystä tästä näkövinkkelistä, kuinka paljon tämä jälkihoitaminen maksaa, kun olisi voitu tehdä etukäteen toimenpiteitä. Nyt olisi pitänyt kouluttaa ihmisiä, että he eivät joudu työttömäksi työuran aikana, ja sitten työttömyyden aikana. Lapsiperheköyhyyttä nämä leikkaamiset eivät ole auttaneet yhtään. Siellä on mennyt huonompaan suuntaan, ja se maksaa meille paljon jatkossa. Toivoisin, että näitä laskelmia tulisi enemmän eteen, kun näitä asioita käsitellään. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä talousarvio perustuu vastuullisuuteen ja realismiin. Se tunnistaa tarpeet sopeuttaa julkista taloutta, mutta samalla se ymmärtää, että turvallista arkea ei rakenneta pelkillä säästöillä. Tarvitsemme kasvua, työtä ja investointeja. Työllisyys on paras turvaverkko niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle. Siksi vahva talous on paras suoja tulevia kriisejä vastaan.  

Näitä päätöksiä emme voi enää lykätä tuleville hallituksille tai lastemme lasten tulevaisuudelle. Velkaantumisen taittaminen on välttämätöntä, jotta emme siirrä kohtuuttomia riskejä ja kustannuksia heille, jotka eivät ole vielä omilla voimillaan tätä maata kannattelemassa. Tämä hallitus on sitoutunut tekemään kaikkensa tuon tavoitteen eteen, mutta suuret muutokset eivät synny yhdessä yössä. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuolla tämän talon ulkopuolella toimeentulon kanssa kamppailevia kansalaisia ei kiinnosta pätkääkään se, kun me täällä arvostelemme toisiamme — nykyinen hallitus edellistä hallitusta, edellinen hallitus nykyistä hallitusta, ja kaikki arvostelevat jo varmuuden vuoksi tulevaa hallitusta. Kansalaisia kiinnostaa enemmän se, miten he saavat ruokaa pöytään. 

Arvoisa valtiovarainministeri, pyydän teitä hetkeksi asettumaan niin sanotusti normikansalaisen rooliin. Mitä te sanoisitte hallituksen valtiovarainministerille, joka on valmistellut jo kolme valtion budjettia tilanteessa, jossa meillä on edelleen ennätystyöttömyys, konkursseja ennätysmäärä, lapsiperheköyhyys lisääntyy ja talouden tarkkailuluokalla on köyhä oppilas nimeltä Suomi? Pohtikaa hetki ja kertokaa meille ihan rehellisesti, mitä kansalainen Purra kysyisi valtiovarainministeriltä. Kysyisittekö ministeriltä: miksi ette pitänyt lupausta, että pienituloisilta ei leikata? 

Arvoisa rouva puhemies! Talouden tervehdyttäminen vaatii kovaa priorisointia. Emme voi tinkiä suomalaisten peruspalveluista samalla, kun rahaa valuu miljardeja euroja toissijaisiin kohteisiin, kuten maahanmuuttoon ja kehitysapuun. Oma pesä on laitettava kuntoon. Nämä varat kuuluvat omien kansalaistemme hyvinvointiin ja haittojen ennaltaehkäisyyn. Oma kansa ensin. 

Itäisen Suomen elinvoima ja viranomaisten ja reserviläisten toimintakyky ovat minulle sydämenasioita ja tietenkin myös koko maan etu. Siksi olen tyytyväinen siitä, että pitkäaikainen tavoitteeni, Kiteen ampumaurheilukeskuksen rahoitus, on nyt turvattu tulevalle vuodelle. Tästä kuuluu kiitos hallitukselle ja erityisesti perussuomalaisille, jotka ovat tehneet ampumaratojen ja Suomen turvallisuuden eteen hartianvoimin töitä. 

Kiitokseni hallitukselle myös Pohjois-Karjalan saamasta tierahoituksesta. Se on elintärkeä teko koko Suomen huoltovarmuudelle [Puhemies koputtaa] ja ihmisten arjen sujuvuudelle. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiinnitin huomiota siihen, että ryhmäpuheenvuoroissaan hallituspuolueet puhuivat olevansa tavallisen suomalaisen asialla. Valtiovarainministeri puolestaan totesi vastauspuheenvuorossaan, että kyse on arvovalinnoista. Tosiasiassa tämä hallitus on päättänyt velkatilanteesta huolimatta alentaa jopa sadoilla miljoonilla kaikkein varakkaimpien verotusta, ja sen he maksattavat tekemällä päätöksiä, jotka lisäävät köyhyyttä ja sysäävät kymmeniätuhansia lapsia köyhyyteen. Näin oikeistolainen ja epäoikeudenmukainen politiikka on suomalaisten vaikea hyväksyä, edes oikeistolaisten, jotka näkevät, että tämä talouspolitiikka ei näytä toimivan. Arvoisa valtiovarainministeri, oletteko todella sitä mieltä, että nämä arvovalinnat ovat olleet perusteltuja? Te lupasitte ennen vaaleja, että pienituloisilta ei leikata. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tulostaulu on kyllä heikko yrityksistä huolimatta, ja tosiaan ne toimet ovat todellakin jääneet yrityksiksi, ei ole tuloksia tullut. Tosiasia on se, että yhä useampi joutuu valmistautumaan tänä jouluna sillä tavalla, että miettii, onko varaa minkäännäköisiin lahjoihin lapsille tai onko minkäänlaiseen joulupöytään varaa. Tähän epävarmuutta lisää vielä se, että tänään on runnottu läpi potkulaki, joka lisää epävarmuutta työmarkkinoilla. 

Tämän hallituksen vahtivuorolla Suomi on saatu vietyä sinne EU:n talouden tarkkailuluokalle, ja nyt tarvittaisiin sitä luottamusta lisää. Sitä on täällä peräänkuulutettu paljon. Arvoisa hallitus, teille on tarjottu aiemminkin SDP:n luottamusta lisäävää vaihtoehtoa, ja se kannattaisi ottaa mukaan sinne talouden tarkkailuluokan koulureppuun. Valtiovarainministeri Purra, oletteko valmis edistämään sieltä hyviä hankkeita ja luomaan uskoa tulevaisuuteen? Kai siellä SDP:n vaihtoehdossa teidänkin mielestänne jotain hyvää sentään on? 

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta siitä, että se on kyennyt tekemään neljän miljardin säästötoimet ja aika ison joukon myös kasvutoimia. Valitettavasti tulokset talouskasvun suhteen ovat erittäin heikot, ja Suomi velkaantuu myös ennätysvauhtia. Kuten pääministeri sanoi, suora lainaus: ”On lähellä, että velkaantuminen lähtee käsistä.” Näillä luvuilla voi sanoa, että se on todella lähellä.  

Kun annan kiitoksia hallitukselle, niin samalla ajattelisin, että olisi ryhdikästä myös tunnustaa, että me olemme epäonnistuneet siinä, että Suomessa on erittäin voimakas epäluottamus tulevaisuuteen ja talouteen. On onnistuttu luomaan hankala ilmapiiri, joka jarruttaa talouden kasvua ja sitä kautta meidän yhteisten ongelmien ratkaisemista. Ajattelen, että jos ei kykene tunnustamaan tätä vaan syyttää edellisiä hallituksia, niin se kyllä murentaa sitä arvovaltaa, joka syntyy myös sillä, että on kyetty tekemään näitä järkeviä ja oikeitakin ratkaisuja. Eli olisi paljon rehdimpää, että sanottaisiin avoimesti, että tässä me olemme epäonnistuneet, mutta näissä me olemme onnistuneet.  

Arvoisa rouva puhemies! Oppositio ei todella paljon hyvää hallituksesta ja sen toimista löydä. Onneksi edustaja Lohen viimeinen puheenvuoro antoi vähän kiitoksiakin tähän suuntaan. Onneksi tiedän myös, että tämä työ on iso maratoni. Tämä ei ole mikään pikajuoksu. Me teemme sellaisia toimia, joista ei välttämättä poliittista kiitosta saa, ja joista monet ovat vaikeita, mutta jotka ovat samaan aikaan myös hyvin välttämättömiä. Mikäli siihen ei luottaisi myös siinä tilanteessa, kun ympärillä myrskyää, niin työ olisi huomattavasti paljon vaikeampaa. Mutta en aio masentua opposition puheenvuoroista vaan lähteä vastaamaan lukuisiin kysymyksiin ja huomioihin, joita sieltä tuli. Valitettavasti en taida kaikkiin ehtiä, mutta sen verran kuin aikaa on. 

Edustaja Räsänen räväkkään tyyliinsä ja vakuuttavan kuuloisesti kysyi, mitä velkasuhteelle on tapahtunut ja miksi tilanne onkin tämä. Jos lähdetään katsomaan sitä nettomenopolkua, joka siis on tämä Euroopan komission tarkastelema suure tässä meidän kokonaisuudessa, niin hallitushan on pysynyt sillä nettomenopolulla. Eli esimerkiksi syy siihen, että liiallisen alijäämän menettelyyn joudutaan, on tietenkin siinä, että se talouden kasvu ei ole pysynyt siinä, mitä on ennustettu. Mutta näitä toimia julkiseen talouteen eli sekä säästöjä että joitakin veronkiristyksiä olemme tehneet juuri siinä siinä mitassa ja kuten sekä komissio, IMF, luottoluokittajat että talouden asiantuntijat ovat kannustaneet. 

Mitkä menot ovat sitten nousseet? Puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät menot, jotka tulevat lisääntymään tulevina vuosina miljardiluokassa, jopa viisi miljardia vuodessa. Vastaavasti hyvinvointialueiden rahoitusta on merkittävästi nostettu, mitä ei voisi uskoa, kun kuuntelee teidän puheitanne. Ja se kolmas iso tekijä on valtion lainan korkomenot, jotka ovat merkittävästi nousseet. Samaan aikaan tämä vaikea suhdanne ja kasvun puute, korkeat työttömyysluvut ovat vaikuttaneet suhdannesidonnaisiin menoihin. 

Tässä edustaja Räsäsen yleisessä puheenvuorossa olisi, kuten olen aiemminkin tainnut sanoa, ehkä jonkinlainen sisältö, mikäli teidän oma vaihtoehtonne tai teidän käytäntönne tai se, mitä te olette koskaan tehneet, olisi jotenkin parempi, merkittävästi parempi, mutta valitettavasti näin ei ole. [Antti Lindtmanin välihuuto] Te olette koko hallituskauden vastustaneet käytännössä kaikkia meidän tekemiämme toimia. Nyt te samaan aikaan väitätte, että me emme tekisi niitä riittävästi. Samaan aikaan tässä maassa 18 vuotta kärsitty kasvun puute on sellainen, missä sosiaalidemokraateilla on merkittävä kädenjälkensä. Lisäksi on pakko miettiä, onko sosiaalidemokraateissa laajasti vieläkään ymmärretty, mitä se tarkoittaa, että te olette sitoutuneet velkajarruun ja te olette samaan aikaan sitoutuneet puolustusmäärärahojen nostoon, kuten hallitus on esittänyt, koska tämä yhdessä tarkoittaa sitä, että teidän on löydettävä suoria menosäästöjä ja/tai veronkiristyksiä tämän hetken arvion mukaan noin kymmenellä miljardilla ennen vaaleja ja teidän on kyettävä esittämään näitä. Minä en valitettavasti tästä keskustelusta saa sellaista mielikuvaa. Vastaavasti tämä finanssipoliittinen parlamentaarinen ryhmä, jossa edustaja Räsänen voimakkaasti on mukana, on kuullut valtavasti asiantuntijoita, mutta silti minusta tuntuu, että teille ei ole vieläkään selvää se, mitä on tehty, mitä pitää tehdä, mitä aiemmin ei ole tehty, kuten edustaja Partanen täällä puheenvuorossaan hyvin kuvasi. 

Olisin mielelläni vastannut taas edustaja Harkimolle, mutta hän ei ole täällä. Sanon saman kuin muutama viikko sitten edellisessä budjettiin liittyvässä keskustelussa: Te itse ehdotatte teidän vaihtoehtobudjetissanne yhteisöveron laskemista 15 prosenttiin. Minun päähäni ei mahdu ymmärrys siitä, miten te samaan aikaan voitte vastustaa meidän sen alentamista 18:aan. 

Edustaja Tuppurainen kuulutti taas minun vastuunkantoni perään. Olen sitä vastuuta nyt noin kaksi ja puoli vuotta tässä tehtävässä kantanut. Kannan vastuuta tämän hallituksen toimista, en muista, mutta valitettavasti kuvittelen, että teille ei kyllä vastuunkannoksi riittäisi edes se, että minut näennäisesti poltettaisiin roviolla. Sellaisen kuvitelman, ajatuksen minä olen teidän puheistanne saanut. [Anna Kontulan välihuuto] Te toistelette keskustelusta toiseen näitä samoja, samoja mantroja mutta valitettavasti niissä ei taida olla sisältöä. Mutta toisaalta, jos itse olisin käynyt tuolla Euroopassa tuhoamassa sellaisen määrän miljardeja Uniper-kaupoissa ja seikkailuissa, niin ehkä olisin hieman tarkempi sanoissani täällä. [Tytti Tuppurainen: Missä faktat?] 

Arvoisa puhemies! Ostovoima todellakin palkansaajilla erityisesti paranee, ja kuten täällä on todettu, niin viimeinkin päästään paremmalle puolelle siitä ostovoimaromahduksesta, joka tuossa koronan jälkeen tapahtui. Tähän vaikuttavat paitsi veronalennukset, korkojen lasku, palkankorotukset ja niin edelleen — ylipäätänsä se, että inflaatio on huomattavan heikko ja, kuten avauspuheenvuorossani kuvasin, ollaan jopa deflaatiossa. 

Edustaja Lindtman kritisoi, että minun puheeni ovat olleet liian negatiivisia ja ovat siis syypää tähän tilanteeseen. Toivoisin, että te tässä vaiheessa jo ymmärtäisitte, mikä ero on julkisella taloudella ja toisaalta reaalitaloudella. Te itse kuvaatte jokaisessa puheenvuorossanne, kuinka tilanne on vakava: tilanne on erittäin vakava, velkaantuminen on niin ja niin korkea. Tässä on kyse julkisesta taloudesta. Te ette voi olla sitä mieltä, varsinkaan mikäli te tavoittelette pääministerin tehtävää, etteikö julkisen talouden tilanne ole nyt ja ole ollut huomattavan vakava. Jos te olette myös rehellinen, niin te voitte myöntää, että tämä hallitus on jotain pyrkinyt sen eteen tekemään. Sen sijaan reaalitalous, jossa me nimenomaan erityisesti pääministerin kanssa pyrimme löytämään myös valoisia näkymiä tässä maassa — vientisektorilta, investoinneista, joulukaupan toivottavasta piristymisestä ja niin edelleen. Ne ovat kaksi eri asiaa. Meidän pitää samaan aikaan kyetä puuttumaan molempiin, ja sen vuoksi tämä hallitus sekä tekee toimia julkiseen talouteen että merkittävästi kasvutoimia, joilla pyritään vaikuttamaan siihen, että tähän maahan joskus sitä aitoa hyvää kasvua saataisiin. [Antti Lindtmanin välihuuto] 

Edustaja Lohi, te kuvasitte tätä kymmenen miljardin kokonaisuutta, kuten muutama muukin edustaja puheessaan. Pidän hyvin tärkeänä aina olla tarkka siitä, että viittaan kymmenen miljardin kokonaisuuteen. Kymmenen miljardia sopeutuksia — se on harhaanjohtavasti ilmaistu. Siellä on sopeutuksia, suoria menosäästöjä tai veronkiristyksiä huomattavasti vähemmän. Lisäksi on tärkeää katsoa, mitä jää viivan alle, mikä on nettovaikutus. 

Edustaja Kettunen, ymmärsinkö oikein, että te vastustatte kaivosmineraaliveron kiristystä? Vastustaako keskusta sitä? Nimittäin sitä ei ollut teidän vaihtoehtobudjetissanne eikä sitä ole teidän valtiovarainvaliokunnan vastalauseessa. [Markus Lohen välihuuto] Haluaisin tietää, vastustaako keskusta kaivosmineraaliveron kiristystä, kuten te täällä salissa annoitte ymmärtää. Mutta noin yleisesti ottaen teidän verolinjauksenne ovat kyllä vuosisadan suurin silmänkääntötemppu, joten tämä ei sikäli minua lainkaan yllätä. 

Arvoisa puhemies! Tässä olisi vielä iso liuta kasvutoimia, joita voisin luetella, puhua luottamuksesta, johdonmukaisuudesta, rehellisyydestä, mutta aika näyttää olevan huomattavasti jo yli. — Kiitoksia. 

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitoksia kansanedustajille käydystä keskustelusta. Tartun nyt tiiviisti muutamaan kokonaisuuteen kiinni. 

On täysin totta, niin kuin täällä on tuotu esille, että kyllähän Suomen tilanne tällä hetkellä on hyvin vaikea. Me tiedämme kaikki myös ne syyt, minkä takia me olemme tässä. Mutta hyvät kansanedustajat, kuten olen sanonut myös aikaisemmin täällä salissa keskustelussa, se, että meillä on suuria vaikeuksia edessä, ei tarkoita sitä, että pitäisi tehdä vähemmän uudistuksia Suomen talouteen. Ei, vaan pikemminkin pitäisi pystyä tekemään vielä enemmän sen kaiken päälle, mitä maan hallitus on vienyt jo eteenpäin. 

Täällä tuotiin esille edustaja Hopsun puheenvuorossa suurin piirtein niin, että työllisyystoimet ovat monilta osin haitallisia. Toivon todella, että vasemmisto-oppositiossa tällainen ajatus ei nauti laajempaa luottamusta. Me kaikki tiedämme sen, että valtaosa suomalaisista yrityksistä on niitä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Me tiedämme myös sen, että näissä yrityksissä, on sitten kyse vaikka rahoituksen saatavuudesta, on kyse siitä, millainen kynnys on palkata uusia työntekijöitä tai miten sääntely kurittaa näitä yrityksiä, nämä ovat erittäin suuria, merkityksellisiä kysymyksiä. Sen takia meidän hallituksen tekemät uudistukset nimenomaan tähtäävät siihen, että suomalaiset pk-yritykset voivat kasvaa ja työllistää lisää työntekijöitä, ja sen takia myös kaikkia näitä myös valmistelussa olevia työmarkkinauudistuksia viedään entisestään eteenpäin. 

Mitä tulee sitten veropolitiikkaan, niin täytyy kyllä todeta se, että kyllä SDP on onnistunut tekemään erittäin hienon hattutempun tällä kaudella taas veropolitiikassa. Kun muistelen niitä keskusteluita, mitä me kävimme vaikka edustaja Viitasen kanssa tässä salissa viime kaudella, niin kyllä vain SDP kovasti tuntui tukevan kaikkia Marinin hallituksen veronkiristyksiä. [Pia Viitanen: Ei siellä mitään kiristyksiä!] — Kyllä, aika paljon. Edustaja Viitanen, katsotaanpa nyt niitä lukuja tässä kohtaa. 200 miljoonaa euroa on se veronkevennys, mitä Marinin hallituksen aikana annettiin suomalaisille ahkerille palkansaajille. Tämä hallitus keventää työn verotusta noin 1,6—1,7 miljardilla eurolla. Voidaan kysyä, mikä on teidän uskottavuus puhua veronkevennyksistä, [Pia Viitasen välihuuto] jos pelkästään tämä hallitus keventää pieni- ja keskituloisten palkansaajien tuloverotusta jopa [Joona Räsänen: Vielä kun se kukkarossa näkyisi!] kuusinkertaisella määrällä verrattuna taas vastaavasti Marinin hallituksen aikaan. Joten ehkäpä tämä on hyvä myös sanoa tässä salissa ääneen. Jääköön se suomalaisten arvioitavaksi, miten uskottavia puheet veronkevennyksistä teidän osaltanne ovat, koska voisin sanoa, että täällä kyllä puhutaan, mutta tuleeko tapahtumaan, niin enpä tiedä, nähtäväksi jää kaikkinensa. 

Meille on tärkeää, että työn verotus kevenee kaikilla tulotasoilla, ja minusta on myös reilua se, että tehdystä työstä jäisi vähintään puolet palkansaajalle käteen. Onko se teistä kohtuutonta, että kun ahkera suomalainen tekee työtä ja tienaa rahaa, niin vähintään puolet, edustaja Tuppurainen, siitä työstä jäisi taas vastaavasti heille itselleen käteen? Minä kyllä luulen, että se on aika reilua politiikkaa kaikkinensa. 

Ja viimeisenä, arvoisa rouva puhemies, kysyttiin myös siitä, miten nämä opposition vaihtoehdot vaikuttaisivat maan talouden kasvuun. No, tietysti on vaikea hyvin seikkaperäisesti tähän vastata, [Antti Lindtman: Suunta on selvä!] mutta jos ajatellaan sitä, että SDP esimerkkinä on vastustanut systemaattisesti joka ainoaa meidän ehdottamaa uudistusta, jolla nimenomaan suomalaisten pk-yritysten tilannetta halutaan parantaa, jotta taas he voisivat luoda tilaa työllistää uusia työntekijöitä. Ja samaan aikaan te esitätte täällä salissa erittäin merkittävää veronkiristystä listaamattomille yhtiöille. Tiedättekö, että ne ovat juuri niitä yrityksiä, [Pia Viitasen välihuuto] ne ovat juuri niitä yrityksiä, jotka työllistävät? Te haluatte lyödä moukarilla niitä suomalaisia yrittäjiä ja yrityksiä, jotka tässä maassa työllistävät. Me haluamme, että he voivat myös työllistää lisää. Sen takia me emme halua kiristää heidän verotustaan, toisin kuin taas SDP on halunnut. [Joona Räsänen: Onko valtiovarainministeriö yritysvihamielinen?] 

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra oli vastaavinaan moniin edustajien esittämiin kysymyksiin, mutta yksi vastaus puuttui, ja sen myötä puuttuivat kaikki. Te nimittäin jätitte vastaamatta siihen kysymykseen, jaatteko te pääministerin tässä aiemmin salissa esittämän arvion, että tämä silmien venyttely, tämä ilveily, tämä pueriili toiminta on ollut isänmaalle vahingollista ja että sen vuoksi, pääministerin mukaan, on toimittava, kuten on sovittu.  

Rouva puhemies! Pääministeri on jo aiemmin syksyllä todennut, että mikäli jatkossa ei tule sanktioita tämänkaltaisesta toiminnasta, hallitus ei ole toimintakykyinen. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Aivan!] Me kysymme nyt teiltä, valtiovarainministeri Purra: Jaatteko te tämän pääministerin arvion? Onko hallitus toimintakykyinen mielestänne? Miten te arvioitte tätä toimintaa, ja oletteko te sitä mieltä, että nämä edustajat tulevat saamaan seuraamukset, kuten pääministeri on selkeästi antanut eduskunnan ymmärtää?  

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on erittäin toimintakykyinen. Siitä, mitä eduskuntaryhmien puheenjohtajat tekevät, minulla ei ole tietoa enkä sitä voi tältä suunnalta kommentoida.  

Mitä tulee sitten ilveilyyn tai tähän valitettavaan missikohuun, niin olen mielestäni siitä antanut kommentit jo perjantaina, ja pysyn niiden takana edelleen. [Vasemmalta: Ei tullut vastausta!]  

Kiitoksia, rouva puhemies! Valtiontalouden tervehdyttäminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii meiltä kykyä priorisoida, ja sitä hallitus on tehnytkin kiitettävällä tavalla. Vaikka hallitus ja perussuomalaiset ovat kuluneen hallituskauden aikana tehneet hyvää työtä, mielestäni on selvää, että toissijaisista valtion menokohteista ei ole vielä tingitty tarpeeksi. Tällaisia kohteita ovat muun muassa maahanmuutto ja kehitysapu, joihin valuvat rahat, miljardit eurot, on mielestäni käytettävä paremmin suomalaisten hyväksi. Ymmärrän, että kehitysavulla on hyvä tarkoitus, mutta tässä ajassa meidän on ajateltava realistisesti. Emme voi auttaa muita, jos emme ensin pidä huolta omasta taloudestamme ja turvallisuudestamme. Meidän on hoidettava oman kansan asiat ensin.  

Näkemykseni mukaan Suomen tulisikin säästää nykyistä huomattavasti enemmän maahanmuuton ja kehitysavun kuluista ja ohjata näistä säästyvät miljardit eurot omien kansalaistemme peruspalveluihin. Puhumme miljardeista euroista, joilla voimme vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa. Toimivat peruspalvelut ehkäisevät ongelmia ennalta. Se on paitsi inhimillisesti oikein myös huomattavasti edullisempaa kuin jo syntyneiden haittojen korjaaminen. Tiedämme, että tinkiminen esimerkiksi perusterveydenhuollosta johtaa vääjäämättä korkeampiin erikoissairaanhoidon laskuihin. Se tie on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätön.  

Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa esiin myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden, jotka näkyvät konkreettisina tekoina maakunnissa. Maanpuolustustahdon, reserviläisten ja viranomaisten toimintaedellytysten turvaaminen ovat itselleni sydämen asioita.  

Lisäksi itäisen Suomen elinvoima on koko Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Siksi esimerkiksi rahoituksen saaminen Kiteen ampumaurheilukeskukselle on ollut yksi keskeisistä tavoitteistani. Tämä 300 000 euron rahoitus tulee Kiteelle tänä vuonna. Niistä kuuluu kiitos hallitukselle ja erityisesti perussuomalaisille. He ovat tehneet ampumaratojen lisäämiseksi ja niiden toimintakunnon ylläpitämiseksi ison työn.  

Haluan lausua kiitokseni myös hallitukselle Pohjois-Karjalaan kohdistetusta tierahoituksesta. Kun pidämme tiet kunnossa, varmistamme arjen sujuvuuden sekä viranomaisten liikkumisen niin normaalioloissa kuin mahdollisesti poikkeustilanteissakin. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Toden totta, Suomen talouden tilanne on vaikea, ja se on vakava, mutta ei se ole sitä siksi, että Orpon hallitus tekee kipeästi kaivattuja korjausliikkeitä, [Antti Kurvinen: Vääriä korjausliikkeitä!] vaan se on sitä siksi, että näitä päätöksiä on lykätty — edustaja Kurvinen — aivan liian kauan. Te ette tehneet niitä, mitä me nyt teemme. Me emme lykkää. Suomen tilanne olisi myös toinen [Antti Kurvinen: Kokoomus on ottanut enemmän velkaa!] — edustaja Kurvinen, saanko puhua? — Suomen tilanne olisi myös toinen, jos te siellä edellisessä vasemmistohallituksessa olisitte leikanneet edes jostakin ettekä olisi laiminlyöneet näitä rakenteellisia uudistuksia.  

Ja sanon sen nyt uudestaan, että onhan se todella irvokasta ollut kuunnella tänään, kun täällä esimerkiksi SDP:n Räsänen hurskasteli, että Orpon hallitus on epäonnistunut kaikissa talouspolitiikan tavoitteissaan, [Pia Lohikoski: No eikö se muka ole?] kun juuri SDP:n johdolla edellinen hallitus laiminlöi täysin finanssipoliittiset säännöt. Jäikö teillä huomaamatta, että Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, ja komissio nimenomaisesti ovat kiittäneet hallitusta julkisen talouden sopeutustoimista? Jos jäi, niin käykääpä tutustumassa.  

Mitä te teitte? Jätitte sen velkahanan lorisemaan valtoimenaan auki. Kasvatitte menoja 41 miljardilla, josta leijonanosa kului aivan muuhun kuin pandemiaan ja sodasta aiheutuneisiin kuluihin, pysyvistä menoista puhumattakaan. Ja nämähän otetaan esiin nyt vain tämän takia: Luuletteko, että näillä ei ole mitään vaikutusta siihen, että me olemme nyt EU:n alijäämämenettelyssä? Luuletteko, että näillä ei ole mitään vaikutusta siihen, että me maksamme ensi vuonna korkoja jo yli 3,2 miljardia, kohta 5 miljardia? Vastatkaapa rehellisesti: vaikutitteko te itse näihin? Ja jos ette vastaa, niin voin vastata, että kyllä vaikutitte.  

Voisin kysyä vielä sen, mikä on sitten SDP:n ja vasemmistoliiton vaihtoehto. No, sehän on kuultu moneen kertaan. Se on se sama vanha veromoukarointi yrityksille ja työntekijöille. Se on se sama vanha virsi, että perutaan kaikki hallituksen työmarkkina‑ ja rakenteelliset uudistukset, jotka muissa Pohjoismaissa on tehty kuulkaa jo aikaa sitten. Ne työllisyysluvut teille kyllä kelpaavat mutta eivät ne toimet, miten siellä ollaan näihin hyviin lukuihin päästy.  

Kaiken kukkuraksi vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin toteutuessa Suomeen pamahtaisi lähes 65 000 uutta työtöntä, yrittäjät menettäisivät vuodessa tuhansia euroja ja Suomi ajautuisi sellaiseen ahdinkoon, että siitä ei selviäisi tässä salissa kukaan. Tuollainen vastuuton vasemmistolainen politiikka ei ole meidän vaihtoehtomme. [Pia Lohikosken välihuuto] Eikä yllättänyt kyllä sekään, että te ette siihen velkajarruun lähteneet mukaan. Se on sitä vastuutonta politiikkaa. Kiitän kaikkia muita puolueita, jotka lähtivät.  

Arvoisa puhemies! Suomen julkinen velka suhteessa bkt:hen toden totta huitelee pian 90 prosentissa, mutta ilman Orpon hallituksen mittavia sopeutustoimia velka kasvaisi kuulkaa vielä nopeammin, jopa hallitsemattomasti. Tämä ei ole mielipide, vaan tämä on tosiasia, jonka valtiovarainministeriö ja valtiovarainvaliokunta ovat itsekin todenneet. Ja vaikka Suomi joutuu nyt liiallisen velkaantumisen takia EU:n alijäämämenettelyyn, Orpon hallitus ei joudu näillä näkymin enää päättämään uusista leikkauksista. Miksi ei joudu? Sen takia, että me olemme nimenomaisesti jo tehneet ne tarvittavat toimenpiteet, kaikki ne toimenpiteet, joita te jatkuvasti vastustatte, joita te jatkuvasti moititte.  

Pysytään lisää tosiasioissa. Edellisen hallituksen raha, tämä hurlumhei-linja, todella näkyy nyt myös meidän korkomenoissamme. Niin kuin äsken sanoin, ensi vuonna pelkästään valtionvelan korkoja maksetaan yli 3,2 miljardia euroa. Tiedättekö mitä? Sillä voisi kustantaa poliisin palkat kolmeksi vuodeksi. Sillä voisi palkata hoitajia. Sillä voisi kunnostaa teitä. Ei, nyt ne menevät tuonne valtionvelan korkoihin.  

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus tekee sen, mitä täytyy. Me vahvistamme ostovoimaa. Me vahvistamme työnteon kannustimia ja kasvun ja investointien edellytyksiä. Puhtaan siirtymän investointeja toteutuu jo todella huikea määrä, ja todellisuudessa teollisuuden tilaukset kasvavat ennätysvauhtia. Se on selvää, että Suomi ei lähde nousuun pelkästään leikkaamalla eikä myöskään nousisi niillä teidän ehdottamillanne veronkiristyksillä. Jos veronkiristykset olisivat saaneet Suomen nousuun, niin mehän olisimme nousseet jo ajat sitten.  

Arvoisa puhemies! Me rakennamme nyt Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus turvalliseen, terveeseen ja merkitykselliseen elämään. [Antti Kurvinen: Ei siltä näytä!] Jokaista ongelmaa ei enää voi ratkaista — edustaja Kurvinen — lisälainalla. Se tie on kuljettu loppuun. Tämä on se tosiasia, joka tulee myös teidän eteenne, hyvä oppositio. Sitä te ette pakoon pääse. — Kiitos.  

Rouva puhemies! Tämähän oli sopiva yllätys, että pääsin tänne korokkeelle heti edustaja Päivärinnan puheenvuoron jälkeen. Olihan siinä ihan jokunen positiivinenkin ajatus, ainakin yritelmä, mutta minusta kokoomuksen Päivärinta kiteytti tämän koko vaalikauden päätarinan: edellinen hallitus. Siis kohta kolme vuotta, puhemies, on toiminut tämä valtioneuvosto, [Susanne Päivärinnan välihuuto] ja silti edellinen hallitus on kaiken tehnyt, ainakin kaiken negatiivisen, edellinen hallitus. Nykyinen hallitus ei mistään negatiivisesta ole vastuussa. Aina on muiden vika, Trumpin ja tullien vika, Venäjän hyökkäyssodan vika, maailmanlaajuisten ongelmien vika, edellisen hallituksen vika, joulupukin vika varmasti, erityisesti Suomen keskustan vika ovat kaikki asiat. 

Tätä me olemme nyt kolme vuotta kuunnelleet, ja kyllä me ymmärretään oppositiossa ja erityisesti keskustassa ymmärretään sen, että eivät nämä asiat ole yksinkertaisia ja helppoja, mutta kyllä toisi pikkusen uskottavuutta tähän hallituksen toimintaan, kun te myöntäisitte, että teidän päätöksenne, kohta yhden vaalikauden mittaiset päätökset, ovat myös aikaansaaneet jotakin tässä maassa, sillä, rouva puhemies, kyllähän Suomen taloudellinen tilanne on todella, todella heikko. Mehän olemme EU:n pahnanpohjimmaisissa, olemme siellä alemmassa jatkosarjassa, jumbosijaa hätyyttelemme. Monenlaisia päätöksiä on tehty, mutta se on selvää, että eivät niiden vaikutukset ainakaan myönteisiä ole. Meillä on ulosotossa ilmeisesti enemmän ihmisiä kuin koskaan modernin historian aikana, 600 000 ihmistä ilmeisesti suurin piirtein. Meillä on konkursseja enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla, firmoja menee koko ajan konkurssiin, ja kaikista riipivin ja kaikista ikävin ja surullisin asia on se, että me ollaan työttömyydessä EU:n kakkosia ja erityisesti nuorten työttömyys ja pitkäaikainen työttömyys on lisääntynyt. Me tiedetään, miten vaikeita ihmiskohtaloita nämä ovat. 

Puhemies! On pakko todeta se, että tämä nykyinen hallitushan on velan ottamisen ennätyshallitus. Kaikista edellisistä hallituksista ja kaikista historian hämärässä olevista mikään ei ole näin paljon velkaa ottanut. Nämä ovat tosiasioita, hyvät hallituspuolueitten edustajat. Ei näitä kannata mennä pakoon selitysten taakse. Se auttaisi tätä keskustelua. 

Arvoisa puhemies! Keskusta on esittänyt oman yhteiskuntapoliittisen vaihtoehtonsa. Parempi vaihtoehto on tuo vihreä kirja, jota löytyy minunkin istumapaikaltani, ja vaikkapa omistuskirjoituksella tai allekirjoituksellakin jaan sitä teille, jos kerran haluatte siihen tutustua. Me panostaisimme kasvuun, kasvun tuplaamiseen, uusien yritysten lisääntymiseen, työpaikkojen lisääntymiseen, panostaisimme koulutukseen, keksintöihin, innovaatiotoimintaan, panostaisimme siihen, että perheillä olisi luottamusta tulevaan, että lapset olisivat vähän tervetulleempia Suomeen kuin tällä hetkellä ovat. Meidän mielestämme, arvoisa puhemies, vakavin yksittäinen talouspolitiikan virhearviointi on ollut se, että hallitus on unohtanut keskituloiset, tavalliset suomalaiset. Veronkevennykset on kohdennettu erityisesti 10 000 euroa tai enemmän kuussa tienaaville, hyvin harvalukuiselle, erittäin hyvin pärjäävälle eliitille tässä maassa. Itse asiassa myös yrityspolitiikan osalta lähes kaikki Orpon hallituksen toimenpiteet kohdentuvat sinne kaikista suurimpiin yrityksiin, pörssiin listattuihin yhtiöihin, ei niihin pieniin ja keskikokoisiin yrityksiin, joita suomalaiset yritykset pääosin ovat. 

Puhemies! Jos tuo keskustan vihreä kirja menisi läpi tällä viikolla äänestyksissä, tuo parempi vaihtoehto, se tarkoittaisi 2 500—6 000 euroa kuussa tienaaville suomalaisille merkittävää veronkevennystä. Haluan, puhemies, tuoda esille, että keskituloisten verotus ei kevene hallituksen veropolitiikalla. Päinvastoin, se saattaa kiristyä, sillä hallitus poistaa työhuonevähennyksen, hallitus poistaa työmatkapyöräilyn vähennyksen ja hallitus poistaa ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennyskelpoisuuden. Me olemme myös saaneet ihan uutta tutkimustietoa muun muassa Akava Worksin tutkimuksesta ja myös Ilta-Sanomien selvityksestä, että suurin osa keskituloisista ihmisistä säästää tällä hetkellä pahan päivän varalle ja tämä hidastaa meidän kotimaista kulutustamme. 

Puhemies! On muistettava se, että valtion budjetista kolmasosa menee sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Siltä osin keskustan oppositiojohtaja Antti Kaikkonen viikonloppuna julkisti soten korjaussarjan, ja se kyllä kannattaisi, arvoisa hallitus, myöskin ottaa voimakkaasti käyttöön. Siellä olisi omalääkärimallia, parempaa rahoitusjärjestelmää, diagnoositietojen parempaa hyödyntämistä, ja kyllä tämä velkojen osittainen anteeksianto, alijäämien osittainen anteeksianto hyvinvointialueille olisi järkevä ratkaisu. 

Rouva puhemies! Näillä perusteilla kannatan keskustan vastalauseen 2 mukaisia muutosesityksiä tuohon valtion budjettiesitykseen. Lisäksi kannatan edustaja Kontun kaikkia muitakin esityksiä. Erityisesti kannatan edustaja Kontun tekemää vastalauseen 2 mukaista epäluottamuslause-ehdotusta, sillä tämä hallitus saa mennä, ja kannatan Kontun ehdotusta, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. 

Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne on vakava, eivätkä karut työttömyysluvut sitä helpota. Koko tämän hallituskauden ajan on ollut selvää, että Orpon hallitus on laittanut velkaantumisen pysäyttämisen kaiken muun edelle. Yhtä selväksi on käynyt, että hallituksen valitsemalla karulla leikkauslinjalla on ollut tuhoisat seuraukset. Hallitus on tehnyt massiivisia, hyvinvointiyhteiskunnan perustaa vakavasti uhkaavia leikkauksia, mutta velkaantuminen on jatkunut. Samaan aikaan Orpon hallitus on tietoisesti ottanut takapakkia ilmasto- ja luontotoimissa, vaikka on selvää, että ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat talouden perusteita myös täällä Suomessa. On ollut jäätävää kuulla tässäkin salissa hallituspuolueiden edustajien vähättelevän ja jopa pilkkaavaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa.  

Kestävän talouden näkökulmasta huolestuttavaa on, että Orpon hallitus ei ole määrätietoisesti tarttunut työn tuottavuuden parantamiseen, vaikka olemme jääneet siinä jälkeen verrokkimaista. Käytämme Suomessa luonnonvaroja reippaasti yli EU:n keskiarvon, vaikka meillä pitäisi olla kaikki edellytykset korkean lisäarvon tuotannon kasvattamiseen. Valitettavan vähän on hallituksen suunnasta kuitenkin kuulunut puhetta tai näkynyt keinoja esimerkiksi kiertotalouden vauhdittamiseksi. 

Sen sijaan, että velkaantuminen olisi saatu hallintaan, Suomi jatkaa velkaantumista paitsi taloudellisesti myös sosiaalisesti ja ekologisesti. Oppositiosta käsin joudumme seuraamaan, kun Orpon hallitus on tehnyt taas yhden talousarvion, jolla se ei onnistu uskottavasti tuomaan ratkaisuja Suomen kestävän tulevaisuuden kannalta keskeisiin ongelmiin. Sen sijaan hallitus on luonut politiikallaan talouteen ja koko yhteiskunnan ilmapiiriin ennen näkemättömän määrän epävarmuutta. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut valtavasti lapsilta, nuorilta sekä valmiiksi heikoimmassa asemassa olevilta. Uusia työpaikkoja piti syntyä satatuhatta, mutta todellisuudessa hallitus on toimillaan lisännyt työttömyyttä. Ja samalla kun 30 000 lasta on sysätty köyhyyteen, hallitus on päättänyt kohdistaa veronkevennykset kaikkein rikkaimmille.  

Hallitus on myös jälleen jättänyt sopeutustoimien ulkopuolelle monia asiantuntijoiden laajasti suosittelemia keinoja, kuten ympäristölle haitallisten ja säilyttävien yritystukien karsimisen. Näihin tukiin puuttumalla valtio voisi säästää miljardeja euroja ja samalla laittaa vauhtia elinkeinorakenteen uudistamiseen ympäristön kannalta kestäväksi. 

Arvoisa puhemies! On selvää, että Orpon hallituksen politiikalla Suomi ei tule saavuttamaan kansallisia ja kansainvälisiä luonto- ja ilmastotavoitteitaan. Paitsi että hallitus leikkii näin toimiessaan meidän kaikkien tulevaisuudella, se ottaa tässä myös taloudellisen riskin. Päästöjen kasvu voi nimittäin lisätä valtion menoja, kun joudutaan hankkimaan lisää taakanjakosektorin päästöyksiköitä tai vähentämään päästöyksiköiden myynnistä saatavia tuloja. Ja jotta yritykset uskaltavat investoida uusiin vihreisiin ratkaisuihin, tarvitaan varmuus siitä, että politiikassa linja pitää eikä poukkoile. Hallituspuolueiden sisältä jatkuvasti kuuluva Suomen ilmastotavoitteiden kyseenalaistaminen on myrkkyä tulevaisuuden kilpailukyvylle. 

Ja kyllä, puheista ja hallitusohjelmakirjauksista huolimatta Orpon hallitus ottaa ilmastotavoitteiden osalta takapakkia esimerkiksi keventämällä fossiilisten tuontipolttoaineiden verotusta. Erityisen huolestuttavaa on myös maankäyttösektorin tilanne, jonka korjaamiseksi hallitus ei edelleenkään esitä uskottavia toimia ja riittävää rahoitusta. Sen sijaan hallitus tekee päätöksiä, jotka jopa kannustavat lisäämään hakkuita, eikä osoita luonnonsuojeluun kipeästi kaivattua lisärahoitusta. 

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen linjalle on olemassa inhimillinen, ekologinen ja taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Vihreät eivät anna periksi ilmastokriisin ja luontokadon edessä. Siinä, missä Orpon hallitus lakoaa lobbareiden paineen alla, vihreillä on rohkeutta karsia haitallisia yritystukia ja asettaa ympäristöhaitoille hintalappu. Yhteiskunnan vahvuuden mitta on se, kuinka kohtelemme heikoimmassa asemassa olevia. Siinä, missä Orpon hallitus lisää lapsiperheköyhyyttä ja syventää eriarvoisuutta, vihreät rakentavat Suomea, joka kannattelee jokaista, ei vain hyväosaisia. Vahva talous edellyttää osaamista, innovaatioita ja työtä. Siinä, missä Orpon hallitus velkaantuu ennätysvauhtia ja kylvää epäluottamusta työmarkkinoille, vihreät satsaavat koulutukseen ja uudistavat taloutta vastuullisesti. 

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla kannatan edustaja Krista Mikkosen tekemiä esityksiä, jotka pitävät sisällään myös epäluottamuslauseen ja perustelut sille, että hallitus ei nauti vihreän ryhmän luottamusta. 

Arvoisa puhemies! Katsaus Suomen yhteiskunnan tilaan: Työttömyys on nousussa. Köyhyys on nousussa. Asunnottomuus on nousussa. Julkinen velka on nousussa. Talous ei ole nousussa. 

Olisi todellakin mukavaa, jos meidän ei tarvitsisi tänään puhua näistä synkistä luvuista. Olisi todellakin hienoa, jos myönteinen talouskehitys olisi vihdoin alkamassa. Mutta tässä sitä ollaan. Hallitus on epäonnistunut työllisyys- ja taloustavoitteissaan. Pienituloisilta suomalaisilta ja julkisista palveluista leikkaaminen ei ole kääntänyt julkista velkasuhdetta laskuun. Leikkaukset ovat syöneet pienituloisten ostovoimaa, työttömyyden kasvu leikkaa kysyntää, ja heikko tilanne saa kuluttajat ja yritykset varovaisiksi. Pienituloiset käyttävät rahat kotimaan kulutukseen, joten pienituloisilta leikkaaminen on myös omiaan syömään ostovoimaa. 

Kysynnän puute on yritysten keskeisin kasvun este tällä hetkellä Suomessa. Nekään, joilla olisi varaa, eivät uskalla kuluttaa, vaan he varautuvat ja säästävät. On totta, että myös kansainväliset suhdanteet vaikuttavat talouteen, mutta kyllä tilanteessamme on paljon kotikutoisia ongelmia. Muualla Euroopassa, myös rajavaltioissa, talous kasvaa ja työllisyys paranee. Meillä tilanne on valitettavasti toinen. Suomen talouden tilanne on tämän hallituskauden aikana eriytynyt muun Euroopan kehityksestä. Silti hallitus jatkaa pienituloisilta leikkaamista ensi vuoden budjetissaan. Samalla suurituloisimmille annetaan mojova veroale. Tämä on paitsi raaka arvovalinta myös huonoa talouspolitiikkaa. Pienituloisilta leikattavat eurot ovat pois kotimaan kulutuksesta. Suurituloisten saamat lisäeurot taas käytetään usein säästämiseen tai esimerkiksi ulkomaanmatkailuun. 

Pienituloisilta leikkaamista perustellaan taloudellisella pakolla. Perustelu ei kestä vettä, kun samalla suurituloisille on varaa antaa veronalennuksia ja yhteisöveron laskua valmistellaan. Olisi perusteltua, että hallitus nyt uudelleen tarkastelisi päätöstään yhteisöveron alennuksesta, jonka on määrä tulla voimaan vuonna 2027. Yhteisöveron alennuksessa ei ole talouspoliittista järkeä, sillä sen ei uskota juurikaan vaikuttavan kasvuun, mutta se luo pysyvän aukon julkiseen talouteen ja lisää velkaantumisen tarvetta. Jos hallitus tuntee minkäänlaista vastuuta julkisen talouden tilasta, se peruu aikeensa yhteisöveron alennuksesta. Vielä on aikaa. 

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden velkaantuminen on saatava taittumaan. Se on selvää. Mutta se ei onnistu pelkillä sopeutuksilla, vaan tarvitaan kasvua. Sopeutuksiakin on tehtävä, mutta ne on tehtävä tavalla, joka ei leikkaa kasvua, lisää köyhyyttä tai tuhoa hyvinvointivaltion perustuksia. Sopeutuksia ei kannata tehdä keskellä matalasuhdannetta, sillä sopeutukset taantumassa leikkaavat kasvua ja kasvattavat näin sopeutustarpeita. 

Julkiset sopeutukset on myös kohdistettava oikein. Vasemmistoliitto ei sopeuttaisi leikkaamalla pienituloisilta, vaan me suuntaisimme sopeutukset sinne, missä rahaa on. 2000-luvulla yritykset ovat saaneet isot vero- ja maksualet, kun yhteisöveroa on laskettu ja lasketaan lisää ja kun sivukuluvastuita on siirretty pois yrityksiltä. Tämä ei ole kuitenkaan uudistanut tai vahvistanut taloutta. Päinvastoin pääomia pumpataan ulos yrityksistä ja investointiasteet ovat liian matalalla. 

Myös suurituloiset ovat saaneet Orpon hallitukselta mittavat veroalet. Ikääntyvällä maalla ei oikein olisi tähän varaa. Vasemmistoliitto on esittänyt paremman vaihtoehdon omassa vaihtoehtobudjetissamme. Me sopeuttaisimme esimerkiksi säätämällä suurten omaisuuksien miljonääriveron, korjaamalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ja leikkaamalla yritysten verotukia. 

Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous ei ole huonossa kunnossa sen takia, että päättäjät olisivat holtittomasti lisänneet julkisia menoja. Ongelmien ja talouspaineiden taustalla ovat väestön ikääntyminen, talouden rakenneongelmat ja heikko kasvu sekä kasvavat korko- ja puolustusmenot. Veropohjan rapautuminen ja rapauttaminen ovat lisänneet ongelmia. Ongelmat eivät siis myöskään ratkea leikkaamalla hyvinvointivaltion peruspilareja. 

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Jokelaisen tekemiä muutosehdotuksia, lausumaehdotuksia ja epäluottamusehdotusta. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! Vi vet alla här att vi lever i mycket utmanande tider, både när det gäller ekonomin men också när det gäller det säkerhetspolitiska läget. Ekonomin finns för att skapa nya möjligheter, för att skapa arbete och företagande och för att skapa förutsättningar för att våra medborgare ska kunna leva, bo, bygga och arbeta i vårt land. Ofta handlar det om psykologi också i ekonomin, men det handlar också om framtidstro. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa tänään on puhuttu paljon velkaantumisesta ja siitä, kenen syytä kaikki tämä on. No, tässä on tullut esille myös monta tekijää sille, mikä tässä taustalla on. 

Velkaantuminen on yksi suuri haaste, ja toki myös valtionlainan korkomenot ovat suuri haaste. Tähän liittyen haluan lainata edustaja Kettusta, joka miettii aina maaseudun lapsia. Myös heitä tulee miettiä ja ajatella tässä kokonaisuudessa. Mutta me tarvitaan myös paljon kasvua ja tulevaisuudenuskoa, ja tarvitaan myös uusia innovaatioita, tki:tä, uusia teknologioita, jotka luovat työpaikkoja. Ei ole ainoastaan julkisen sektorin haaste, että me luodaan edellytyksiä, vaan tähän liittyvät myös korkeakoulut, koulutuslaitokset sekä myös yritykset, jotka haluavat panostaa elikkä investoida omaan toimintaansa, sekä koneisiin että henkilöstöön. Tähän liittyy myös lainoitus, niin että kotitaloudet ja esimerkiksi pk-yritykset saavat lainaa. 

On todella tärkeää, että on luottamusta, mutta tähän liittyen haluan nostaa esille myös sen tavan, millä me nostamme esille tätä luottamusta, millä tavalla me luomme sitä parempaa luottamusta kansalaisten osalta tässä: me luomme kasvua meidän puheiden kautta. 

Toki tässä talousarviossa on nyt panostettu aika paljon infran lisäksi myös puolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen. Myös hyvinvointialueet saavat enemmän rahaa, mutta toki se tarve siellä on todella suuri. 

Ärade fru talman! Arbetslöshetssiffrorna i Finland är ställvis väldigt höga och mörka, men det finns också områden där de är goda. Till exempel i de österbottniska landskapen i Vasa valkrets är sysselsättningsläget i många avseenden gott, så man kan försöka ta med sig av den atmosfär som finns där. 

En bra sak är till exempel ungdomssedeln, som är ny här och som man gör sitt yttersta via statsmakten för att unga ska komma in i arbetslivet igen. Det är en bra sysselsättande åtgärd. 

Det är också bra att vi satsar på forskning och utveckling. Till exempel i framtidsutskottet har vi pratat om krypto- och kvantteknologi, och i sådana saker kan vi bli världsledande i Finland. Förutom det här har vi också den gröna omställningen där vi redan är väldigt duktiga och kan bli ännu bättre. Vi ska alltså satsa på kunnande, och här är det viktigt att satsa på baskunskaperna, stödet för lärande bland annat. 

Det finns också en del grejer i den här budgeten som finansutskottet har tagit in, som är fina och bra satsningar och mera lokala projekt. Förutom vägprojekt som förbättrar en del vägar till exempel i Västersolf och Taklax har vi också olika korsningar: Kvevlaxkorsningen är olycksdrabbad, så det är bra att få den nu fixat och en planering kring det och stadsbron i Kristinestad. 

Sedan för stödtjänster för svenskspråkiga fångar har vi pengar till USM, Närpes vridläktare och också teknologiutbildning i Novia, Vamia och Technobothnia. Att hitta ett samband mellan andra och tredje stadiet då det gäller en utbildningsstig är väldigt viktigt i det här sammanhanget. 

Jag vet att denna budget är det bästa vi kan i nuläget. Den är inte optimal, men det ekonomiska läget är väldigt utmanande för tillfället, och därav försöker vi tillsammans bygga en bättre framtid för Finland, även om det är utmanande. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Talousarvioehdotuksen keskeinen tavoite on kääntää valtion velkakierre laskuun ja turvata kestävä tulevaisuus. Samalla olemme tilanteessa, jossa tarvitaan myös ennätyksellisiä panostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen. Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kuuden miljardin euron tilausvaltuudet.  

Hallitus myös panostaa yrittäjyyteen ja talouden kasvuun työn verotusta keventämällä erityisesti pieni- ja keskituloisilta, mikä vahvistaa ostovoimaa ja kannustaa työntekoon. Yrittäjyyttä tuetaan, jotta Suomi säilyisi houkuttelevana investointikohteena.  

Kristillisdemokraateille on tärkeää se, että taloutta tasapainotetaan oikeudenmukaisesti. Kiinnitän huomiota siihen, että vaikka sopeutuksia on jouduttu monin tavoin tekemään, niin lapsiperheiden asemasta on huolehdittu säilyttämällä muun muassa kotihoidon tuki, jopa hiukan korottamalla lapsilisiä, kasvattamalla äitiyspakkauksen arvoa ja sitten verotusta keventämällä juuri lapsiperheiden osalta työtulovähennyksen lapsikorotuksen nostolla. Samoin koulutukseen ja oppimisen tukeen kohdennetaan lisäresursseja, ja näillä on tarkoitus luoda vakaammat edellytykset lasten hyvinvoinnille, perheiden arjen sujuvuudelle ja toivottavasti myös käänteelle parempaan syntyvyyteen.  

Ryhmämme odottaa edelleen väestöpoliittisen selonteon tuomista eduskuntaan, kuten hallitusohjelmassa on sovittu, jotta sen pohjalta voidaan käydä laajemmat keskustelut lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentamisesta.  

Arvoisa puhemies! Totean vielä sen, että vaikka täällä nyt on kuultu kovin kriittistä keskustelua hallituksen päätöksiä kohtaan, on merkittävää, että syksyllä yhdessä hyvin laajasti — vasemmistoliittoa lukuun ottamatta — sovimme velkajarrusta, mikä osoittaa, että huoli talouden tilanteesta on laajasti jaettu. Eli olemme tässä salissa yhdessä sitoutuneet julkisen velan taittamiseen, velkaantumisen hillitsemiseen, ja tämä on tärkeä viesti siitä, että yhteinen päämäärämme on palauttaa Suomen talous terveelle ja kestävälle pohjalle.  

Arvoisa puhemies! Suomi elää poikkeuksellisen vaikeassa toimintaympäristössä. Turvallisuustilanne on heikentynyt, korot nousivat nopeasti, ja inflaatio heikensi ihmisten ostovoimaa. Nämä eivät ole tekosyitä, nämä ovat tosiasioita, joiden keskellä päätöksiä nyt tehdään. Juuri tällaisessa tilanteessa mitataan, tehdäänkö helppoja vai kestäviä ratkaisuja. Hallitus on valinnut tien, jossa kasvun edellytyksiä vahvistetaan työn, yrittämisen ja luottamuksen kautta samalla, kun julkisen talouden suuntaa korjataan. Näitä ei aseteta vastakkain, vaan ne tehdään rinnakkain. 

Arvoisa puhemies! Suomen julkisen talouden ongelmat eivät ole syntyneet yhdessä vaalikaudessa, mutta on rehellistä todeta, että edellisellä kaudella finanssipoliittiset säännöt sivuutettiin ja rakenteelliset uudistukset jätettiin tekemättä. Se oli lyhytnäköistä, ja sen seuraukset osittain näkyvät nyt. Nyt tehdään ne päätökset, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. 

Hallituksen toimet hidastavat velan kertymistä merkittävästi. Ilman näitä päätöksiä Suomi ottaisi tänä vuonna noin neljä miljardia euroa enemmän velkaa. Ensi vuonna ero olisi kolme ja puoli miljardia euroa. Kyse ei ole numeroista paperilla vaan siitä, mitä jätämme tuleville sukupolville. Kun katse käännetään pidemmälle, ero kasvaa entisestään. Ilman näitä päätöksiä velkasuhde nousisi puolustusmenot huomioiden yli 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 35. Nyt velkasuhde jää alle 100 prosentin. Yli 90 miljardin euron ero kertoo, miksi suuntaa oli pakko muuttaa. 

Arvoisa puhemies! Tälle linjalle tulee tukea myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainväliset toimijat ovat pitäneet hallituksen sopeuttamistoimia välttämättöminä ja määrätietoisina. Velkajarrua pidetään keskeisenä ratkaisuna talouspolitiikan uskottavuuden ja luottamuksen vahvistamisessa, ja työmarkkinoiden uudistusten nähdään tukevan kasvua. Työmarkkinoilla tilanne on yhä haastava, mutta käänne parempaan on alkanut. 

Työllisten määrä kasvaa, ja lomautukset vähenevät. Työllisyysaste on historialliseen tasoon ja EU-keskiarvoon nähden kohtuullinen, mutta rakenteissa olemme edelleen jäljessä verrokkimaita. Siksi työmarkkinoita uudistetaan nyt, ei vastakkainasettelun vuoksi vaan siksi, että työn vastaanottaminen kannattaa ja yrityksillä on paremmat edellytykset työllistää. Pysyvä kasvu syntyy tästä, ei velalla elvyttämällä. Rakennusala on kärsinyt erityisesti korkojen nopeasta noususta. Ala oli pitkään ylikuumentunut, ja korjausliike on ollut raju. Hallitus ei ole lähtenyt velkaelvytyksen tielle mutta on tukenut alaa vastuullisesti korkotukilainojen ja takausten kautta, jotta terve toiminta pääsee liikkeelle suhdanteen käännyttyä. 

Arvoisa puhemies! Velkajarru on historiallinen parlamentaarinen sopimus. Se rakentuu ajatukselle, että julkinen talous pidetään hallinnassa yli vaalikausien ja päätökset tehdään pitkän aikavälin näkökulmasta. Näin turvataan hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville. 

Lopuksi on syytä todeta, että myönteisiä merkkejä on jo nähtävissä. Ensi vuonna keskituloisten ostovoima kasvaa selvästi, yritysten investointi‑ ja vientiodotukset vahvistuvat ja asuntokaupassa siirrytään vähitellen jarrulta kaasulle. Suomi ei nouse helpoilla lupauksilla vaan kestävillä päätöksillä. Vastuu on otettu, suunta on käännetty, ja pohja kasvulle rakennetaan määrätietoisesti.  

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden budjettia käsiteltäessä on syytä muistaa kaksi asiaa: ensinnäkin julkista taloutta on välttämätöntä sopeuttaa, ja toiseksi velkakäyrää ei taiteta pelkästään saksilla vaan kasvulla ja työllä. Siksi meidän linjamme on ollut tehdä vaikeat sopeutuspäätökset hallitusti mutta samalla rakentaa edellytyksiä sille, että suomalainen työ ja suomalainen yritys pärjäävät.  

Ensi vuonna voimaan tulevat veronkevennykset ovat tästä konkreettinen esimerkki. Työn verotusta kevennetään, ja valtaosa kevennyksistä kohdistuu pieni‑ ja keskituloisiin. Erityisesti lapsiperheille työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus tarkoittaa tuntuvasti lisää käteen. Kolmen lapsen perheelle puhutaan jopa noin 600 euron verohelpotuksesta vuonna 26. Korkeimpia marginaaliveroja lasketaan kasvutoimena, mutta ne pysyvät jatkossakin korkealla tasolla.  

Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös arjen kustannusten keventäminen. Ruuan arvonlisäveroa lasketaan, ja autoilun kustannuksia on kevennetty muun muassa polttoaineveron alennuksella. Nämä ovat konkreettisella tasolla ostovoimaa vahvistavia päätöksiä. Kun työn tekemisestä jää enemmän käteen ja välttämättömät menot eivät karkaa, suomalaisella on mahdollisuus kuluttaa, investoida omaan elämäänsä ja uskaltaa tehdä päätöksiä.  

Mutta, arvoisa puhemies, tässä kohtaa törmäämme isoon ongelmaan, jonka suomalaiset tunnistavat arjessaan: vaikka ostovoima on vahvistunut ja vahvistuu edelleen, moni ei uskalla kuluttaa. Epävarmuus, korkotaso, työllisyysnäkymät ohjaavat rahaa kulutuksen sijaan säästöön. Se on täysin inhimillistä. Emme me voi emmekä halua pakottaa kansalaisia kuluttamaan. Talouspolitiikan tehtävä on vähentää epävarmuutta, vahvistaa luottamusta ja tehdä työnteosta kannattavaa. Sitä tämä hallitus tekee.  

Kun kulutus matelee, kasvu tarvitsee toisen moottorin, investoinnit, ja tässä tullaan rahoitukseen. Valiokunnissa on tuotu esiin vakava huoli erityisesti pk-yritysten rahoituksen saatavuudesta. Yritys voi olla terve, sillä voi olla tilauksia, se voi haluta palkata, mutta jos lainahana on kiinni tai ‑ehdot ovat kohtuuttomat, kasvu jää tekemättä.  

Meidän pitää katsoa suoraan myös pankkien toimintaympäristöä. Euroopassa yritysrahoitus nojaa selvästi pankkeihin, ja samalla finanssikriisin jälkeen pankkisääntelyä on kiristetty. Kun pankkien riskinottoa rajoitetaan, vaikutus näkyy väistämättä siinä, miten herkästi rahoitusta saa, millä hinnalla ja millä vakuuksilla. Tämä ei ole moraalisaarnaa pankeille vaan talousrealismia. Jos kasvu‑ ja investointiyritykset jäävät ilman rahoitusta, koko maa jää ilman kasvua.  

Valiokunnan kuulemisissa on todettu, että vuonna 25 jopa kaksi kolmasosaa kasvuhakuisista pk-yrityksistä tarvitsi Finnveran takausta saadakseen pankkirahoitusta, ja sekään ei aina välttämättä riittänyt. Tämä kuitenkin kertoo siitä, miten varovaisiksi rahoitusmarkkinat ovat käyneet. Se on yksi kasvun jarru, jonka purkaminen on välttämätöntä. Siksi meidän pitää edistää rahoituslähteiden monipuolistamista ja pääomamarkkinoiden toimivuutta. Tarvitaan enemmän kilpailua ja vaihtoehtoja pankkilainalle, toimivampia pääomamarkkinoita, kotitalouksille järkeviä tapoja sijoittaa kotimaiseen yritystoimintaan ja EU-tasolla pääomamarkkinaunionia, jotta kasvuyritysten rahoitus ei jää yhden kanavan varaan.  

Arvoisa rouva puhemies! Tämän budjetin ydinviesti on selvä: ostovoimaa vahvistetaan veronkevennyksillä erityisesti pieni‑ ja keskituloisille ja lapsiperheille. Samalla tunnistamme, että epävarmuus ohjaa rahaa säästöön ja että kasvu tarvitsee investointeja. Siksi rahoituksen saatavuus, pankkien toimintaympäristö ja pääomamarkkinoiden kehittäminen eivät ole sivujuonne vaan kasvupolitiikan kovaa ydintä.  

Arvoisa puhemies! Lopuksi huomioita valiokunnan tekemistä lisäyksistä. Niitä on tehty 40 miljoonan edestä. Näissä lisäyksissä korostuvat tiestö ja turvallisuus. Nostaisinkin esiin valiokunnan 100 000 euron lisäyksen turpeen korkean jalostusasteen tuotteiden selvitykseen. Tästä varmasti tulee jotakin positiivista, voin jo luvata tässä vaiheessa. Turve on kansallinen voimavaramme ja vahvuutemme, jota meidän on hyödynnettävä enemmän. Toivottavasti tämä selvitys avaa oven jatkotoimille. Tästä tullaan varmasti puhumaan vielä enemmän ja tulen itsekin puhumaan pääluokkakohtaisessa keskustelussa. — Kiitoksia.  

Arvoisa puhemies! Talouden huonosta tilasta kertoo se, että EU on asettamassa Suomen talouden tarkkailuluokalle. Muualla Euroopassa talous on lähtenyt kasvuun ja työllisyys nousuun. Suomi ei ole päässyt muun Euroopan kasvuvauhtiin mukaan. Suomessa on Euroopan heikoin talouden kehitys, ja työttömyys on edelleen Euroopan korkeimpia.  

Orpon hallitus sai Marinin hallitukselta ennätystyöllisyyden, jossa se pääsi aloittamaan hallituskautensa. Valitettavasti hallitus on epäonnistunut työllisyydenhoidossa. Hienoista työllisyysluvuista on tultu alaspäin, ja työttömyys on korkeimmillaan lähes 30 vuoteen.  

Tällä hetkellä talouden suurimpia jarruja ovat hallituksen tekemät leikkaukset ja ihmisten pelko sekä luottamuksen puute. Kun työttömyysluvut ovat kasvaneet vuosi toisensa jälkeen, on samalla lisääntynyt ihmisten huoli omalle kohdalle osuvasta työttömyydestä. Luottamusta jarruttaa myös varautuneisuus uusiin leikkauksiin, jota Orpon hallitus itse pitää yllä. Ihmiset varautuvat pahaa päivää varten. Talouden saaminen kasvuun edellyttää ihmisten pelkojen hälventämistä ja toivon rakentamista. Luottamuksen rakentaminen edellyttää kuitenkin tekoja.  

Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta. E2 Tutkimuksen lokakuisessa kyselyssä peräti 65 prosenttia vastaajista oli huolissaan terveydenhoidon ja 57 prosenttia vanhustenhoidon tilanteesta. Toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto tulotasosta riippumatta sekä inhimillinen ikääntyminen ovat hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä. Hallituksen tekemät päätökset ovat valitettavasti heikentäneet oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista sotepalveluissa sekä vanhustenhuollossa.  

Hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen tehtävä on auttaa ja tukea, kun elämä koettelee. Orpon hallituksen politiikan maksajaksi ovat kuitenkin joutuneet kaikista pienituloisimmat ihmiset. Nyt leikkauksia ollaan kohdistamassa jopa viimesijaiseen turvaan, toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea voidaan jatkossa leikata jopa puoleen, jolloin ihmisen on pärjättävä arjessa alle 300 eurolla kuukauden ajan. Toimeentulotukeen tehdään myös muita muutoksia, jotka heikentävät sen saajien tilannetta. Monella toimeentulotuen saajalla on sairauksia ja muita ongelmia työkyvyssä. Heille leikkaukset ovat vain rangaistus jo valmiiksi vaikeaan tilanteeseen. On kohtuutonta leikata toimeentulotuesta.  

Arvoisa puhemies! Ensi vuonna hallitus jatkaa koulutusleikkauksia kaikilla koulutuksen tasoilla. Leikkauksia tehdään perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Vaikka hallitus on panostanut esimerkiksi perusopetuksen kehittämiseen ja oppimisen tukeen — mistä voi osoittaa myös kiitosta — ovat resurssit kuitenkin kokonaisuudessaan vähenemässä. Myös aiempina vuosina hallitus on leikannut koulutuksesta ja lakkauttanut muun muassa aikuiskoulutustuen, mikä on heikentänyt ihmisten mahdollisuuksia päivittää osaamistaan työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi.  

Hallituksen linja on valitettava, sillä vain koulutuksella voimme rakentaa tulevaisuutta ja osaamista. Suomen kasvu riippuu osaavista työntekijöistä, ja siksi koko elämän mittaiseen oppimiseen pitäisi panostaa. Koulutuksen laatu pohjautuu vahvasti joka tasolla ammattitaitoiseen, riittävään ja hyvinvoivaan henkilöstöön, jonka tilannetta hallituksen leikkaukset vaikeuttavat. Myös taide- ja kulttuurialat ovat Suomessa kasvua ja hyvinvointia luovia aloja, ja niihin pitäisi uskaltaa panostaa jatkuvan paineistamisen sijasta.  

Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan edustaja Joona Räsäsen SDP:n ryhmäpuheenvuorossa tekemiä esityksiä, että käsittelyn pohjaksi otetaan SDP:n vastalauseen 1 esitykset ja että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvioesityksen palautekeskustelua käydään aina näin joulun alla ajankohtana, jolloin joulun valmistelut ovat monessa kodissa jo täydessä vauhdissa. Niin tänäkin vuonna: jouluvalot on sytytetty, joulukortteja on lähetetty, ja joulunpyhiä suunnitellaan monessa kodissa. Jouluvalmistelut tuovatkin valoa vuoden pimeimpään aikaan ja rakentavat osaltaan joulun tunnelmaa, mutta tämän kaiken keskellä monen mieltä painaa nyt kuitenkin toinenkin todellisuus, nimittäin talouden epävarmuus, joka painaa monen mieltä. Suomen talous on ajautunut keskelle haastavinta vaihetta pitkään aikaan. Talouskasvun viivästyminen, ennätyksellinen työttömyys ja konkurssien korkea määrä kertovat tilanteen vakavuudesta. Monessa kodissa lasketaan nyt tarkasti, miten arjen menot saadaan hoidettua, joulusta puhumattakaan. 

On sydäntä särkevää ajatella, että hallituksen politiikan johdosta yli 30 000 lasta ajautuu köyhyyteen. Kaikkein tiukimmilla ollaan epäilemättä perheissä, joita pienituloisuus, työttömyys ja muut murheet koskettavat, mutta arjen kustannuksista selviytyminen vaatii ponnistelua myös monilta keskituloisilta työssäkäyviltä ja heidän perheiltään. Kun moni tässä taloustilanteessa vieläpä kantaa huolta oman tai läheistensä työpaikan pysyvyydestä, ei ole ihme, että luottamus tulevaisuuteen on horjunut.  

Siksi keskusta on joutunut jättämään vastalauseen, jossa keskitytään siihen, mistä luottamus syntyy: turvallisempaan arkeen, talouden kasvuun ja parempaan ostovoimaan. Toisin kuin hallitus, me kohdistaisimme veronkevennykset selkeämmin keskituloisille suurituloisten sijaan. Keskituloisille suunnatut veronkevennykset jättäisivät meidän vaihtoehdossamme tavalliselle työntekijälle jopa tuhat euroa vuodessa enemmän käteen. Tämä auttaisi perheitä, kannustaisi työntekoon ja piristäisi siten koko kansantaloutta. 

Kasvu ei kuitenkaan synny pelkästään kulutuksesta. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat suomalaisen työn kivijalka, ja niiden kasvun edellytyksiä on edelleen vahvistettava. Keskusta tarjoaisi yrityksille paremmat edellytykset uudistamalla yhteisöveroa — siis kaavamaisen alennuksen sijaan me uudistaisimme yhteisöveroa — ja myös korottaisimme yrittäjävähennystä. Näin autettaisiin niin yhden hengen toiminimiyrittäjiä kuin suurempiakin työllistäjiä, pk-yrityksiä.  

Me parantaisimme myös kotitalousvähennystä, jolla olisi välitön vaikutus kasvuun ja työllisyyteen. Itse asiassa kotitalousvähennyksen heikennys aiemmin tällä kaudella on valitettavasti yksi konkreettinen esimerkki toimista, joiden kautta hallitus itse on heikentänyt kasvun ja työllisyyden edellytyksiä. Esimerkiksi palvelusektorille ja monille varsinkin naisvaltaisille palvelualoille se on aiheuttanut suuria vaikeuksia. Jos ajatellaan vaikkapa sotealan yrittäjiä, joita Suomessa on paljon, niin kun samaan aikaan on tehty merkittäviä säästöjä ja leikkauksia hyvinvointialueiden toimintaan, esimerkiksi vanhuspalveluiden osalta, ja niiden nojalla otettu hyvinvointialueilta rahoja pois ja samaan aikaan on heikennetty kotitalousvähennystä, niin tämän johdosta monet sotealan yrittäjät ovat nyt erittäin vaikeassa tilanteessa, ja tämän johdosta myös moni hoitaja on tällä hetkellä työttömänä. 

Mitä tulee peruspalveluihin, niin niiden toimivuushan on myös keskeistä luottamukselle. Se on tärkeä osa luottamusta, että voi luottaa siihen, että apua saa silloin kun sitä tarvitsee. Tällä hetkellä nämä hyvinvointialueiden rahoitusongelmat ovat johtaneet monin paikoin hätäratkaisuihin, jotka eivät paranna palveluja vaan heikentävät niitä. On selvää, että alueet tarvitsevat lisää aikaa tasapainottaa talouttaan ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. On selvää, että soteuudistus ei tullut kerralla valmiiksi, ja siksi keskusta onkin esittänyt, että uudistuksen jatkotyötä tehtäisiin yhdessä parlamentaarisesti yli hallituskausien ja yhteistä tahtotilaa rakentaen. Toivon, että tähän työhön päästään mahdollisimman nopeasti yhdessä kiinni. 

Arvoisa rouva puhemies! Annan vahvan tukeni vastalauseen 2 mukaisille muutosesityksille ja toivon, että ne saavat muutoinkin laajaa ja vahvaa kannatusta, ja kannatan niin ikään myös edustaja Konnun aiemmin tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.  

Arvoisa rouva puhemies! Kaikista epäonnistumisistaan huolimatta hallitus jatkaa samalla kurjistavalla linjallaan ensi vuoden talousarviossaan. On käynyt varsin selväksi, että hallitus ei ole onnistunut keskeisissä tavoitteissaan — ei velkaantumisen taittamisessa, ei työllisyyden kohentamisessa eikä talouskasvun vauhdittamisessa. Suomi on tänä päivänä Euroopan toiseksi heikoimmin työllistävä maa ja ainoa OECD:n jäsen, jonka talous ei tänä vuonna kasva. Velka kasvaa edelleen ennakoitua nopeammin, ja maamme on sen seurauksena ajautumassa EU:n tarkkailuluokalle. 

Hallituksella ei tunnu silti olevan todellista ymmärrystä tilanteen vakavuudesta. Sen sijaan, että se muuttaisi suuntaa, se toistaa samat virheet luottaen taloususkontoon, joka ei kanna. Tulostaulu ei valehtele siltä osin. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset varoitusmerkit on sivuutettu, ja tuloksena Suomi on lipeämässä Euroopan hännille työllisyydessä ja kasvussa. 

Tästä talousarviosta on vaikea löytää montaakaan aitoa toimea, jotka todella tukisivat kasvua, työllisyyttä ja oikeudenmukaista taloutta. Hallitus rakentaa uskonsa jälleen suurituloisille ja yrityksille suunnattujen veronkevennysten varaan, vaikka kokemus osoittaa, että tällaiset toimet eivät valu laajemmin yhteiskuntaan. Sen sijaan pienituloiset, keskituloiset ja tavalliset palkansaajat jäävät maksajiksi. Kun palkansaajan verotus on nyt korkeimmillaan kymmeneen vuoteen ja samaan aikaan työttömyysvakuutusmaksut nousevat, monen arkeen ei jää mitään helpotusta, ja tämä on omiaan murentamaan luottamusta ja heikentämään sisämarkkinaa. Ihmiset eivät kuluta, ja yritykset eivät investoi. Luottamusta julkinen valta ei voi määrätä, se täytyy ansaita teoilla. 

SDP:n vaihtoehto on toisenlainen. Me olemme esittäneet mallin, jossa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta hyötyy hallituksen linjaan verrattuna, ja painopiste on tavallisen työntekijän ja pienituloisen paremmassa asemassa. Meidän mallimme vahvistaa kotimaista kysyntää, sillä suuntaamme tuen sinne, missä se todella liikkuu taloudessa: ihmisten arjessa ja kulutuksessa. Hallitus väittää, että suurituloisten veroale loisi kasvua, mutta kasvua ei voi rakentaa varakkaiden hyväuskoon, vaan tarvitaan laajaa, oikeudenmukaista ja vastuullista talouspolitiikkaa. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut täydellisesti työllisyyspolitiikassa. Myöskään siinä tulostaulu ei valehtele. Työttömyys on korkeimmillaan lähes 30 vuoteen. Työllisyyttä ei synny puheilla tai uskonvaraisilla veronkevennyksillä vaan todellisilla, aidoilla toimenpiteillä — investoinneilla osaamiseen, uudistumiseen ja oikeudenmukaisiin kannustimiin. On surullista, että Orpon hallitus vetoaa maailmantilanteeseen ja suhdanteisiin, vaikka samaan aikaan muissa Euroopan maissa talous jo kasvaa ja työllisyys vahvistuu. Meillä taas taantuma pitkittyy ja tulevaisuudenusko hiipuu. Suhdanne on pitkälti sama koko Euroopassa. 

SDP panostaisi työllisyyden vahvistamiseen aivan toisella tavalla, erityisesti nuorten mahdollisuuksiin, pienten yritysten kasvuun ja ensimmäisten työsuhteiden syntymiseen. Tukisimme yrittäjyyttä alentamalla alv-velvollisuuden rajaa, laajentaisimme kotitalousvähennystä, tekisimme tki-toiminnan huojennuksesta aidosti kannustavan ja rakentaisimme järkevämmän kannustinjärjestelmän vihreään siirtymään. Näillä toimenpiteillä yritykset saisivat todellisia syitä investoida ja kasvaa, eivät pelkkiä kirjanpidollisia toiveita. 

Arvoisa puhemies! Siinä oli muutama ajatus, millä tavalla SDP toisi kasvua tähän talouteen. — Kiitos.