Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat ja kokousta seuraavat! Käsittelyssämme oleva hallituksen esitys vieraslajien muuttamiseksi on merkittävä askel luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja haitallisten vieraslajien, erityisesti supikoiran, tehokkaammassa torjunnassa. Esityksen keskeinen elementti, kuten on kuultu, on miehittämättömien ilma-alusten eli droonien käytön salliminen vieraslajinisäkkäiden havainnointiin. Droonit mahdollistavat tehokkaan ja tarkan kohdennetun havainnoinnin vaikeapääsyisissä elinympäristöissä, kuten saaristoalueilla ja ruovikoissa. Ahvenanmaalla ja Helmi-ohjelman vieraspetohankkeessa saadut kokemukset osoittavat, että droonit voivat parantaa torjunnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta merkittävästi.
Haluan tässä samalla kuitenkin tuoda esiin näkemyksiä esitetystä vastalauseesta.
Vastalauseessa viitataan näkemykseen, jonka mukaan droonien käytön valvonta voisi olla ongelmallista ja että vieraslajipyynnin varjolla saatettaisiin jäljittää myös riistaeläimiä. Tämä huoli on tärkeä huomioida, mutta hallituksen esitys sisältää jo useita suojatoimia ja valvontaa ohjaavia linjauksia. Metsästäjät ovat jo nykyisin toki velvoitettuja tunnistamaan metsästettävän eläimen, eikä tämä vastuu poistu droonien käytön myötä. Myös luonnonsuojelulaki ja metsästyslain määräykset pysyvät voimassa, mikä estää tahattomat rikkomukset. Korostan vielä, että drooneja käytetään vain vieraslajien havainnointiin. Esityksen valmistelussa on kiinnitetty huomiota näihin huoliin, ja lainsäädäntö sekä ohjeistus varmistavat, että toiminta tapahtuu vastuullisesti.
Arvoisa puhemies! On myös syytä muistaa, että nykyään käytössä olevat menetelmät, kuten loukut ja pyydykset, vaativat valvontaa. Droonien käyttöä koskevat erityisrajoitukset, kuten ilmoitusvelvollisuus tai alueelliset rajoitukset, voisivat puolestaan muodostaa tarpeettoman byrokratialoukun, joka käytännössä heikentäisi torjunnan tehokkuutta. Metsästyksen valvonta voi perustua nykyisiin rakenteisiin ja luottamukseen metsästäjien ammattitaidosta.
Vastalauseessa ehdotetaan, että droonien käyttö voitaisiin rajata tietyille alueille, esimerkiksi saaristoon. Tämä kuitenkin vesittäisi esityksen keskeisen tarkoituksen: vieraslajien torjunnan laajamittaisen tehostamisen. Vieraslajit, kuten supikoira ja mahdollisesti tulevaisuudessa Suomeen leviävä pesukarhu, eivät noudata kuntarajoja tai hallinnollisia alueita. Tehokas torjunta vaatii joustavuutta toiminnan toteuttamisessa kaikilla alueilla, joilla vieraslajit aiheuttavat haittaa. Saariston ulkopuolella on myös monia herkkiä luontoalueita, jotka hyötyisivät droonien käytöstä vieraslajitorjunnassa.
Vastalause korostaa lintujen häiriintymistä droonien käytön yhteydessä. On kuitenkin tärkeää huomata, että jo nykyisin luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen lajien häiritsemisen, ja hallituksen esitys ei tätä muuta. Tutkimusten mukaan drooni ei aiheuta merkittävää häiriötä linnustolle, kun sitä lennätetään riittävän korkealla, noin 57 metrin korkeudessa, kuten ehdotetussa mallissa. Käyttöä voidaan ohjeistaa tarkemmin, jotta häirintä minimoidaan, mutta lisärajoitukset olisivat tarpeettomia.
Arvoisa puhemies! On selvää, että droonien hyödyntämistä koskeva lainsäädäntö kehittyy yhä, mutta tämä asia ei saa olla este sille, että vieraslajien torjuntaan otetaan käyttöön tehokkaita ja moderneja välineitä. Vastalauseessa esitetyt huolet liittyvät pitkälti valvonnan ja luonnonsuojelun kysymyksiin, mutta nämä on jo huomioitu hallituksen esityksessä ja nykyisessä lainsäädännössä. Lisärajoitukset, kuten ilmoitusvelvollisuus tai alueelliset kiellot, lisäisivät turhaa byrokratiaa ja heikentäisivät tehokkuutta.
Ja näin lopuksi, muistutan meitä kaikkia siitä, mikä on tämän lainmuutoksen tavoite: suojella Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta haitallisilta vieraslajeilta. Tämä on hyvä päämäärä, ja tähän on helppo yhtyä. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.