Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä ensi vuoden talousarvioksi epäselvässä tilanteessa. Näyttää siltä, ettei hallitus ole yhtä mieltä talouden kuvasta ja tarvittavista toimista. Valtiovarainministeri Orpo on varoittanut jopa 1—2 miljardin lisäsäästöistä puolivälitarkastelun yhteydessä. Pääministeri Sipilä on puolestaan sanonut, ettei lisäleikkauksille ole tarvetta. Hallituksen ilmiselvän eripuraisuuden lisäksi hämmennystä on herättänyt kehysriihen ajankohta. Kehysriihen pitäisi olla maaliskuussa, mutta hallitus on päättänyt siirtää ajankohtaa kuntavaalien yli huhtikuulle. Tilanne on ihmetyttänyt myös pitkäaikaista valtiovarainministeriön ja TEMin virkamiestä Erkki Virtasta, joka on sanonut, ettei päätöksiä voi aina siirtää vaalien yli. Koska pääministeri ja valtiovarainministeri eivät ole paikalla, kysyn pääministerin sijaiselta Soinilta: miksi kehysriihi on siirretty kuntavaalien yli, ja onko lisäleikkausten tarve nolla, 1 vai 2 miljardia euroa? 

Arvoisa herra puhemies! Minä uskon tämän hallituksen politiikkaan. Minä uskon siihen, että me noudatamme hallitusohjelmaa. (Paavo Arhinmäen välihuuto) Me myös aiomme, edustaja Arhinmäki, kestää sen leikin toisin kuin te: te olette sitoutuneet johonkin ohjelmaan, (Hälinää — Puhemies koputtaa) ettekä sitten ole sitoutuneet. Eli minä vakuutan, että tämä hallitus pyrkii hoitamaan asiat niin, että lisäleikkauksia ei tarvita. 

Miksi tämä ajankohta? Käsitykseni mukaan, kun kuuntelin eilen valtiovarainministeri Orpoa, hän oli keskustellut nykyisen valtiovarainministeriön korkeimman virkamiehen, Martti Hetemäen, kanssa, joka piti tätä ajankohtaa täysin perusteltuna ja luonnollisena. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettipolitiikan voi kiteyttää yhteen lauseeseen: otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille. 

Annan tästä esimerkin: Hallitus leikkaa opiskelijoiden toimeentuloa neljäsosalla eli lähes 90 euroa kuukaudessa. Opiskelijat ovat jo nyt yksi suurimmista pienituloisten ryhmistä, ja iso osa opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella. SDP ei hyväksy leikkausta. Samaan aikaan kun hallitus leikkaa opiskelijoilta yli 120 miljoonaa euroa, se on päättänyt antaa saman verran rahaa suurituloisille yrittäjille tehottoman ja kalliin yrittäjävähennyksen kautta, jota jopa hallituksen omassa esityksessä kuvataan kasvu- ja työllisyysvaikutuksiltaan heikoksi. 

Kysynkin pääministerin sijaiselta: Miksi te otatte köyhiltä ja annatte rikkaille? Voitteko nyt luvata, ettei leikkauksia ole ainakaan tulossa lisää ensi keväänä? Kyllä vai ei, pääministerin sijainen Soini? 

Arvoisa herra puhemies! Arvasin, että tämä kysymys tulee. Luettelen niitä — te sanotte, että on tehty leikkauksia, ja pitää paikkansa, on tehty leikkauksia — mitä on tehty, pienituloisille useita heidän tilaansa kohentavia ratkaisuja: omaishoitajien vapaapäivät turvataan, perhehoitajien palkkioita nostetaan, takuueläkettä nostetaan kahteenkin kertaan, toimeentulotuen indeksisidonnaisuus säilyy, ja se siirretään Kelan maksettavaksi, Yle-vero poistetaan 300 000 pienituloiselta. 

Sitten te sanotte, että suurituloisia ei koske mikään. Ministereiden palkkoja on leikattu 7 prosenttia, toisin kuin esimerkiksi kansanedustaja Sanna Marinin kansanedustajan palkkiota. (Välihuutoja) 

Arvoisa puhemies! Ministeri Soini, fakta nyt vain on se, että tämän hallituksen politiikan johdosta lapsiköyhyys lisääntyy, eläkeläisköyhyys lisääntyy, vanhusköyhyys lisääntyy, ja nyt tämä kehysriihen ajankohta on aivan olennainen kysymys. Nimittäin te, ministeri Soini, ennen vaaleja sanoitte, että köyhiltä ei saa, ei voi eikä ole varaa leikata. Ja siitä huolimatta te teette historian suurimman leikkauksen esimerkiksi opintotukeen. Vähävaraisilta opiskelijoilta viette neljänneksen pois. 

Arvoisa puhemies! Ministeri viittasi täällä, että olisi olemassa joitain teknisiä ongelmia siinä, minkä takia kehysriihtä ei voi pitää ennen vaaleja. Tunti sitten valtiovarainministeriön virkamies on vahvistanut, että ei ole mitään teknistä estettä pitää kehysriihtä juuri sinä ajankohtana kuin se on aikaisempina vuosina ollut, ennen kunnallisvaaleja. Jos kerran näin on, voitteko nyt myöntää, että päätös siirtää kehysriihi ja (Puhemies koputtaa) nämä leikkaukset kuntavaalien yli on poliittista harkintaa? 

Arvoisa puhemies! Olemme hallituksessa keskustelleet asiasta, ja en tiedä, kuka teidän lähteenne on ja mikä tai kuka virkamies se on. Meille on valtiovarainministeriön ylin johtaja ilmoittanut, että tämä ajankohta, mihin hallitus on sitten päätynyt, on hyvä ja oikea. 

Arvoisa puhemies! Tämä on ihan julkinen asiakirja. Budjettiosaston päällikkö Mäkinen toteaa tunti sitten julkaistussa jutussa, että teknisesti ottaen kehysneuvottelut voisivat olla vaaliviikolla. Mutta käyttäen nimenomaan näitä perusteluja kunnallisvaaleista hallitus on tehnyt sen harkinnan, että te siirrätte kehysriihen kunnallisvaalien yli. Ja nyt tämä herättää ison kysymyksen. Kun te kerran jo olette sanoneet, että pienituloisilta ei voi, ei saa eikä ole varaa leikata ja siitä huolimatta te teette historian suurimman leikkauksen opintotukeen, niin kansalaiset jäävät kysymään, ettei tässä nyt vain olisi käymässä samalla tavalla. Kysyn vielä kerran uudelleen: Myönnättekö vihdoin sen, että päätös siirtää kehysriihi ja mahdolliset uudet lisäleikkaukset pienituloisilta kansalaisilta yli kuntavaalien on poliittista harkintaa eikä siinä ole takana mitään teknistä syytä? 

Arvoisa herra puhemies! Vastasin edustaja Marinin ensimmäiseen kysymykseen leikkaustarpeesta. Minä uskon, että me toteutamme hallitusohjelman ja lisäleikkauksille ei tule tarvetta. Toivon, että tulokset mahdollistavat tämän, joka on ilman muuta koko hallituksen tavoite. 

Sitten: meillä ei ole minkäännäköistä peliä tässä suhteessa, onko joku kuntavaali silloin tai ei. Me haluamme valmistella esitykset kunnolla. Me haluamme myös sitten, kun esitykset teemme, viedä ne läpi, eikä niin kuin viime hallitus, joka viimeisenä eduskuntapäivänä äänesti omia esityksiään vastaan. 

Arvoisa puhemies! Täällä käsittelyssä oleva budjetti ja hallitusohjelma ovat saaneet aikaan sen, että Suomessa vakaus on lisääntynyt, ennustettavuus on lisääntynyt, ja nyt on erittäin tärkeää, että eduskunta omalta panokseltaan myöskin lisää luottamusta. Kuluttajien luottamus on selvästi korkeampi kuin moneen vuoteen, ja sen tähden on erittäin tärkeätä, että tässä keskustelussa ei mennä nyt edelle, siihen, mitä on ensi keväänä mahdollisen kehyksen yhteydessä — monta kuutiota juoksee vettä Kokemäenjoessa ennen kuin ollaan siellä. Sen tähden kysynkin pääministerin sijaiselta: uskotteko te, että kuluttajien luottamus edelleen vahvistuu tämän käsittelyn alla olevan budjetin toteutumisen johdosta, ja pidättekö tärkeänä, että nyt käydään tämänkaltaista keskustelua, jossa ennakoidaan, mitä mahdollisesti huhtikuussa (Puhemies koputtaa) tulee tapahtumaan? 

Arvoisa herra puhemies! Opposition tehtävä on tietysti haastaa, ja uskokaa, että minulla on siitä kokemusta. 

Sitten, mitä tulee tähän itse asiaan, mitä edustaja Kalli, pitkäaikainen arvostettu kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, sanoi, niin kyllä nyt nousun merkit ovat olemassa. Suomen Pankki on ilmoittanut, että taantuma on ohi — tämä ei ole hallituksen ilmoitus. Mutta totta kai meidän täytyy pitää kiinni vakaudesta, uskottavuudesta, ennakoitavuudesta, jotta saamme lisää investointeja, jotta saamme lisää työllisyyttä. Sitten kansainvälinen politiikka vaikuttaa meihin erittäin voimakkaasti. On erittäin tärkeätä se, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu, mitä Aasiassa tapahtuu. Meidän viennin varassa me olemme, meidän teollisuuden varassa me olemme, ja tässä suhteessa hallitus on tehnyt aivan erinomaisia toimenpiteitä, muun muassa teollisuutta edistäviä asioita, (Puhemies koputtaa) joita SDP on kannattanut mutta esimerkiksi vihreät vastustanut. 

Arvoisa puhemies! Viime päivinä moni opiskelija on ollut yhteydessä siitä, että tämä 86 euron leikkaus kuukausittaiseen opintorahaan on todella kova heille, ja vaarana on se, että koulutuksen periytyvyys lisääntyy ja monilla nuorilla opintoajat vain pitenevät, kun taloudellinen tilanne vaikeutuu. Tämä nuorilta leikkaaminen on Suomen tulevaisuudesta leikkaamista. Samaan aikaan myös ammatillisesta koulutuksesta leikataan lähes 200 miljoonaa euroa — aikana, jolloin joka viides nuori mies on koulutuksen tai työelämän ulkopuolella syrjäytymisvaarassa. Nämä ovat erittäin huonoja päätöksiä, jotka leikkaavat Suomelta tulevaisuudenuskoa ja ‑näkymiä. Siksi, arvoisa pääministerin sijainen Soini, kun valtiovarainministeri Orpon puheet ovat monille suomalaisille hyvin huolestuttavia, että ollaanko nyt leikkaamassa lisää pienituloisilta tai koulutuksesta, kysynkin teiltä: voitteko luvata, että hallitus ei keväällä tee näiden jo nyt tehtyjen kovien päätösten lisäksi vielä lisää leikkauksia koulutuksista (Puhemies koputtaa) tai pienituloisilta?  

Arvoisa herra puhemies! Kuten aikaisemmin ilmoitin, perussuomalaiset ovat sitoutuneet hallitusohjelmaan ja hallituksen linjaan. Meidän käsityksemme on, että mennään parempaan suuntaan, ja silloin lisäleikkausten tarvetta ei ole. Jos mennään huonompaan suuntaan, niin sitten asia katsotaan uudestaan, mutta minä uskon tämän hallituksen tekemiseen. Me olemme tehneet vaikeita, kovia päätöksiä, se kuuluu tähän pelin henkeen, mutta olemme tehneet paljon myös sellaisia päätöksiä, joista myös pienituloiset ovat hyötyneet. 

Tietysti, mitä opiskelijoihin tulee, niin kyllä esimerkiksi aika pitkään haluttiin, että opiskelijat pääsevät yleisen asumistuen piiriin, ja nyt kun he sitten pääsevät, niin sekin on mukamas huono asia. Siinä (Välihuutoja) on puolensa. Ensin vaaditaan uudistuksia, ja sitten kun tehdään, niin joku hyötyy, joku ei. 

Arvoisa puhemies! Hieman rönsyilevän avauskysymyksen tulkitsen sivunneen myös veropolitiikkaa ja ennen kaikkea sopeutuksia. Tästä haluaisin kysyä arvoisalta pääministerin sijaiselta. Meillähän on monenlaisia sopeutustoimia mahdollista tehdä, niin kuin näitä on täällä spekuloitu aika paljon, ja hallitushan on ottanut verolinjakseen hyvin erilaisen linjan kuin edellinen hallitus. (Välihuutoja) Meillä on hyvin ihmisläheinen, työhön kannustava verolinja, joka alentaa kaikkien verotusta, erityisesti pieni- ja keskituloisten verotusta. Edellinen hallitushan nosti arvonlisäveroa eli siis tavallisten kansalaisten verotusta — ja erityisesti pienituloisia se satuttaa eniten, nostaa heidän elinkustannuksiaan — ja vastaavalla summalla sitten alensi suuryritysten veroa eli yhteisöveroa käytännössä, suunnilleen vastaavalla summalla kuin korotti tavallisten kansalaisten verotusta. Voitteko taata meille hallitusohjelmaan nojautuen, että tämä hallitus ei tee sen kaltaisia ihmisyyden vastaisia ratkaisuja veropolitiikassa kuin edellinen hallitus ja (Puhemies koputtaa) sosialidemokraattinen valtiovarainministeri? (Välihuutoja) 

Arvoisa herra puhemies! On totta, että arvonlisävero on vero, joka kaikista koviten osuu pienituloisiin, joka kertautuu jokaisessa tuotteessa, jokaisessa ostopäätöksessä, se suistaa ja kuivuttaa suorastaan — ja tämän viime hallitus teki. Myöskin yhteisöveroalennus, joka käsittääkseni oli satoja miljoonia euroja, oli edellisen hallituksen tekemä. En minä niitä sen kummemmin itke, mutta sanonpa vain, mitä on tässä tosiasiassa tapahtunut. Tämä hallitus ei halua lisätä pienituloisten, köyhien, opiskelijoiden, vammaisten rasitusta sillä, että arvonlisäveroa korotetaan, koska se on tuhoisin vero pienituloisia (Puhemies koputtaa) kohtaan. 

Arvoisa herra puhemies! Jos kuitenkin katsotaan faktoja, niin edellisen hallituksen aikana köyhyys väheni, tuloerot kapenivat. Jos katsoo tämän hallituksen saavutuksia tähän mennessä, tuloerot ovat kasvaneet ja ensi vuoden veropolitiikka kasvattaa niitä entisestään. Samaan aikaan te olette leikanneet köyhiltä, opiskelijoita, työttömiltä, eläkeläisiltä, lapsiperheiltä, sairailta. Tämä siitä huolimatta, että te, pääministerin sijainen Soini, sanoitte ennen vaaleja: "Suomessa miljoona ihmistä elää alle 1 000 euron tuloilla. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että näiltä ihmisiltä ei leikata mitään." Te olette kaikilta näiltä ihmisiltä leikanneet. Nyt kysymykseni kuuluukin — kun te olette määritellyt rehellisyyden teidän tärkeimmäksi poliittiseksi arvoksenne: aiotteko te leikata vielä lisää ensi keväänä juuri näiltä ryhmiltä? 

Arvoisa puhemies! Ilokseni edustaja Arhinmäen kysymyksessä oli yksi tosiasia: rehellisyys on todellakin yksi perusarvoistani. 

Sitten se, mitä tapahtui viime hallituksen aikana — teidän ollessanne siellä mukana, sen aikaa, kun kyytiä kestitte: 100 000 työtöntä oli neljän vuoden saldo. Ministeri Lindström varmaan pystyy sanomaan, kuinka paljon työttömyys on laskenut tämän hallituksen aikana, täytyy näissä luvuissa olla tarkkana tässä aitiossa. (Välihuutoja) 

Sitten, arvoisa puhemies (Hälinää) — jos pystyn vastaamaan tämän huudon yli — ilmoitan senkin ilouutisen, jos ette ole huomanneet, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotusta kevennetään sadoilla miljoonilla euroilla kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Kelpaavatko nämä rahat pienituloisten parantamiseen? (Puhemies koputtaa) Mielestäni kyllä. 

Arvoisa puhemies! Suuresti arvostamani edustaja Kalli viittasi siihen, että ei pitäisi nyt puhua ensi keväästä, että se on haitallista. Mutta miksi me puhumme ensi keväästä? Emme sen takia, mitä oppositio on sanonut, vaan sen takia, että valtiovarainministeri Orpo käynnisti tämän keskustelun. Valtiovarainministeri Orpo sanoi, että ensi keväänä näillä tiedoilla, jotka nyt ovat olemassa, edessä on 1—2 miljardin leikkaukset. Kyllä kai se tuo aikamoisen huolen, onko sillä budjetilla, joka nyt hyväksytään, mitään mieltä, jos puolen vuoden kuluttua — kuntavaalien jälkeen — hallitus tekee uuden leikkauspäätöksen. Sitten pääministeri sanoi, että ei leikata. Ero nollan ja 2 miljardin välillä on kyllä isompi kuin hiiren kokoinen ero, tämä on jo vähintään hevosen kokoinen ero. Nyt olemme kaksi päivää yrittäneet kysyä ministeri Soinilta, kun tiedämme keskustan ja kokoomuksen kannat, mikä on teidän kantanne nykytalousennusteella (Puhemies koputtaa) leikkauksen määrästä, 0, 2 vai 1. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä on nyt hyvä, kun käydään nämä hevosen kokoiset erot. Eilen edustaja Harakka sanoi, että Sitran 350 miljoonaa tai joku on hiuksen kokoinen, niin että kyllä tässä nyt vielä pikkuisen jää välystä. Valtiovarainministeri Orpo ei ole paikalla, en hänen puolestaan vastaa. Vastaan omasta puolestani, kun minulta kysyttiin, että minä uskon tämän hallituksen politiikkaan ja hallituksen ohjelman toteutumiseen siten, että lisäleikkaustarvetta ei ole. Olen tämän valmis toteamaan vaikka kuinka monta kertaa. Minun mielestäni on myöskin perusteita optimismille. Työllisyys on lähtenyt kasvamaan. Verotulot käytännössä tulevat kasvamaan ja talous kasvaa. Ensimmäistä kertaa taitaa olla sitten useampaan vuoteen Lehman Brothersin romahtamisen jälkeen, että talous kasvaa, mikä on erittäin hyvä asia. 

Arvoisa herra puhemies! Keskustelua taloudesta on nyt käyty tässä eilen, ja tänään näköjään jatketaan. Olisi nyt syytä muistaa myös, mitä on opposition taholta puhuttu taloudesta ennen vaaleja. Ennen vaaleja muun muassa SDP kertoi, että he ovat valmiit tekemään 3 plus 1 miljardin euron säästöt ja leikkaukset tulevalla vaalikaudella. Valtiovarainministeri Rinne silloin ennen vaaleja sanoi, että 3 miljardin euron leikkaukset ja säästöt on tehtävä heti vaalikauden alussa. Mutta mitä tapahtui, kun valtiovarainministeri Rinne siirtyi oppositioon? Nyt mikään leikkaus ei käy, (Mika Niikko: Juuri näin!) kaikki leikkaukset ovat sopimattomia, ja se, mitä hallitus tekee — tervehdyttää taloutta — ei millään lailla käy oppositiolle. Olkaa rehellisiä ja myöntäkää, että meidän on laitettava talous kuntoon ja sitä tämä hallitus nyt tekee. Älkää sumuttako ihmisiä sekoittamalla kunnallisvaalien asioita (Puhemies koputtaa) ja kehysriihen asioita. (Mika Niikko: Juuri näin!) Mitä sanotte, varapääministeri Soini, onko tässä nyt menossa se, että sekoitetaan ihmisten mielet (Puhemies koputtaa) kunnallisvaalien asioiden ja näiden valtiontalouden asioiden suhteen? (Hälinää) 

Arvoisa herra puhemies! Otetaan nyt tämmöinenkin asia, kun on tullut tuolla kunnanvaltuustossa oltua aika monta kautta, että meillä on sikälikin poikkeuksellinen tilanne, että nyt kuntavaalit on siirretty tänne huhtikuulle — niittenhän itse asiassa aikataulun mukaan piti olla viime syksynä. Minä luulen, että siihen on oppositionkin hyväksyntä olemassa ja näistä asioista on yhdessä sovittu. Hallituksen puoliväliriihellä ei ole mitään tekemistä kuntavaalien kanssa, ei mitään tekemistä, vaikka te kuinka sitä pyöritätte. Minä ymmärrän, että te pyöritätte, mutta asiat pitää tehdä, ja ne on parempi tehdä hyvin valmistellusti, ettei jouduta äänestämään omia esityksiä vastaan. 

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien vaihtoehdossa on menosopeutuksia, vaihtoehtobudjetti kannattaa lukea. (Välihuuto) Siellä on aktiivista työllistämispolitiikkaa, kasvupolitiikkaa, siellä on myöskin se iso ero hallituksen politikkaan, että me käytämme myöskin tuloja talouden sopeuttamiseen. Meillä on rikkaille kohdistuva, miljoonaperintöihin kohdistuva, verotus, meillä on yrittäjävähennyksen poistaminen, meillä on siellä vaihtoehdoissa mukana myöskin finanssiliiketoimintaan vero, meillä ovat nämä kapitalisaatiosopimuksen kääreet, joista kaikista tulee tuloja sen verran, että päästään irti näistä ikävistä leikkauksista, epäoikeudenmukaisista leikkauksista, ja eriarvoistamiskehityksestä. Nyt kysyn teiltä, arvoisa pääministerin sijainen Soini: onko sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetin politiikka politiikkaa, jolla voidaan estää isot leikkaukset ensi keväänä kuntavaalien jälkeen toteutettavalla tavalla? (Välihuutoja) 

Arvoisa herra puhemies! On selvää, että myös teidän vaihtoehtobudjetissanne on sellaisia elementtejä, jotka ovat hyviä. Esimerkiksi pidän siitä erittäin paljon, että te ette halunneet teollisuuden kustannustasoa lisätä. Se on oikeata politiikkaa, ei hallituskaan halunnut sitä lisätä. Mutta edelleen minua kyllä kiinnostaa tämä Sitran ryöstö, 365 miljoonaa kaiketi, vai mitä se oli, hiuksenkokoinen ero. Se minulle on kyllä jäänyt mieleen tässä. 

Siitä arvostan sosialidemokraattista eduskuntaryhmää ja edustaja Rinnettä, että te olette tehneet vaihtoehtobudjetin, että se voidaan punnita. Mutta sitä minä kyllä seuraan suurella tarkkuudella, kun te olette ilmoittaneet — täällä yksi toisensa jälkeen on ilmoittanut — mitkä kaikki leikkaukset te perutte, jos te valtaan pääsette. Kehotan nämä painamaan kaikki mieleen ja syvälle sinne kevääseen 2019 asti. (Eero Heinäluoma: Ellei jo aikaisemmin! — Ville Niinistö: Luulen, että se tulee jo keväällä vastaan!)