Senast publicerat 31-07-2025 16:59

Punkt i protokollet PR 14/2025 rd Plenum Torsdag 27.2.2025 kl. 16.00—22.01

2.9. Muntlig fråga om att stärka Europas försvar (Peter Östman kd)

Muntligt spörsmålMFT 30/2025 rd
Muntlig frågestund
Talman Jussi Halla-aho
:

Nästa frågeställare. — Ledamot Östman, varsågod. 

Debatt
16.59 
Peter Östman kd :

Arvoisa puhemies! Kolme vuotta sitten Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan muutti meidän turvallisuusympäristömme ja sotilaspoliittisen tilanteen hyvin radikaalisti. Suomen puolustus on onneksi paremmassa kunnossa kuin koskaan. Meillä on vahva oma puolustus, joka nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan ja koulutettuun reserviin, ja lisäksi olemme Naton jäsen. 

Viimeisten kolmen vuoden aikana EU:n johtajat ovat järjestäneet huippukokouksen toisensa perään ja pohtineet, että jotain tarttis tehdä. Kun katsoo tilastoja ja sitä, kuinka paljon Naton jäsenmaat panostavat puolustusmenoihin suhteessa bkt:hen, vaikuttaa kuitenkin siltä, että Naton Etelä-Euroopan jäsenmaat — Espanja, Italia, Portugali — ja Belgia eivät ole viimeisen kolmen vuoden aikana reagoineet tähän vakavaan tilanteeseen. Arvoisa pääministeri, olette viime aikoina osallistunut useampaan EU:n huippukokoukseen. Ymmärtävätkö edellä mainittujen maiden johtajat, että Euroopassa tarvitaan lojaalisuutta ja yhtenäisyyttä, muuten luottamus EU:hun ja Natoon horjuu? 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. 

17.00 
Pääministeri Petteri Orpo 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä ja ajankohtainen kysymys. 

Mitä tulee Euroopan yhtenäisyyteen, niin minä aloitan siitä, että olen erittäin ylpeä siitä, miten Eurooppa on toiminut, ehkä jotain soraääntä lukuun ottamatta, Ukrainan tukemisessa. Eurooppa on tehnyt massiivisia tukipäätöksiä Ukrainan suhteen, ja niitä tarvitaan lisää. Ja seuraavasta huippukokouksesta, joka ylimääräisenä pidetään — siinä Suomikin oli erittäin aloitteellinen — on saatava vahva päätös Ukrainan nopealle sotilaalliselle tuelle ja samalla Euroopan puolustuksen vahvistamiselle. 

No mitä tulee sitten kriisitietoisuuteen, niin onhan se selvä, että tämän itäisen reunan ja pohjoisemman Euroopan alueen eli Venäjän läheisyydessä olevien maiden kriisitietoisuus on huomattavasti korkeampaa. Mutta kyllä tämä ymmärrys nyt on kasvanut, ja varsinkin viime ajat, kun Yhdysvaltojen sitoutumiseen Euroopan puolustamiseen nykyisessä mittakaavassa liittyy epävarmuutta, ovat herättäneet vielä enemmän kaikki ymmärtämään tämän. Mutta nyt on päätösten aika, nyt vähemmän korulauseita. Suomalaiseen tyyliin tarvitaan Euroopalta päätöksiä, ja niitä Suomi siellä ajaa. 

Frågan slutbehandlad. 

Riksdagen avslutade den muntliga frågestunden.