Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Tein lakialoitteen noin kaksi vuotta sitten siitä, että maatalouden tuotantorakennukset vapautettaisiin kiinteistöverosta pysyvästi. Tiedän, että siinä on joitain EU-vääntöjä, mutta hallitus otti siitä osittain kopin ja teki sitten oman esityksensä siitä, että se tulee yhden vuoden ajaksi. Siitä äänestettiin täällä salissa. Perussuomalaiset, kristilliset ja kokoomus äänestivät sen minun lakialoitteeni puolesta — että se olisi pysyvä — ja hallituspuolueet äänestivät tätä pysyvyyttä vastaan siten, että tämä olisi vain yhden vuoden. Elikkä sanotaanko näin, että vallitsi hyvä yksimielisyys siitä, että maatalouden tuotantorakennusten verotusta halutaan keventää tämän kiinteistöveron osalta.
Siellä laki meni läpi juuri samalla tavalla kuin minäkin olin esittänyt tämän yhden vuoden ajaksi, mutta siellä laissa oli valuvirhe, ja ongelmaksi tulivat osakeyhtiöpohjaiset maatalousyritykset, joiden rakennukset oli kiinteistöverorekisterissä merkitty tuotantorakennuksiksi, jotka ovat elinkeinoverotuksen piirissä. Nämä rakennukset eivät saaneet tätä kiinteistöveron helpotusta. Kuulin tästä tuolla MTK-Etelä-Pohjanmaan tilaisuudessa, ja pikaisesti tein siihen lakialoitteen. Lakialoitteen tehtyäni lähestyin myös MTK:n lakimiestä, ja hän piti lakialoitetta erittäin hyvänä — näin ainakin tulkitsin asian, kun hän puhelimessa minulle vastasi.
Elikkä minä olen tehnyt lakialoitteen laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta. Se on tehty 21.10.22, ja aloitteen pääasiallinen sisältö on seuraava: ”Lakialoitteessa esitetään, että kiinteistöverolain 34 §:ää muutetaan siten, että myös elinkeinoverolain alaisten toimijoiden maataloustoimintaan käyttämien tuotantorakennusten olisi mahdollista hakea tukea samoin perustein kuin maatalouden harjoittajan omistamien maatalouden tuotantorakennusten osalta on säädetty.”
Tämä oli minun mielestäni niin selvä laki, että se menee sukkana läpi täältä eduskunnasta, ja olen sen kolmesti tuonut esille maatalousministerille. Huolena oli maatalouden kustannuskriisi, ja tämän takia mielestäni lakiin olisi pitänyt reagoida nopeasti. Ja koska laki vaikutti niin päivänselvältä, että kaikki täällä salissa tukevat sitä, niin jätin sen omissa nimissäni ja kerroin tämän maatalousministerille kolmeen kertaan, mutta asia ei ole edennyt. Olisi ollut tärkeää, että nämä rahat olisi palautettu ennen vuodenvaihdetta näille osakeyhtiöille, jotka toimivat maatalouden piirissä.
Jos sanotaan, että ”tee työtä, jolla on tarkoitus”, niin olen pettynyt siihen, miten Maaseudun Tulevaisuus ja MTK ovat kohdelleet tätä lakialoitetta. Ne eivät ole inahtaneetkaan siitä, ja mielestäni se johtuu siitä, että ne ovat keskustalaisten näpeissä ja minä olen perussuomalainen kansanedustaja. Sen takia näitä asioita ei ole viety eteenpäin. Onhan se hankalaa, jos joku perussuomalainen tekee hyvän lakiesityksen. Ei sitä kannata tuoda julkisuuteen.
Tällä hetkellä tukea myönnetään hakemuksesta, alentamalla maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavaa veroa enintään 35 000 eurolla. Riippuen siitä, miten rakennus on merkitty kiinteistörekisteriin, laki ei kuitenkaan mahdollista tuen saantia kaikkiin elinkeinoverolain alaisten maatalouden harjoittajien tuotantorakennuksiin.
Arvoisa puhemies! Perustelut-osiossa — siis tässä lakialoitteessa — käyn läpi tarkemmin syitä aloitteelle. Aiemman, toissa vuonna, 21-vuonna, tekemäni lakialoitteen LA 54 pohjalta kiinteistöverolakia muutettiin siten, että Verohallinnon on mahdollista alentaa määrättyä veroa hakemuksesta maatalouden tuotantorakennusten osalta kuluvalle vuodelle 2022. Lähtökohta oli — tämän salin tahto oli — että kaikki maataloustoimintaan käytetyt tuotantorakennukset ovat kiinteistöveron palautuksen piirissä. Nyt kuitenkin kävi ilmi, että voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista lainkaan kiinteistöverotuen hakemista osakeyhtiömuotoisen maataloustoiminnan harjoittajien elinkeinoverolain alaisiin maatalouden tuotantorakennuksiin. Tämä on semmoinen asia, että verottaja on tulkinnut näin, että tämä aikaisemmin määrätty laki ei koske näitä niin sanottuja teollisuusrakennuksia. Kyseessä on vakava yhdenvertaisuusongelma erilaisin yhtiömuodoin toimivien tuottajien välillä. Ratkaisevaa tuen saannin kannalta on se, miten maatalouden tuotantorakennukset on kirjattu kiinteistörekisteriin. Näille edellä mainituille toimijoille tulee taata mahdollisuus hakea tukea kiinteistöverotukseen tältä osin takautuvasti vuodelta 2022. Jos tämä olisi heti käsitelty, niin he olisivat kerinneet hakea sen jo viime vuoden puolella ja saaneet sen palautuksen.
Arvoisat kollegat, maatalouden ahdinkoa tuskin tässä vaiheessa tarvitsee yksityiskohtineen enää tässä salissa edes avata. Asiasta käytiin viime vuonna eduskunnassa keskustelua opposition jättämän välikysymyksen pohjalta. Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa käsiteltiin joulukuun alussa, joten se lienee monella tuoreessa muistissa.
Tästä huolimatta haluaisin huomauttaa, että erikoistutkija Arto Latukka Luonnonvarakeskuksesta totesi reilu kuukausi sitten Helsingin Sanomissa seuraavasti: ”Jos sota jatkuu, tästä tulee yksi pahimmista maatalouden kriiseistä. Ensi vuonna suomalainen maatalous voikin olla poikkeuksellisen tilanteen edessä.” Latukka lisäksi huomautti, ettei kustannuskriisi kohtele kaikkia tasapuolisesti. ”Kotieläintiloilla kannattavuus on jo romahtanut, rehun hinta on noussut, sähkön korkea hinta vaikuttaa, polttoaineen hinta, lannoitekustannukset. Sähkön korkea hinta vaikuttaa voimakkaimmin kasvihuoneyrityksiin, mutta ne voivat tarvittaessa jättää kasvihuoneen tyhjäksi. Maitotilaa ei voi lopettaa vuoden ajaksi. Naudanlihan ja maidon tuotannossa hintoihin reagoiminen on vaikeampaa.”
Perustelut aloitteelle ovat selvät. Nyt vain tarvitaan toimia hallitukselta. — Kiitoksia.
Puhemies Matti Vanhanen
:Edustaja Kiviranta.