U tsej strashnyj den’ bazhaju syly narodu Ukrajiny. 

Arvoisa puhemies! Tänä aamuna Venäjän federaatio on aloittanut suunnitellun ja provosoimattoman hyökkäyssodan toista maata vastaan Euroopan maantieteellisessä keskipisteessä. Hyökkäys ja sitä edeltänyt diplomaattinen teatteri muistuttavat erehdyttävästi sitä prosessia, joka syyskuussa 1939 kulminoitui Saksan hyökkäykseen Puolaan. Hyökkäys Puolaan oli vedenjakaja. Se avasi lopullisesti niiden silmät, jotka vuosien ajan olivat uskoneet diplomaattiseen raiteeseen ja myöntyväisyyteen. Vastaavalla tavalla toivon tämän päivän tapahtumien tehneen kaikille selväksi, että olemme tekemisissä hallinnon kanssa, joka on pidäkkeetön ja joka ei ole rikollinen ainoastaan moraalisesti vaan myös kansainvälisen lain silmissä. Kysyn ulkoministeriltä: millaista uudelleenarviointia hyökkäyssota aiheuttaa sen suhteen, miten Venäjän johtoon tulee suhtautua ja miten sen toimiin tulee reagoida? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä todeta, että Suomi tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Se ei ole vain hyökkäys Ukrainaa vastaan vaan hyökkäys kansainvälistä oikeutta ja eurooppalaista turvallisuusjärjestystä vastaan. Yhdessä Euroopan unionin kanssa tietysti vaadimme venäläisiä joukkoja vetäytymään ja Venäjää palaamaan neuvottelupöytään. Tämä on aivan selvä. 

Millä tavalla tämä sitten vaikuttaa ylipäätään suhteisiin Venäjään ja Venäjän kanssa käytäviin neuvotteluihin? Varmasti tulevaisuus sen näyttää, mutta nyt venäläisiä poliittisia päättäjiä on Euroopan pakotelistoilla juuri sen vuoksi, että he ovat osallistuneet päätöksentekoon, joka meidän mielestämme on laiton ja uhkaa Ukrainan itsenäisyyttä. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että keskitämme voimamme nyt Ukrainan tukemiseen, osoitamme Ukrainalle solidaarisuutta ja varustaudumme myös siihen, että sota aina tuo niin pakolaisia ja humanitääristä tarvetta kuin erilaisia tarpeita, joissa voimme Ukrainaa suoraan tukea. Tämä on hallituksen linja. 

Arvoisa herra puhemies! Venäjään ei voida vaikuttaa paheksumalla, koska Venäjän johdolle riittää, että sitä pelätään. Myös talouspakotteiden teho on kyseenalainen, koska Venäjä on varautunut sotaan, kerännyt puskureita ja kasvattanut omavaraisuuttaan. Putinin hallinto voidaan pysäyttää vain Venäjän sisältä. Jotta paine tähän kasvaisi, pakotteiden pitää osua myös tavallisten ihmisten elämään — ei ainoastaan eliittiin, kuten usein ajatellaan. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi yleiset matkustusrajoitukset Venäjän kansalaisille tai lentoliikenteen rajoittaminen tai lopettaminen. 

Arvoisa puhemies! Onko tämä lähestymistapa pöydällä? 

Arvoisa puhemies! Kun näitä sanktioita on valmisteltu ja pakotteita on valmisteltu, on haluttu nimenomaan sellaisia pakotteita, jotka kohdistuvat maan johtoon — myöskin niihin taloudellisiin mekanismeihin, joita maan johto käyttää oman asemansa vahvistamiseen ja niihin taloudellisiin toimijoihin, jotka ovat tukemassa tätä Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen niin sanottua itsenäistymisprosessia. Näihin ollaan haluttu kohdistaa näitä sanktioita. 

Sellaista filosofiaa, että haluaisimme tavallisia venäläisiä rangaista, tavallisten kansalaisten elämää vaikeuttaa, emme ole tietenkään ottaneet lähtökohdaksi tässä tilanteessa. Katsomme, että tavallisten kansalaisten elämän vaikeuttaminen ei ole se tie, jolla kannattaa mennä eteenpäin. [Eduskunnasta: Oikein! Hyvä!]