Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että keskusta linjasi, että tämä hoitajamitoitus pitää siirtää suosituksesta lakiin. Se on arvovalinta. Ne, jotka jarruttavat sote-uudistusta, saavat pian maistaa omaa lääkettään monessa kunnassa. Siellä kolkutellaan ylikansallisten yhtiöitten taholta ovien takana, luvataan maat ja mannut, ja tiedän, että monissa kunnissa tullaan vielä näkemään kokonaisulkoistuksia. Siksi toivoisin, että yhteisesti ja rakentavasti viemme tämän soten maaliin, että päästään tästä tilanteesta eteenpäin. 

Arvostan hoitajia siellä palveluasunnoissa, mutta yhtä lailla arvostan vapaaehtoistyöntekijöitä. Vapaaehtoistyön tukiryhmän puheenjohtajana haluan kertoa, että esimerkiksi omassa kotikunnassani kaikki ikäihmiset pääsevät ulos. Siellä yli 5 prosenttia kunnan asukkaista on SPR:n ystäväpalvelussa. Kysynkin: mitä voisimme tehdä, että tämä leviäisi muihinkin kuntiin? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari, on hienoa kuulla, että Kivijärvellä lähimmäisenrakkautta toteutetaan vapaaehtoistyövoimin. Sitä ei lasketa henkilöstömitoitukseen, mutta sen arvo voi silti olla hyvin suuri. Siksi ehkä tämänkin keskustelun yksi viesti tämän kaiken väittelyn ja esitysten keskellä pitäisi olla se, että suomalaisen yhteiskunnan ikääntyminen on niin iso murros meille ja kuvamme maasta muuttuu niin dramaattisesti, että me emme voi koskaan ajatella, että ikäihmisten kysymys ratkeaisi vain hoitajilla. 

On kohtuutonta ajatella, että suomalaiset lähihoitajat, ne kymmenettuhannet, jotka tekevät töitä, pärjäisivät yksinään, elleivät omaiset ja läheiset kanna vastuuta ja ellemme jokainen mieti omalta kohdaltamme mahdollisuutta tehdä myös vapaaehtoistyötä erityisesti kotona olevien vanhusten parissa. Tämä keskustelu on keskittynyt liian vähän hoitoisuuteen, siis niihin murheisiin, joista myöskään yksinäisyys ei ole pienin, oli kysymyksessä ympärivuorokautisessa hoivassa olevan tai kotona asuvan vanhuksen arki. Puheenvuoronne tältä osin oli hyvin merkittävä.