Arvoisa puhemies! Kaksi kohtaa, jotka minä haluaisin tässä vaiheessa nostaa esiin. Molemmat ovat kotimaisia.
Ensimmäinen on se, että ikäihmiset jonottavat edelleen liian pitkään pankkien ulkopuolella. Joillain kujilla ja kaduilla Helsingissä ja Vantaalla on semmoinen puolen tunnin — tunnin jono pakkasessa. Minusta pankkeja ei ole kyllä velvoitettu tarpeeksi siihen, että näille ihmisille ja näille asiakkaille järjestettäisiin hyvät oltavat.
Toinen asia, joka on nostettava esiin, on se, että viime aikoina yhdistyksiltä, uusilta tai joiltain jo olemassa olevilta, on joko evätty mahdollisuus tiliin tai sitten suljettu tili. Jotkut pienyritykset ovat myös tämäntyyppisestä kärsineet. Onkin hyvä, että pankkivaltuustossa näistä kysymyksistä keskustellaan. Ymmärrän, että siitä on keskusteltu, mutta ei ole päädytty mihinkään ratkaisuihin, joissa pankkeja velvoitetaan näihin.
Toivon todella, että pankkien kanssa käydään asiallista keskustelua siitä, että hyvin rahakkaat, hyvin toimivat ja menestyneet pankit osaisivat ottaa tavalliset asiakkaat ja erityisesti ikäihmiset huomioon.
Kolmas asia, josta haluaisin puhua, on digitalisaatio, ja minä uskon, että siitä täällä on moni muukin puhunut. Hyvin moni ihminen ei osaa käyttää uusinta tekniikkaa eikä välttämättä osaa tai pysty ostamaan oikeanlaisia vehkeitä. Tunnistautuminen ja muu vastaava on todella vaikeata, ja se tapahtuu pääasiallisesti pankkien palveluiden kautta. Onkin tärkeätä, että tämäntyyppisiä ihmisiä ei rangaista siitä sillä, että joutuvat sitten jatkuvasti fyysisesti tunnistautumaan jossakin. Joissain maakunnissa seuraavaan pankkiin saattaa olla 30—40 kilometriä. Tässä onkin viisautta, ja tästä olen pankkien kanssa keskustellut, että he pystyisivät yhteispalvelupisteissä, kirjastoissa, lähempänä ihmisiä palvelemaan näitä, jotka ovat digitaalisuuden näkökulmasta heikoimmassa asemassa.