Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Ledamot Kulmuni.
Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että kaikki maat velkaantuvat koronan myötä, mutta valitettava ero meidän ja muiden Pohjoismaiden tai meidän keskieurooppalaisten verrokkimaiden kanssa on se, että Suomessa ei ole edes näköpiirissä sitä, että meidän velkaantuminen alkaisi vähenemään, vaan koko tuleva vuosikymmen otetaan velkaa, ja se on erittäin huolestuttavaa. Valitettavasti on niin, että niitä julkisen talouden tasapainon tavoitteita ei tietenkään saavuteta koronasta johtuen, mutta Suomen talouden ongelmathan eivät ole mihinkään kadonneet koronasta seuraten, vaan ne ovat ainoastaan monimutkaistuneet, ja vastuullista talouspolitiikkaa on tietenkin se, että kun tehdään menolisäyksiä, niin täytyy tehdä myös työllisyystoimia. Ei voi olla niin, että menolisäykset ovat ensin ja työllisyystoimet vuosikymmenen lopussa. Arvoisa pääministeri, onhan niin, että hallitus kykenee työllisyystoimiin ja niihin päätöksiin, [Puhemies koputtaa] jotka vahvistavat julkista taloutta [Toimi Kankaanniemi: Ei näytä kykenevän!] ja ovat senkaltaisia, että ne tulevat myös voimaan ja työllisyystoimet saadaan aikaiseksi siten, että ne ovat julkista taloutta vahvistavia — eivät sellaisia, että ne heikentävät julkista taloutta? [Juhana Vartiainen: Hyvä puheenvuoro! — Sari Sarkomaa: Järjen ääni!]
Arvoisa puhemies! Koko hallitus on sitoutunut työllisyystoimien tekemiseen. Päätökset tullaan tekemään tällä hallituskaudella 80 000 työllisen lisäyksen osalta, mutta on selvää, että tällaisessa syvässä koronakriisissä, jossa me olemme, me tarvitsemme myös aktiivista finanssipolitiikkaa, elvyttävää politiikkaa, yritysten, alueiden ja kuntien tukemista, jotta tässä ja nyt voimme minimoida niitä vaurioita ja vahinkoja, joita tämänkaltaisesta hyvin vakavasta terveydellisestä ja taloudellisesta kriisistä aiheutuu, mutta voin vakuuttaa, että koko hallitus on yhdessä sitoutunut työllisyystoimien tekemiseen.
Tässä vaiheessa viimeinen tähän tematiikkaan.
Arvoisa puhemies! Te, pääministeri, sanoitte, että ette halua leikata pienituloisilta ja viedä suurituloisille — no, emme mekään. Ongelma on se, että me olemme nyt jo Pohjoismaiden köyhälistöä, ja jos tätä tietä jatketaan, mitä te vedätte, niin me olemme kohta Euroopassa juuri niitä pienituloisia, ja sen takia olisi katsottava vähän pidemmälle kuin nytten nämä muutamat kuukaudet tästä eteenpäin.
Valitettavasti sain tässä itse asiassa muutaman kansalaisviestinkin siitä, minkä takia pääministeri ei vastaa selvään kysymykseen. Me kysyimme veroista. Ja te olette itse puhunut ilmeisesti SDP:n puheenjohtajan suulla sen puolesta, että Suomessa pitäisi vielä kiristää verotusta. Toinen ministeri puhui progression kiristämisen puolesta. Ymmärrättekö te, että te olette valinnut Euroopan mittakaavassa aivan täysin äärivasemman tien? Mitä sen tunnelin päässä pilkottaa? Ja mikä teidän veropolitiikkanne lopulta on? Eli aiotteko vieläkin lisätä suomalaisten verorasitusta, jo tässä tilanteessa?
Arvoisa puhemies! Hallituksella on yhteinen linja. Se on sovittu hallitusohjelmassa, ja hallitus yhdessä tekee budjettiesitykset eduskunnalle, ja eduskunta nämä käsittelee. Ei ole olemassa hallituksen osalta yksittäisten puolueiden linjoja, vaan on hallituksen yhteinen linja. [Juhana Vartiainen: Mikä se on? — Sari Sarkomaa: Mikä on se linja?] Ja kun te viittaatte siihen tiehen, jota Suomi kulkee, niin viittateko te siihen, että Suomi on Euroopassa hoitanut koronakriisiä tähän mennessä verrattain hyvin? Me olemme selvinneet vähäisemmin taloudellisin vaurioin kuin monet muut maat. Ja tästä tietenkin iso kiitos kuuluu Suomen kansalle, suomalaisille ihmisille, jotka ovat kaiken kaikkiaan hyvin noudattaneet terveysviranomaisten ohjeita ja rajoituksia.
On pidettävä mielessä, että tämä tilanne on yhä edelleen hyvin vakava ja meillä kaikilla on yhdessä vastuu siitä, että selviäisimme tästä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin. Hallitus on tehnyt töitä sen eteen, että tekisimme sellaisia toimia, joilla voimme vähentää näitä vaurioita, kantaa yhteiskuntaa yli tämän kriisin, ja sen vuoksi valtio on ottanut kovempaa iskua tästä kriisistä [Puhemies koputtaa] ihmisten, perheiden, yritysten ja alueiden puolesta.
Frågan slutbehandlad.