Arvoisa puhemies! Hallitus esitti lisätalousarvioehdotuksessaan määrärahojen lisäämistä 2,1 miljardilla eurolla ja varsinaisten tulojen alentamista nettomääräisesti kuudella miljoonalla eurolla. Verotuloarviota alennetaan 45 miljoonaa euroa, mikä aiheutuu lähinnä varainsiirtoveron vähennyksestä ja korkotulojen lähdeveron lisäyksestä yhteenlaskettuna.
Suurimmat menonlisäykset esitetään valtiovarainministeriön hallinnonalalle hyvinvointialueiden rahoituksen vahvistamiseen, 500 miljoonaa euroa, työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle takautuvasti maksettavan määräaikaisen sähköhyvityksen kustannusten kattamiseen, 388 miljoonaa euroa, sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle määräaikaisten maatalouden ja vesiviljelyn kustannustukien maksamiseen hyvin poikkeuksellisissa kustannusoloissa, 96 miljoonaa euroa.
Valtiovarainvaliokunta pitää myös tarpeellisena, että puolustushallinnon määrärahoja korotetaan noin 43 miljoonaa euroa ja hyväksytään Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen 2023-tilausvaltuuden korotus noin 702 miljoonalla eurolla, mistä aiheutuvat menot jakaantuvat vuosille 23—27. Lisäyksellä korvataan Ukrainaan toimitettua materiaalia, ja tämä lisäys kaikkinensa liittyy kovastikin tuohon äsken käytyyn keskusteluun Suomen puolustusvalmiuden vahvistamisesta.
Hallitus esittää lainanottovaltuuden korottamista 150 miljardista eurosta 170 miljardiin euroon, johon sisältyvän lyhytaikaisen lainan enimmäismäärä esitetään lisättäväksi 29 miljardiin euroon. Siinä koetetaan nuo suhteet pitää ennallaan, kuinka suuri osa kokonaisvelasta on lyhytaikaista. Valtion velanhoitomenoihin esitetään lisäystä 1 073 miljoonaa euroa olettaen sekä lyhyen että pitkän jakson korkotason olevan 2,9 prosenttia. Valtionvelan korkomenot nousevat siten noin 2 586 miljoonaan euroon tänä vuonna. Tosiasiallisestihan itse korot eivät nousisi näin paljon: Jos vuoden aikana otetaan ehkä 30—40 miljardia euroa uutta ja korvaavaa velkaa tällä nyt nähtävillä olevalla korkotasolla, se toki nostaisi korkomenoja, mutta ei näin paljon, vaan siinä on useita satoja, ehkä noin 700 miljoonaa euroa johdannaisista johtuvia lisäkustannuksia. Tässä menneiden 15 vuoden aikana swappauksilla, johdannaiskaupoilla, on pystytty vuosittain jopa kymmeniä prosentteja pitämään korkomenoja alempana kuin ne ilman niitä olisivat, ja nyt tilanne on kääntynyt nopean korkotason nousun takia. Tänä vuonna ja varmaan lähivuosina näistä johdannaisista aiheutuu lisämenoja tuonne korkomenokohdalle.
Tässä on kaiken aikaa tietysti keskusteltu siitä, olisiko pitänyt enemmän ottaa pitkäaikaista matalakorkoista lainaa silloin kun se oli halpaa, ja se on valtaosin kiinteäkorkoista valtioiden ottamana. No, tätähän ei koskaan laajempaan poliittiseen keskusteluun tuotu, mutta siitä on edelleen viisasta keskustella, miten tulevaisuudessa parhaiten suojataan veronmaksajia korkotason nousuilta.
Vuoden 23 lisätalousarvioesitys lisää valtiolle nettolainanoton tarvetta 2,1 miljardia euroa. Nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 10,4 miljardia euroa, ja budjetoidun valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 158 miljardia euroa tänä vuonna, noin 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Niin että tuohon lainanottovaltuuden kasvuun sisältyy vähän tällaista turvamarginaalia myös.
Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitukseen esitetään kohennusta, ja valiokunta on ne ehdottamassa hyväksyttäväksi. Esitetään ensinnäkin 155,6 miljoonan euron määrärahaa, josta 150 miljoonaa euroa osoitetaan hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Siinä on kysymys aikaistuksesta, vuoden 24 tammikuussa maksettavaa erää aikaistetaan jo nyt maksettavaksi. Tällä muutoksella pyritään tukemaan alueiden toimintaa niin, että ne eivät joutuisi turvautumaan tämän vuoden aikana lyhytaikaiseen lainanottoon tai toteuttamaan rahoituskapeikkojen vuoksi epätarkoituksenmukaisia sopeuttamistoimia, vaan pystytään keskittymään toiminnan parantamiseen ja jonojen lyhentämiseen. Lisäksi toiselle momentille, 33, ehdotetaan 350 miljoonan euron määrärahaa, joka on tarkoitettu avustukseksi sote-uudistuksen käynnistymisestä aiheutuviin tilapäisiin kustannuksiin sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Valtiovarainvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että hyvinvointialueet edistävät hoitoonpääsyä konkreettisesti ja varmistavat, että myös palvelujen tuottavuus paranee. Hoitojonojen määrätietoinen purkaminen on välttämätöntä myös valmistauduttaessa perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentumiseen, jota koskeva lainsäädäntö astuu voimaan asteittain tämän vuoden syyskuusta lukien.
Valiokunta on myös kiinnittänyt vakavaa huomiota lasten tehohoidon akuutteihin ongelmiin. Sitä ei ole voitu tarjota riittävästi, minkä vuoksi muun muassa lasten sydänleikkauksia ei ole voitu toteuttaa suunnitellusti ja sydänkirurgia on pahasti jonoutunut. Puute hoitohenkilöstöstä tuollakin sektorilla on pääsyy. Valiokunta toteaa, että lasten tehohoidossa on kyse alueiden ja HUS-yhtymän lakisääteisestä tehtävästä, jota ei voida rahoittaa valtionavustuksella, vaan toiminta rahoitetaan rahoituslain yleiskatteellisella rahoituksella ja hyvinvointialueiden välisellä laskutuksella. On siksi tärkeätä, että yleiskatteellisessa rahoituksessa otetaan jatkossa huomioon lasten tehohoidon toimintatapamuutokset ja merkittävästi kohonneet kustannukset.
Varhaiskasvatukseen ehdotetaan 23,5 miljoonan euron lisäystä, josta 20 miljoonaa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin avustuksiin. Tämä varmistaa tuon työn jatkuvuuden, jota tällä kaudella on tehty näihin kohdennettuihin esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimiin. Nyt yhteensä noin 66 miljoonaa euroa on käytettävissä, kun osaksi on myös säästyneitä varoja. On tärkeää, että vuoden 23 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella on vakinaistettu koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin myönnettävä erityisavustus, ja sen positiiviset tulokset alkavat näkyä.
Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä työ- ja elinkeinotoimistojen osalta sitä, etteivät suuret rakenteelliset uudistukset heikennä alueellisten toimijoiden edellytyksiä hoitaa heille lainsäädännössä asetettuja tehtäviä. Valiokunta nostaa esille työvoima- ja yrityspalveluiden uudistuksen, jossa julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu on tarkoitus siirtää vuoden 25 alusta lukien työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille. Uudistuksen rahoitus kohdistuisi kuntiin hallituksen esityksessä esitetyn rahoitusmallin ja määriteltyjen kriteereiden perusteella, ja alustavien arvioiden mukaan nettomuutokset vaihtelisivat aika reippaasti kuntakohtaisesti noin plus 40 eurosta noin 140 euron miinukseen asukasta kohden. Valiokunta korostaa, että uudistuksen alueet olisivat optimaalisia työssäkäynnin näkökulmasta, ja kiinnittää huomiota siihen, että rahoituksen riittämättömyys voi muodostaa riskin uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamiselle. Tässä viitataan eri valiokuntien lausuntoihin ja siihen, että esimerkiksi äkillisissä rakennemuutostilanteissa on pystyttävä nopeasti reagoimaan rahoitusta lisäämällä.
Täällä kariutuneisiin lainmuutoshankkeisiin liittyen on tehty sitten momenteille miljoonamuutoksia: Esimerkiksi juuri työvoima- ja yrityspalveluihin liittyen, kun sataprosenttinen palkkatuki säilyy mahdollisena järjestöille, valiokunta on ehdottamassa viiden miljoonan euron lisäystä asianomaiselle momentille. Myöskin tuonne nettolainanottoon aiheutuu näistä momenttimuutoksista pieniä tarkennuksia.
Lopputulemana valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen vuoden 23 lisätalousarvioksi mietinnössä tarkemmin todetuin muutoksin ja päättää, että vuoden 23 lisätalousarviota sovelletaan 8. maaliskuuta alkaen.
Tähän liittyy sitten kolme vastalausetta. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia esittelystä. — Sitten keskusteluun. Edustaja Heinonen poissa. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.