Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että koronataistelun ja tämän rokotesuman etulinjassa on ryhmä, josta tässä salissa ei puhuta riittävästi: terveydenhuoltohenkilöstö. Me tiedämme, että kentällä työolot ovat haastavat. Sijaisista on pulaa, osa työntekijöistä on karanteenissa, epävarmuus tulevasta on jatkuvasti läsnä. Henkilöstön jaksaminen on kortilla, sillä vuosi on pitkä aika, etenkin kun oma työ on riippuvaista tartuntamääristä. Ammattilaiset ovat joutuneet siirtymään toisiin työtehtäviin ja toimitiloihin, osin ilman riittävää koulutusta ja perehdytystä. Keskusteluissa ovat vuoroin olleet ylitöihin määrääminen ja lomien peruminen. Samalla ympärillä näkyvä pahoinvointi aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. Viime aikoina on alettu pelkäämään jo hoitajien joukkotrauman mahdollisuutta. Kysynkin ministeri Kiurulta: miten hallitus aikoo tukea terveydenhuollon henkilöstöä koronakriisin pitkittyessä? 

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Koposen kysymys on äärimmäisen tärkeä. Olen sitä mieltä, että Suomen sote-henkilöstö on tehnyt loistavaa työtä koronakriisin etulinjassa ja se on myös näkynyt meillä koronakriisin hoidon tuloksissa. Työntekijät tekevät töitä todella kovan paineen alla, töitä vuorotta. Ja tämä vaatii tietysti myös hyvää johtamista, joustoja työvuorojärjestelyissä, myöskin henkilöstön kuulemista herkällä korvalla. Meillä on tekeillä ohjelma hyvän työelämän ja myöskin mielenterveyden osalta, mutta ymmärrän, että se ei juuri tässä hetkessä riitä. Me olemme käyneet paljon keskustelua myöskin sote-henkilöstön koronakorvauksista. Me kaikki tiedämme, että Suomen hallitus tai Suomen eduskunta ei päätä kenenkään palkoista, mutta tässä kohtaa olisikin hyvä käyttää sitä kuuluisaa paikallista sopimista ja pohtia hoitajien, sote-henkilöstön, etulinjassa työskentelevien, [Puhemies koputtaa] mahdollisia koronakorvauksia esimerkiksi näistä valtionosuuksista, [Puhemies: Aika!] joita valtio on kunnille koronakriisin hoitamiseen maksanut.