Senast publicerat 12-03-2026 18:09

Punkt i protokollet PR 22/2026 rd Plenum Torsdag 12.3.2026 kl. 16.00

2.5. Muntlig fråga om religionsundervisningens ställning (Päivi Räsänen kd)

Muntligt spörsmålMFT 43/2026 rd
Muntlig frågestund
Talman Jussi Halla-aho
:

Nästa fråga. — Ledamot Päivi Räsänen, varsågod. 

Debatt
16.58 
Päivi Räsänen kd :

Arvoisa herra puhemies! Tänään on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitys, jossa nostetaan esiin muun muassa tämä kysymys yhteisestä katsomusaineesta. Oma uskonnonopetushan tuo valmiuksia ymmärtää myös muita uskontoja, ja se on toki tärkeää myös ja erityisesti vähemmistöuskonnoille. On arvokasta, että maassa, jossa meillä on vahvat kristilliset juuret ja kulttuuriperintö, yli 400 000 lasta saa tälläkin hetkellä opiskella evankelis-luterilaista uskontoa. Yleinen katsomusaine tarkoittaisi väistämättä kristillisen uskon perusteiden opetuksen heikentymistä. 

Kun opetusministeriössä nyt käydään läpi ja pohditaan tätä työryhmän esitystä, niin kysyn: huomioidaanko se, että oman uskonnonopetuksen on todettu lisäävän myös kriittisen ajattelun taitoa ja ehkäisevän esimerkiksi radikalisoitumista, mikäli se toteutetaan laadukkaasti ja hyvin valvotusti? 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä. 

16.59 
Opetusministeri Anders Adlercreutz 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tosiaankin demografista muutosta pohtivan työryhmän raportti julkistettiin. Siinä oli monta toimenpide-ehdotusta, joista tämä oli yksi. Taustalla on havainto siitä, että meillä on tällä hetkellä 15 eri uskonto- tai katsomusainetta kouluissa. Yhä enenevässä määrin kouluryhmiä jaetaan uskonnon perusteella, yhä enenevässä määrin uskontoa opetetaan koulun ulkopuolella kirkoissa, kerhohuoneissa, moskeijoissa. Erityisesti vähemmistöuskontojen kohdalla vain pieni osa opetuksesta annetaan pätevän opettajan toimesta. Nämä ovat hyvinkin haastavia tilanteita. Opetusryhmät voivat olla hyvinkin erilaisia. Meillä on hyvin huono näkymä usein siihen, minkälaista se opetus on — tilanteessa, jossa nimenomaan uskonnon lukutaitoa pitäisi parantaa ja vahvistaa ja saada laajempi joukko ymmärtämään sitä, mihin meidänkin kulttuuri perustuu, mikä on uskonnon osuus siinä. Händel ei ole uskonnon harjoittamistapa, se on kulttuurihistoriaa, ja niin edelleen. 

Pidän perusteltuna ajatusta siitä, [Puhemies koputtaa] että jos nämä kaikki aineet koottaisiin yhteen aineeseen, niin tämä ymmärrys vahvistuisi [Puhemies koputtaa] ja uskonnonopetus itse asiassa vahvistuisi. Tämä oli työryhmän näkemys, [Puhemies koputtaa] ja minun mielestäni se on pohtimisen arvoinen asia. 

Frågan slutbehandlad. 

Riksdagen avslutade den muntliga frågestunden.