Arvoisa puhemies! Huoli viljelijöiden toimeentulosta, jaksamisesta ja kotimaisen ruoan riittävyydestä on suuri. Viljelijöitä on pikaisesti autettava selviämään tämän kriisin keskellä. Venäjän aloittama hyökkäyssota on näyttänyt, miten riippuvainen ruoantuotantomme on Venäjältä tuodusta fossiilienergiasta ja teollisista lannoitteista. Niiden hinta nousee nyt nopeasti, mikä on ajamassa todella monen viljelijän hyvin vaikeaan tilanteeseen. Ratkaisu on näistä irtautuminen. Vaihtoehtoja on jo olemassa, ja niiden käyttöönottoa on nyt vauhditettava. Tarvitsemme mittavia panostuksia ravinteiden kierrättämiseen ja uusiutuvan energian, kuten biokaasun, tuotantoon. 

Kysynkin ministeri Lepältä: miten hallitus varmistaa, että maatalouden tukitoimet rakentavat uutta, kriisinkestävää maataloutta eivätkä ainoastaan vahvista nykyisiä rakenteita, jotka ovat osoittautuneet hyvin haavoittuviksi? 

Arvoisa puhemies! Suomalainen maaseutu, suomalainen maatalous, suomalainen ruoantuotanto ovat käyneet läpi valtavan myllerryksen rakennemuutoksen myötä EU-aikana: 100 000 tilasta ollaan tultu alle 50 000 tilan. Samaan aikaan, kun tehokkuus on kasvanut, tuottavuus on kasvanut, mutta kannattavuus on heikentynyt, ja tämä on aivan relevantti kysymys ja iso ongelma, joka meillä on. 

Tätä samaista asiaa sivuttiin jo äskeisessä edustaja Harkimon kysymyksessä. Me ilman muuta teemme kaikkemme sen eteen, että riippuvuus ulkopuolisista tuotantopanoksista pienenee kaiken aikaa. Se ei ole ihan maailman helpointa tehdä, jotta ruokaturva meillä säilyy, mutta sitä tehdään kaiken aikaa. Siihen liittyy oma energiantuotanto, se energiapotentiaali, joka maatiloilla on tuottaa yhteiseen hyvään, myös energiaa ruoan lisäksi. Monta asiaa pystytään hoitamaan ja tuottamaan yhtä aikaa — se on äärimmäisen tärkeää — [Puhemies koputtaa] mutta keskeisintä on markkinoiden toiminta. Jos ne eivät toimi, ei myöskään uudistumiskykyä ole. [Puhemies: Kiitoksia!] Jos tilipussi on tyhjä, ei voi uudistua.