Arvoisa rouva puhemies! Työllisyystilanne on kovin huolestuttava, ja esimerkiksi viime aikojen uutiset VR:n irtisanomisista ovat kovin surullisia ja jättävät kyllä kysymyksiä siitä, mikä on omistajaohjauksen tilanne tällä hetkellä. 

Puhemies! Hallitus on luvannut 110 000 uutta työpaikkaa, mikä tarkoittaa lähes 30 000:ta uutta työpaikkaa per vuosi. Hallitus on sanonut, että tämä tavoite on kiveen hakattu. Kun ensi viikolla hallitus kokoontuu kehysriiheen arvioimaan tuloksia ja tekemään linjanvetoja, on varmasti hyvä katsoa, missä mennään nyt. 

Puhemies! Uusia työpaikkoja ei ole enemmän kuin viime vuonna, uusia työpaikkoja ei ole saman verran kuin viime vuonna, vaan, arvoisa hallitus, ministeri Stubb, uusia työpaikkoja on vähemmän kuin viime vuonna. Eli hallitus on hyvin huolestuttavalla tavalla omista tavoitteistaan erkaantunut päinvastaiseen suuntaan. Arvoisa ministeri Stubb, miten tässä näin pääsi käymään? 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on kehysriiheen matkalla oikeastaan kolme keskeistä tavoitetta, jotka kaikki kytkeytyvät meidän hallitusohjelmaamme. 1) Me pidämme kiinni 4 miljardin kokonaissopeutuksesta. 2) Me pyrimme siihen, että velkaantuminen taitetaan vuoteen 2019 mennessä. Ja totta kai sitten 3) on se, että me pidämme kiinni meidän vanhasta kunnon kehyssäännöstämme, joka taisi lähteä liikkeelle Matti Vanhasen ykköshallituksen aikaan vuonna 2003. Jos me saamme aikaiseksi hyvän kehyspäätöksen, siihen yhdistettynä hyvän sote-ratkaisun ja siihen yhdistettynä yhteiskuntasopimuksen, joka viedään maaliin kunnianhimoisesti, niin me pidämme edelleen kiinni meidän hallitusohjelmamme tavoitteesta. 

Arvoisa puhemies! Tosiasia kuitenkin on, että hallitus ei ole tehnyt lainkaan työllisyystoimia viime vuonna, se ei ole tekemässä niitä tänä vuonna ja tavoitteista ollaan huolestuttavalla tavalla jäljessä. Teillä on ollut vähän kädet ristissä, ja tämä on juuri se asia, mistä varoitimme jo viime syksynä: mikäli työllisyystoimia ei tehdä, ajaudutaan hurjaan leikkauskierteeseen, mikä on tuhoisaa. 

Nyt olen, puhemies, hieman hämmentyneenä kuitenkin seurannut, mitä hallitus aikoo tehdä kehysriihessään. Tuntuu nimittäin siltä, että hallitusta itseäänkin sisältä päin on alkanut vähän hirvittää tämä meno, ja ainakin keskusta ja perussuomalaiset ovat nyt pistämässä hieman jarrua näille lisäleikkauksille. Siispä katse kohdistuu teihin, ministeri Stubb. Aiotteko ja voisitteko perussuomalaisten ja keskustan tavoin pistää jarrua näille lisäleikkauksille vai aiotteko todellakin tuoda lisää leikkauksia jo tekemienne kansalaisten arkea haittaavien leikkausten lisäksi? 

Arvoisa rouva puhemies! Siis lähtökohtahan meillä on tietenkin hallitusohjelma ja se, että hallitusohjelmasta pidetään kiinni. Silloin siinä on oikeastaan kaksi kokonaisuutta, joita me katsomme. Ensimmäinen on kehys vuoteen 2019 mennessä — pysytäänkö siinä, mikä on jakamaton varaus vuonna 2019. Toinen on 4 miljardia euroa ja ne sopeutukset. Sopeutukset liittyvät myös kestävyysvajeeseen, jota vuoteen 2021 mennessä pitää kuroa umpeen 6 miljardiin ja 2030 noin 10 miljardia. Kyse ei ole lisäsäästöistä tai lisäleikkauksista, vaan sellaisesta sopeutuksesta, joka tämän ensimmäisen hallitusvuoden aikana ei ole toteutunut joko laskentavirheiden takia tai toteutumatta jääneiden päätösten takia tai koska päätöksiä ei ole vielä toimeenpantu. Uskon, että tämäkin kehyspäätös tulee olemaan hyvä, sellainen, joka on uskottava kaikkien suomalaisten näkökulmasta, joka on uskottava komission näkökulmasta ja joka on uskottava myös luottoluokittajan näkökulmasta. 

Arvoisa puhemies! Tämä työpaikkojen kehitys on viimeisen neljän vuoden aikana ollut todella synkkä. Työttömien määrä lisääntyi viime kaudella sadallatuhannella, ja me aiomme tällä hallituskaudella tehdä tälle selkeän käänteen toiseen suuntaan. Hallituksen päätoimi työllisyyskehityksen kääntämiseksi on yhteiskuntasopimus, joka on erittäin hyvässä mallissa nyt. Se on työehtosopimusneuvotteluissa, ja sen toimen yhteenlaskettu tavoite on 35 000 uutta työpaikkaa. Työmarkkinajärjestöt ovat arvioineet sen vaikutukseksi jopa 45 000 uutta työpaikkaa. Uskon, että kun tämä viedään nyt määrätietoisesti toukokuun loppuun mennessä maaliin, niin tämä tulee kääntämään kehityksen aivan toiseen suuntaan ja se tulee täyttämään tästä 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta kolmasosan. Teemme määrätietoisesti jatkotoimia (Puhemies koputtaa) sen eteen, että kokonaisuus tulee täyttymään. 

Arvoisa rouva puhemies! Jokainen tietysti tietää, että yleinen taloustilanne on se meidän iso ongelmamme. Niin kauan kuin se mataa, niin kauan ei tule tänne investointeja eikä tule niitä työpaikkoja. Mutta tänäänhän on Palkansaajien tutkimuslaitos jo uutisoinut, että on nousua näkyvissä, ja se on positiivista. Rakennusala erityisesti on tässä veturina, eli siellä on onneksi valoa. Itse jaksan uskoa siihen, että sitä kautta tämä lähtee menemään. 

Totta kai nämä toimet, niin kuin pääministeri tuossa kertoi — yhteiskuntasopimus ja sen maaliin saaminen sillä tavalla, että se hyödyttää koko Suomea — ovat äärimmäisen tärkeitä. Samaan aikaan on tämä työttömyyden hoidon rakennemuutos, ja siihen ollaan tuomassa ihan lähipäivinä tämän passiiviturvan muuttamista aktiiviturvaksi, eli käytetään niin sanottua valtion rahoittamien työttömyysetuuksien käyttämistä liikkuvuusavustusten, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen, ja tämä on tulossa, jotta me saamme tämän työkalun, mitä muun muassa SDP:kin on esittänyt. 

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa pääministeri, aivan, te sanoitte, että nyt hallituksen tavoitteena on saada käänne aikaiseksi, ja olette sanonut, että 110 000 uutta työpaikkaa on se lupaus, jonka hallitus suomalaisille on antanut. Olette sanonut, että se on kiveen hakattu, on jopa käytetty termiä, että se on "tulos tai ulos". 

Mutta nyt kun hallitus kokoontuu kehysriiheen arvioimaan tätä ensimmäistä vuotta ja tekemään uusia linjauksia, niin katsotaan, missä tämä teidän tavoitteenne menee. 110 000 uutta työpaikkaa tarkoittaa lähes 30 000:ta työpaikkaa per vuosi. Nyt työpaikkoja tässä maassa itse asiassa ei ole enempää, ei saman verran, vaan vähemmän kuin silloin, kun teidän hallituksenne aloitti. Tämä teidän tavoitteenne karkaa. Ja miksi se karkaa? Se karkaa sen vuoksi, että te olette laiminlyöneet kasvun ja työllisyyden tukemisen ja keskittyneet leikkauksiin niin paljon, että jopa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja on sanonut, että nyt on leikkausten tie kuljettu loppuun. (Puhemies koputtaa) Arvoisa valtiovarainministeri, onko leikkausten tie kuljettu nyt loppuun? 

Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäiseksi muistutus, minkä takia me teemme näitä päätöksiä: Sen takia, että tällä hetkellä, viimeisten vuosien aikana, julkisella tasolla me olemme velkaantuneet noin 9 miljardia euroa vuodessa. Viimeisen kuuden vuoden aikana me olemme karkeasti tuplanneet velkaantumisemme. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että me otamme velkaa, josta maksavat meidän lapsemme ja meidän lastenlapsemme. Tosiasia on se, että ilman, että työllisyystilanne paranee — ja siinä, edustaja Lindtman, olette täysin oikeassa — me emme saa tätä kääntymään. Eli sen takia on tärkeätä, että a) me pidämme kiinni kehyspäätöksestä ja kehysriihestä ja b) me teemme sentyyppisiä työllisyystoimenpiteitä, joita löytyy esimerkiksi yhteiskuntasopimuksesta, joita löytyy paikallisesta sopimisesta, jotta me saamme tähän maahan enemmän työpaikkoja. Työ luo työtä. Sen takia me teemme päätöksiä. 

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita: 110 000 uutta työpaikkaa ja sitä kautta työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Jos viime kaudella olisi vältetty tämä 100 000 uutta työtöntä, niin tässä tilanteessa emme todellakaan olisi. Silloin meillä työllisyysaste olisi 72 prosenttia eikä leikkauksiin myöskään tarvitsisi mennä. Mutta nyt olemme tässä ja nyt. Me joudumme tekemään yhtä aikaa leikkauksia, hakemaan työllisyyttä ja kasvua edistäviä toimia ja tekemään niitä pitkän ajan uudistuksia, ja nämä kaikki tämä hallitus tulee tämän vaalikauden aikana tekemään. Merkittävä osa päätöksistä on jo tehty ja lisää tehdään kehysriihessä ensi viikolla. 

Arvoisa puhemies! Haluan todeta tietenkin sen, että tässä viimeisen vuosikymmenen aikana johtava puolue velkaantumisessa on kokoomus: 99 miljardia euroa. (Ben Zyskowiczin välihuuto) 

Haluaisin kuitenkin kysyä, onko hallitus tehnyt kokonaisarvioita näitten toimenpiteitten työllisyysvaikutuksista. Minä olen erilaisista lähteistä keskustellen ymmärtänyt, että nyt tällä hetkellä tiedossa virkamiehillä on noin 60 000 työpaikkaa, kaikki hallituksen toimenpiteet yhteenlaskettuna. Vastaako tämä teidän käsitystänne, pääministeri Sipilä, työpaikkojen kokonaismäärästä hallituksen kaikkien toimenpiteitten kokonaisuus rakentaen, vai onko teillä takataskussa vielä jotakin, jota me emme tiedä? 

Arvoisa puhemies! Näitten toimien kokonaisvaikutusta arvioidaan koko ajan. Sitä tehdään seuraavan kerran kehysriihessä, ja on selvää, että tarvitaan vielä lisää toimia siihen, että 110 000 uuden työpaikan tavoitteeseen päästään. Niitä toimia valmistellaan. Varmasti kehysriihen jälkeen kuulemme niistä ensimmäisiä. Meillä on merkittäviä toimia yrittäjyyden, työllistämiskynnyksen madaltamisen eteen. Muutaman viikon sisällä tulevat seuraavat esitykset myöskin tänne eduskuntaan, puhutaan työhönottokynnyksen pienentämiseen tähtäävistä toimista. 

Näitä toimia on hallitusohjelmassa pitkä lista. Ne kaikki tehdään ja arvioidaan koko ajan, riittävätkö ne siihen 110 000 uuteen työpaikkaan vai ei, ja tehdään tarvittaessa lisää päätöksiä. 

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki myöntävät, että leikkaukset heikentävät talouskasvua ja työllisyyttä. Se on selviö. Mutta meidän tehtävämme on myös velan kasvun taittaminen. Mikä on se keino siihen taittamiseen? Onko se massiiviset leikkaukset, vai onko se työllisyyspolitiikka? (Eero Heinäluoma: Hyvä kysymys!) Jälkimmäinen on vastaus. Nimittäin meidän työttömyyskustannukset ovat samaa luokkaa kuin se, minkä verran me otamme vuodessa velkaa. Jos me saamme työllisyyden kuntoon, myös Suomen talous tulee kuntoon, ja sen vuoksi hallituksen tehtävä on nyt panostaa työllisyyteen. 

Kysymykseni onkin: oletteko te valmiita käynnistämään Suomen talouden moottorin kehysriihessä, tekemään mittavan investointipaketin muun muassa asuntoihin ja joukkoliikenteeseen ja toisaalta lisäämään työllisyysmäärärahoja, joita te olette olleet leikkaamassa, jotta ihmiset saavat työtä ja talous lähtee kasvuun? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäki on oikeassa siinä, että näitten työttömyysmenojen suuruus on suurin piirtein sama kuin valtion budjetin alijäämä. Senpä takia yksi keskeisimmistä keinoistamme panna myöskin valtiontaloutta kuntoon on työllisyysasteen nostaminen sinne 72 prosenttiin. Jopa monista keinoistakin olen samaa mieltä edustaja Arhinmäen kanssa — en kaikista — ja me teemme myöskin arviota siitä, mitä julkisen sektorin investointeja me voimme pistää liikkeelle työllisyyskehityksen parantamiseksi. Sitä arviota tehdään. Mutta emme tee sitä velalla. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Jokainen syrjäytynyt nuori kokee henkilökohtaista kärsimystä, ja jokainen syrjäytynyt nuori myöskin maksaa huomattavan määrän valtiolle. Varjobudjetissamme ehdotimme, että panostettaisiin etsivään nuorisotyöhön, kehitettäisiin nuorisotakuuta ja sen lisäksi luotaisiin nuorille, alle 30-vuotiaille, suunnattu minijob-malli. Tässä mallissa tietyn tuntimäärän alle mahtuva työskentelymuoto olisi vapautettu työnantajamaksusta. Se olisi pääsy sisään työelämään syrjäytymisuhassa olevalle nuorelle ja toki nuorille yleensäkin. Eli sekä yhteiskunta että nuoret voittaisivat. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: eikö minitöiden tai niin sanottujen minijobien käyttöönottoa olisi harkittava työllisyyttä parantavana keinona? 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kysymys on hyvä. Kaikki vaihtoehdot, joita myös oppositiosta esitetään, otetaan vakavasti. Selvityshenkilö Maria Kaisa Aula, jonka tehtävä oli selvittää näitä työllistymisen esteitä, on jättänyt raporttinsa, ja siellä on lukuisia erilaisia toimenpiteitä. Tämänkin, minkä te esititte, olen kuullut ja olen täysin tietoinen tästä teidän esityksestänne. Jossakin vaiheessa tässä keväällä me teemme linjauksia, mitkä ovat sitten niitä kokeiluja, mitkä lähtevät menemään eteenpäin, ketkä ovat sitten niitä kokeilun kohteita, minkälaisia ryhmiä siihen valitaan. Minun oma mielipiteeni on se, että valitaan mahdollisimman monipuolisesti eri alueilta, mutta tämä päätös ja tämä linjaus ovat vielä tekemättä. 

Mutta on otettava vakavasti tämä ehdotus ja kaikki ehdotukset, mitkä täältä ovat tulleet liittyen näiden työllistymisen esteiden poistamiseen. 

Arvoisa puhemies! Työllisyys on hallitusohjelman tärkein asia, ja sen eteen on ponnisteltava niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä ja erilaisin uudistuksin. On asioita, jotka olemme jo pystyneet tekemään, kuten normien purun suhteen kauppojen aukioloaikojen vapautuksen ja muita, pienempiä kysymyksiä. Tärkeintä on se, ettei turvauduta minkäänlaiseen tempputyöllistämiseen vaan luodaan markkinaehtoisia työpaikkoja, jotka vahvistavat julkistaloutta eivätkä heikennä sitä. 

Tässä suhteessa Suomi on saavuttamassa yhteispelillä historiallisen käänteen yhteiskuntasopimuksen myötä. Sen toteutuessa Suomi siirtyy vihdoin taloudessaan EU-aikaan, jossa todella suojataan ja turvataan meidän työpaikkoja avoimessa taloudessa. Tämä on se suuri panostus, jonka koko tämä yhteiskunta on tehnyt työllisyyden eteen, mutta se ei synny hetkessä eikä vaikuta hetkessä. Siksi kysyn nyt asianomaiselta ministeriltä: onko järkevää nyt tässä opposition tapaan ikään kuin tasaisen vauhdin taulukolla seurata tätä työllisyyttä, vai voidaanko olettaa, että nämä uudistukset tehoavat enemmän vaalikauden lopussa kuin alussa? 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Terho on kyllä ihan asian ytimessä siinä mielessä, kun hän puhuu, että se päätavoite hallituksellakin, niin kuin varmaan meillä kaikilla, ovat ne pysyvät työpaikat. Se, mitä nyt sitten tapahtuu tässä niin sanotusti väliaikana, on juuri toisaalta sitä työttömyyden hoitamista, ja siihenkin on tämä rakennemuutos tähdätty, jotta saadaan ne rahat, mistä edustaja Arhinmäkikin sanoi, valtava rahamäärä, tehokkaampaan käyttöön. Se "vaikuttavuus" on oikeastaan se sana, mitä tässä etsin: se, millä tavalla saadaan oikeasti niille ihmisille järkevää tekemistä mahdollisimman kustannustehokkaasti niin, että se ei ole passivoivaa vaan että se on aktivoivaa, ja sitä työtä tietenkin tehdään. Tämän kaiken päätavoite, tämän hallitusohjelman päätavoite ja ydin, on ilman muuta pysyvien työpaikkojen saaminen tähän maahan, eikä se tapahdu millään yhdellä tai kahdella toimenpiteellä vaan näitten kaikkien yhteisvaikutuksesta. 

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on aiemmin käytetty työllistämistoimista halventavaa nimitystä "tempputyöllistäminen" vain salin oikealta laidalta kokoomuksesta. Mutta oli kyllä pöyristyttävää kuulla, että myös perussuomalaiset nimittävät työllisyyspolitiikkaa tempputyöllistämiseksi. Tuhannet suomalaiset työttömät, tuhannet ja taas tuhannet perheet saavat hengähdystauon vaikeaan, ankaraan tilanteeseen, kun he voivat hyötyä työllisyyspolitiikasta, mitä tässä yhteiskunnassa aiemmin on aktiivisesti harjoitettu. Silloin juuri, kun yksityinen kysyntä on heikkoa, on julkisen vallan vastuulla järjestää työtä ja ylläpitää työllisyystoimintaa, ylläpitää työllisyysmäärärahoja. 

Arvoisa puhemies! Tiistaina on tälle maalle ratkaiseva kehysriihi. Tuolloin pitää löytyä ratkaisuja työllisyystilanteeseen. Valtiovarainministeri Stubb, aiotteko te huolehtia siitä, että suomalaiset työttömät saavat kehysriihestä jotain toivoa tulevaisuuteen? Aiotteko te huolehtia siitä, että työllisyysmäärärahat palautetaan sille tasolle, että voimme taas työllistää suomalaisia, kuten esimerkiksi viime vuonna? 

Arvoisa rouva puhemies! Me totta kai katsomme kehystä ja kehysriihtä kokonaisuutena. Kun me kävimme ministeriöiden ja ministereiden kanssa kahdenvälisiä keskusteluja menolisäyksistä, niin niitä oli karkeasti noin 300—400 miljoonaa euroa. Sitten kun me katsomme sitä kokonaissopeutustarvetta, johonka pyrimme, jotta 4 miljardin säästötavoite pysyy, niin luvut ovat itse asiassa aika pitkälti vastakkaisia. Me haemme sellaisia päätöksiä totta kai, jotka pitävät meidät kiinni tavoitteessa ja jotka edesauttavat ja vievät myös työllisyyttä eteenpäin. 

Haluan myös korostaa: Tässä on paljon puhuttu siitä, voimmeko panostaa johonkin velaksi. Vastaus on se, että emme voi. Syy on oikeastaan aika yksinkertainen. Jo tänä päivänä meidän velanhoitokustannukset ovat vuosittain noin 1,6 miljardia euroa. Verrataan tätä vaikkapa lapsilisiin, kokonaiskustannukset karkeasti 1,4 miljardia euroa. Mitä enemmän velkaa (Puhemies koputtaa) me otamme, sen vähemmän meidän talous on uskottava ja sen varmemmin luottoluokitus laskee (Puhemies: Aika täynnä!) ja velanhoitokustannukset nousevat. 

Arvoisa rouva puhemies! On aivan selvää, että tähän tarvitaan nyt linjan muutos. (Eduskunnasta: Näin on!) Se on aivan selvää. Arvoisa ministeri Stubb, SDP:hän on esittänyt lukuisia konkreettisia vaihtoehtoja. Annan teille nyt kolme ihan ilmaista neuvoa. Hyvä, että Rinteen malli jo etenee. Ottakaa sen lisäksi käyttöön yrittäjälle tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, investoikaa lasten homekoulujen korjaamiseen ja ottakaa käyttöön Emu-puskurit. 

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Stubb, te olette kertonut, että teidän sydämenne sykkii Thatcherille. Mikäli hän ei nyt kokonaan ole vienyt vielä sydäntänne, niin heltyisikö se ottamaan huomioon nämä SDP:n hyvät tavoitteet? Ette kai voisi torjua niitä vain siksi, että ne tulevat SDP:ltä? 

Arvoisa rouva puhemies! Sydämeni sykkii ihan kaikille. (Sosialidemokraattien ryhmästä: SDP:lle?) — Myös SDP:lle. — Kaikki hyvät vaihtoehdot ja ehdotukset otetaan ilman muuta vastaan. Totta kai, kun me tarkastelemme kehystä — SDP puolueena hyvin tietää, tässäkin eduskunnassa istuu kolme entistä valtiovarainministeriä — katsomme sitä kokonaisuutta ja pyrimme löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka Suomessa edistävät työllisyyttä ja kasvua, joka loppupelissä on se pohja, jolleka meidän koko hyvinvointiyhteiskuntamme ja hyvinvointivaltiomme on rakennettu. Kyllä meidän sydämemme sykkii Suomelle.