Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Nästa fråga, svenska riksdagsgruppen, ledamot Norrback.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Finlands export till Storbritannien var senaste år värd över 2,8 miljarder euro, 4,5 procent av vår totala export. Utrikesministeriet uppskattar att det bor ungefär 20 000 finländare i Storbritannien. Både vår export och vardagen för våra medborgare bosatta i Storbritannien riskerar att rubbas med brexit. Att Storbritannien nu lämnar EU är illa både för Storbritannien och för EU och inte minst för Finland. Hur ska vi garantera att våra företag kan fortsätta sina handelsrelationer med Storbritannien efter brexit?
Arvoisa puhemies! Ongelma on, kuten pääministeri Rinne on todennut, että Britannialta ei ole tullut konkreettisia ehdotuksia työstettäväksi koskien Britannian EU-eroa ja keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Britannian EU-eroon liittyy tietenkin suuria talousintressejä, ja se koskettaa sekä Britanniaa että EU:n kansalaisia ja myös Suomea. Nyt kysyisin eurooppaministeri Tuppuraiselta: miten voidaan parhaiten turvata, että suomalaiset yritykset voivat myös brexitin jälkeen jatkaa kauppakumppanuussuhteitaan Britannian kanssa?
Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tästä ajankohtaisesta kysymyksestä. Kalenteriin katsomalla huomaamme, että brexitin aikaraja lähestyy. Se on nyt tällä kertaa asetettu lokakuun loppuun mennessä, ja meidän täytyy varautua kaikkeen. [Sanna Antikainen: Lokakuun loppuun vai syyskuun loppuun?] Luonnollisesti varautumista koordinoidaan yhdessä EU-maiden kanssa komission tekemien esitysten pohjalta, ja teemme omat kansalliset varautumistoimemme. Itse asiassa viimeksi eilen hallitus pääministeri Rinteen johdolla iltakoulussa tarkasteli tätä tilannetta.
Se, miten elinkeinoelämä varautuu, riippuu tietysti kovasti yrityksestä ja siitä, millä toimialalla se toimii, mihin se on sijoittautunut ja niin edelleen, mutta joka tapauksessa meidän on tehtävä kaikkemme, että tietoa on tarpeeksi. Tässä suhteessa olemme yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa ja muiden etujärjestöjen kanssa koonneet tietopaketteja, joita löytyy kattavasti muun muassa valtioneuvoston sivuilta.
Onneksi, arvoisa rouva puhemies, Suomen arvioidaan jäävän EU-maiden neljänneksi pienimmäksi kärsijäksi arvonlisäveron suhteen, mikäli sopimukseton brexit toteutuisi. En halua vähätellä brexitiä, se on joka tapauksessa tappio mutta kuitenkin asia, jonka kanssa meidän vain täytyy voida sitten elää.
Frågan slutbehandlad.
Riksdagen avslutade den muntliga frågestunden.