Senast publicerat 08-07-2025 16:45

Punkt i protokollet PR 42/2024 rd Plenum Torsdag 25.4.2024 kl. 16.06—2.04

2.5. Muntlig fråga om skattegottgörelse för investeringar i grön omställning (Mikko Ollikainen sv)

Muntligt spörsmålMFT 82/2024 rd
Muntlig frågestund
Talman Jussi Halla-aho
:

Ledamot Ollikainen, varsågod. 

Debatt
16.54 
Mikko Ollikainen :

Ärade talman! Dags för lite framtidstro. Under rambudgetförhandlingarna tog regeringen ett viktigt beslut om en temporär skattegottgörelse som främjar etableringar inom den gröna omställningen. Det finns i dag lovande projekt inom väteindustrin i Ingå, Borgå, Karleby, Kristinestad och kring batteriindustrin till exempel i Vasaregionen. Det är via liknande investeringar som vi får Finlands ekonomi igång. 

Arvoisa puhemies! Kestävä tulevaisuus edellyttää selkeää politiikkaa, joka kannustaa ekologisesti kestäviin investointeihin. Hallitus päätti kehysriihessä ottaa käyttöön määräaikaisen verohyvityksen, mikä tulee vauhdittamaan kestäviä investointeja. Näin saamme vauhtia suuriin teollisiin investointeihin ja mahdollistamme sen, että puhtaan siirtymän ekosysteemejä rakentuu Suomeen. Lupaavia projekteja on jo käynnissä ympäri Suomen. 

Kysynkin, arvoisa pääministeri Orpo: miten uskotte hallituksen kehysriihessä tekemien päätösten vaikuttavan Suomeen tehtäviin investointeihin? 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä. 

16.55 
Valtiovarainministeri Riikka Purra 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, kehysriihessä hallitus laati myös hyvin merkittävän kasvupaketin, joka sekin tukee julkisen talouden kestävyyttä eikä heikennä sitä, ja tämä edustajan kuvaama verohyvitysmalli on yksi näistä isoista toimista. Eli sillä pyritään nimenomaan edistämään tällaisia suurteollisia investointeja Suomeen, jotka tavoittelevat puhdasta siirtymää ja nettonollataloutta — puhutaan esimerkiksi akku- ja vetyhankkeista tai fossiilivapaasta teräksestä, ja tällaisia hankkeita, kuten tiedämme, on jo merkittävästi käynnistynyt.  

Tämä verohyvitys voisi olla enimmillään 20 prosenttia investoinnin määrästä, enimmillään 150 miljoonaa per hanke, ja näiden investointien pitäisi olla päätettyinä tavalla tai toisella ensi vuoden loppuun mennessä, ja sitten tätä yhteisöverosta tehtävää hyvitystä voitaisiin hakea aikaisintaan vuodesta 28. Tämä kohdistuu nimenomaan kannattavaan liiketoimintaan, ja on juuri sellaista, mitä Suomi tarvitsee esimerkiksi tässä puristuksessa, [Puhemies koputtaa] kun Euroopan suurvallat keskenään kilpailevat valtiontuilla. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä. 

16.56 
Vesa Kallio kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Täällä tuli esille yrittäjien suhtautuminen näihin päätöksiin, ja tuossa yksinyrittäjiltä kysyin niistä näkemyksiä. Mitä vähemmän kuluttajilla on rahaa käytettävissä, sitä enemmän he säästävät kulutuksesta. [Antti Kurvinen: Näin se on!] Erityisesti tämä iskee palvelualan yrityksiin ja erityisen erityisesti yksinyrittäjiin, joita Suomessa yli 200 000. [Antti Kurvinen: Ja naisyrittäjiin!] 

Arvonlisäveron korotus on keino lisätä valtion tuloja, mutta se vaikuttaa myös kulutukseen. Fiksu kuluttaja toki harkitsee kulutustaan, mutta samalla se iskee erityisesti näihin pieniin palvelualan yrittäjiin. Erityisesti se iskee naisvaltaisiin pieniin palveluyrityksiin. Hallituksen päätös arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistamisesta kiristää mikroyritysten verorasitusta entisestään. Samojen yritysten kohdalle osuvat myös hallituksen tekemät kotitalousvähennyksen heikennykset. 

Arvoisa puhemies! Onko hallitukselta tulossa toimenpiteitä pienyrittäjien ja erityisesti yksinyrittäjien asemaa heikentävien päätösten lieventämiseksi? 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä. 

16.57 
Valtiovarainministeri Riikka Purra 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Veronkorotukset ovat hyvin ikäviä. Ja mikäli me emme olisi tässä tilanteessa, että meidän piti uusia sopeutustoimia kolme miljardia löytää, niin me emme olisi korottaneet veroja, emme yhden ainuttakaan veroa. Mutta me olemme siinä tilanteessa, että tähän piti lähteä, ja koska ainakaan työn ja yrittämisen verotusta me emme merkittävästi halunneet kiristää ja kun katsomme eri verolajien fiskaalisia tuottoja, niin kyllä, se katse siirtyy silloin arvonlisäveroon. Ymmärrän, että tätä kritisoidaan. Kyllä, sillä on haitallisia vaikutuksia niin yksinyrittäjiin ja yrityksiin muutenkin kuin myös kuluttajiin. Se nostaa tuotteiden ja palveluiden hintaa. 

Tässäkin yhteydessä pyytäisin taas katsomaan sitä kokonaiskuvaa. Onko teillä muita ratkaisuja? Olisitteko te mieluummin korottaneet työn ja yrittämisen verotusta? Se ei ole tämän hallituksen periaatteiden mukaista. Yleisen arvonlisäverokannan korotus on monien ekonomistien mukaan nimenomaan se pienin paha silloin, kun tähän veropolitiikkaan joudutaan tekemään korottavia ratkaisuja. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kurvinen, olkaa hyvä. 

16.58 
Antti Kurvinen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy oikoa pääministeriä, kun hän sanoi, että yrittäjät tukevat tätä päätöstä alvin korottamisesta. Eivät tue. 16. päivä huhtikuuta tuli kriittinen kannanotto siitä, ja he arvostelivat juuri näitä vaikutuksia, mitä edustaja Kalliokin kuvasi, naisyrittäjiin, yksinyrittäjiin ja palveluyrittäjiin. Lisäksi ei saa unohtaa, että te olette myös kiristämässä liikunnan, kulttuurin ja majoituksen arvonlisäverotusta. Suomesta tulee todellinen kulutusverohelvetti näillä teidän päätöksillänne. 

Nyt sitten, puhemies, kun valtiovarainministeri Purra peräsi teidän näivettävän talouspolitiikkanne vaihtoehtojen perään, minulla on teille veroidea, arvoisa valtiovarainministeri Purra: [Perussuomalaisten ryhmästä: No niin!] Miksi ette toteuta perussuomalaisten vaalilupausta siitä, että ammattiyhdistysliikkeen, suursäätiöiden ja liittojen ja yhdistysten suuret pääomatulot menisivät verolle? [Mauri Peltokangas: Käykö demareille?] Keskusta laittaisi pienen veron yli 50 000 euroa oleville yleishyödyllisten yhteisöjen, suursäätiöiden ja liittojen, pääomatuloille. Kysynkin nyt, valtiovarainministeri Purra: miksi te ette aseta tätä pientä lähdeveroa yleishyödyllisten yhteisöjen suurtuloille? Johtuuko tämä esimerkiksi RKP:n painostuksesta? [Puhemies koputtaa] Onko Henriksson estänyt teitä täyttämästä perussuomalaisten vaalilupauksen? [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä. 

17.00 
Valtiovarainministeri Riikka Purra 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan kaikki, mitä täältä hallituksesta ulos tulee, oli se sitten hallitusohjelma tai kehysriihen päätöksiä, ovat tietenkin kompromisseja, koska me koalitiohallitus olemme. [Antti Kurvinen: Te rikotte lupauksenne! — Petri Huru: Ettekö te rikkoneet?] Aivan kuten muistaakseni viime kaudellakin hallitus teki erilaisia kompromisseja.  

Niin paljon kuin edustamani puolue onkin veropolitiikassa tätä esittämäänne veroa kannattanut ja kannattaa yhä edelleen, valitettavasti sen tuotto ei ole hirvittävän suuri verrattuna esimerkiksi tähän arvonlisäveron yleisen kannan korotukseen, [Antti Kurvinen: Se on merkittävä osa!] joten tuolla ei vielä hirvittävän pitkälle päästä tässä yli yhdeksän miljardin sopeutustarpeessa. [Välihuutoja] 

Frågan slutbehandlad.