Arvoisa puhemies! Sitran hallintoneuvoston puolesta muutama sana esittelyksi tähän lähetekeskusteluun. Yritän poimia toimintakertomuksesta sellaista olennaista, joka ehkä eduskunnan käsittelyssä on hyvä ottaa huomioon. 

Sitrahan on eduskunnan Suomen 50-vuotisjuhlavuotena perustama rahasto, jonka tehtävä on ennakoida tulevaisuutta ja tehdä toimia, jotka auttavat Suomea selviytymään tulevaisuudessa. Sen toimintamuodot ja ehkä fokus ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet ja kehittyneet. Alkuaan se aika tavalla teki sijoituksia yksittäisiin yrityksiinkin ja pyrki kehittämään liiketoimintaa harkituilla aloilla. Nykyään, voidaan sanoa, niistä alkuperäisistä tehtävistä tämä ennakointityö on säilynyt. Se haistelee ilmaa maailman megatrendeistä ja pyrkii löytämään toimintatapoja Suomeen, jotka auttavat Suomea selviämään tulevaisuudesta. Sitran tämänhetkinen arvio on se, että maailman muutostahti kiihtyy yhä ja kansakuntien menestyksen mittariksi nousee yhä enemmän niiden kyky uudistua, kyky katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja toimia ja tehdä päätöksiä tässä ajassa, sellaisia päätöksiä, jotka helpottavat tähän tulevaisuuteen sopeutumista ja vielä mielellään niin, että olisimme hieman etunojassa tekemässä sellaisia toimintamalleja, joille olisi menekkiä myös viennissä. 

Erilaisissa maailmassa tehdyissä ennakointiraporteissa on pitkään kuvattu sitä perusteellista murrosta, joka ravisuttaa erityisesti länsimaisia yhteiskuntia. Tämä murros näkyy ihmisten arjessa: viime aikoina turvapaikanhakijoiden virtana, työpaikkojen katoamisena ja miksei terveyskeskusten jonoina. Suomessa näitä läntisille yhteiskunnille tyypillisiä piirteitä kasvattavat vielä meidän kapea elinkeinorakenteemme, siitä johtuva taloudellinen ahdinko sekä yltyvä julkisen talouden kestävyysvaje. 

Sitran tehtävä julkisena riippumattomana tulevaisuusorganisaationa ja muutoksen vauhdittajana on hyvin tärkeä, ehkä jopa tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. Tällä hetkellä Sitran visio ja strategia pyrkivät kääntämään megatrendien haasteet Suomen kilpailuvalteiksi. Näitä tällä hetkellä, voi sanoa, voimassa olevia arvioita megatrendeissä on kolme. Nämä ovat nopeasti kehittyvä teknologia, keskinäisriippuvainen maailma sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvä globaali kestävyyskriisi. Näistä megatrendeistä on johdettu sitten kolme Sitran toimintaa ohjaavaa teemaa. Ne ovat laajasti ottaen uudistumiskyky, resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta ja kolmantena uusi työelämä ja kestävä talous. Näiden tiimoilla pyritään nämä megatrendit kääntämään Suomen kilpailuvalteiksi. 

Mitä tämä sitten käytännössä on? Jos vuoden 2015 toiminnasta poimii hallintoneuvoston kertomuksesta olennaisimpia tuloksia, ensinnäkin voidaan sanoa, että Sitrassa tehty pitkäjänteinen työ sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi eteni nyt vaiheeseen, jossa tällaisia sote-uudistusta tukevia palvelupakettipilotteja käynnistyi 30 paikkakunnalla ja ne tuottavat arvokasta tietoa uudistuksen käytännön toteuttamiseksi. Lisäksi Sitran Hämeenlinnassa pilotoimasta virtuaaliklinikasta kehitetään nyt kansallista sähköisen omahoidon palvelua. Viime kesällä valmistunut genomistrategia puolestaan luo valmiuksia ja pelisääntöjä geenitiedon hyödyntämiseen. Tämän pohjaltahan maan hallitus teki lopullisen päätöksen tästä genomistrategiasta ja sen rahoituksesta nyt kehysriihessä. 

Ekologisen kestävyyden saralla Sitra viime vuonna toimi hyvin aktiivisesti ilmastopolitiikassa, oli mukana Pariisin ilmastokonferenssissa ja on nostamassa kiertotaloutta uutena talousmallina esille. Siihen liittyen Sitra on juoksemassa kasaan tämmöistä kansainvälisen mittaluokan Smart & Clean ‑referenssikohdetta, joka rakentuu Suomeen valtion, pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Sitran yhteistyönä. 

Sitran toiminta perustuu oikeastaan täysin peruspääoman tuottoihin. Jonkin verran on myös yritysrahoitusta, mutta sen merkitys on aika marginaalinen. Sitran peruspääoman alkupanos löytyy 49 vuoden takaa valtion ja Suomen Pankin lahjoituksesta. Sen jälkeen on tehty muitakin päätöksiä. Peruspääoman markkina-arvo oli vuoden 15 lopussa 771 miljoonaa euroa, ja tämä sijoitusomaisuus tuotti 5,7 prosenttia tuottoa. Oikeastaan koko Sitran toiminta rahoitetaan näillä tuotoilla. 

Viime vuoden talouden ylijäämä oli merkittävä. Ylijäämä oli 26 miljoonaa euroa. Se oli poikkeuksellisen korkea ylijäämä. Sitä selittää suurimmalta osalta yksi onnistunut osakkeiden myynti. Sitra myi Fibrogenin osakkeet viime vuoden touko—kesäkuussa. Tämä on yritys, johon Sitra teki 22 vuotta sitten ensimmäisenä omistajana, perustajaosakkaana, sijoituksen, ja se tuotti yli 18 miljoonan euron voiton. Tällaisia tuottoja Sitrankaan kohdalla aika harvoin nähdään, ja tuo tuotto siirtyy vahvistamaan rahastoa. 

Tässä julkisessa ja poliittisessa keskustelussa on käyty keskustelua siitä, onko tämä Sitran tase tarpeettomankin vahva. Se on asia, josta hallintoneuvosto ei päätä, vaan siitä päätöksenteko kuuluu muille tahoille, viime kädessä eduskunnalle, joka rahaston on aikanaan perustanut. Tämän toimintakertomuksen käsittely varmaan tarjoaa tältä osin, jos eduskunnassa ja valiokunnassa halutaan, mahdollisuuden arvioida tätä. 

Sitran näkökulmasta korostaisin sitä, että Sitrassa, joka on rahasto, taseella on erilainen merkitys kuin normaalissa yritystoiminnassa. Normaalissa yritystoiminnassa tase on tietysti vakavaraisuuden mittarina. Sitä vasten yritys voi ottaa lainaa varsinaisen liiketoiminnan kehittämiseen ja investointeihin, ja yritykset elävät sitten itse asiassa sen liiketoiminnan tuotoilla. Sitrassa taas tuotot muodostuvat tämän taseen arvon antamasta tuotosta. Jos Sitran tasetta pienennetään, siirretään muihin tarkoituksiin, niin vastaavasti Sitran vuotuiset tulot pienenevät ja joudutaan sen toiminnan volyymia, sitä tulevaisuustyötä, tutkimustyötä, projekteja, vähentämään ja supistamaan. 

Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla tämä Sitran toimintakertomus viime vuodelta on esitelty. 

Arvoisa rouva puhemies! Sitran tehtävä on Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn parantaminen. Toimintakertomuksesta voimme lukea, että Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman ja yritysrahoituksen tuotoilla. Sitran peruspääoman markkina-arvo oli vuoden 2015 lopussa 771 miljoonaa euroa ja sijoitusomaisuus tuotti 5,7 prosenttia. Kyse ei ole siis mistään pienestä toiminnasta. 

Sitran tehtävä julkisena, riippumattomana tulevaisuusorganisaationa ja muutoksen vauhdittajana on nyt tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. Sitran visio ja strategia kääntävät megatrendien haasteet Suomen kilpailuvalteiksi. Kaiken keskiössä tulee olla ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja talouden kestävyys. 

Ekologisen kestävyyden saralla Suomi ja Sitra profiloituivat Pariisin ilmastokokouksessa kansainvälisen ilmastopolitiikan vahvana asiantuntijana, ja kotimaassa kiertotalous uutena talousmallina nousi suomalaisten tietoisuuteen. 

Sitran toiminnassa megatrendien haasteet ja vision tuoma suunta on purettu kolmeksi teemaksi, jotka kukin sisältävät useampia määräaikaisia hankekokonaisuuksia. Näitä kaikkia tarvitaan tänään kipeästi kansantaloudessamme jokaisessa Suomen maakunnassa. Tulevaisuus ei ole pelkästään Sitran tehtävä tulevaisuusorganisaationa, vaan koko eduskunnan ja suomalaisen yhteiskunnan tehtävä. 

Tämän vuoden toimintakertomuksen ja Sitran kolmesta teemasta keskityn nyt lähinnä yhteen, nimittäin resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -osioon. Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta keskittyy hyvinvoinnin, talouden ja luonnonvarojen käytön kestävään yhdistämiseen rakentamalla resurssiviisaan ja hiilineutraalin toiminnan edelläkävijyyttä. Koska tulen itse Suomen itäisimmästä biomaakunnasta, haluan korostaa erityisesti sitä, että biotalouden koti on maakunnissa. Hiilineutraali yhteiskunta on resurssiviisas, ja siinä tarvitaan sitä paljon puhuttua biotaloutta, joka on myös hallitusohjelman kärkihankkeita. Tämä on jäänyt edellisvuosina vähemmälle huomiolle, ja toimintakertomus keskittyy ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutostarpeisiin yhteiskunnassa, mutta toisaalta myös mahdollisuuksiin, joita se tuo tullessaan. 

Vaikka ilmastonmuutoksen syistä kiistelläänkin, vaikutuksetkaan eivät ole välttämättä positiivisia. Voidaan kai silti ääneen sanoa, että tässä on nyt mahdollisuus, kuten kertomuksessa todetaan liiketoiminnan edistämisen mahdollisuuksista. Kertomuksessa on nostettu esiin kiertotalous kasvualana. Kiertotalous uutena talousmallina on noussut suomalaisten tietoisuuteen. Biomassoihin perustuva biotalous on myös kiertotaloutta. Metsä on luontainen aurinkopaneeli ja hiilinielu, ja se on myös hiilen varastoija. Metsä ja biomassat ovat luonnonvara, joka ei suomalaisen perinteikkään kestävän metsätalouden ansiosta hupene, vaan kasvaa uudelleen. Tälläkin hetkellä meillä on metsien rästihakkuita arviolta vähintään 50 miljoonan kuution edestä. Tarvitsemme hoitohakkuita, joilla turvataan metsien tuotto ja samalla turvataan puuraaka-aine niin kemialliselle kuin mekaaniselle puunjalostukselle ympäri maata. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä pitää nostaa esiin jälleen kerran maakunnat mahdollisuuksineen. Kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa tehdään jo reilun askeleen verran edellä metsäperusteista biotaloutta, ja uskon, että sen toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa. Tarvitsemme työtä ja työpaikkoja, jotka eivät karkaa halvempien tuotantokustannusten maihin ja jotka ovat kasvavia vientialoja. Tässä markkinoinnilla ja koulutuksella on olennainen osuus. Tarvitsemme koulutuspaikkoja maakuntiin, joissa biotalous kasvaa ja kehittyy. 

Sitrassa nostetaan esiin myös lähiruoka osana menestyvää kiertotaloutta. Se on erinomainen asia. Tarvitsemme lisää hankintaosaamista hyödyntääksemme lähiruokaa julkisella sektorilla. Kuten kertomuksessa todetaan kiertotalouden olevan tahdon asia, niin myös lähiruuan ja mielestäni erityisesti luomuruuan käyttö on tahdon asia. Kunnissa tulisi tehdä rohkeammin lähiruokastrategioita ja oikeaa kilpailuttamista, joissa painotettaisiin ruuan lähellä tuottamista ja kuluttamista sekä korostettaisiin luomuruuan merkitystä. Ruokahävikistä tulisi päästä eroon, koska ruuan kuljettaminen aiheuttaa myös päästöjä. Kuljetetun ruuan päätyessä roskiin ovat päästöt siis myös käytännössä aivan turhia. 

Arvoisa rouva puhemies! Helposti vähemmälle huomiolle jää erästelyn kansantaloudellinen merkitys. Joka vuosi valtion mailla metsästäneet ja kalastaneet tuovat eräretken kohteena olleisiin maakuntiin miljoonien eurojen hyödyn ja työtä satojen henkilötyövuosien edestä. Eniten rahaa kuluu polttoaineisiin, vähittäiskauppoihin, majoituksiin ja ravintoloihin. Mielestäni tämä on osa erätaloutta ja näin myös osa kiertotaloutta. Luontomatkailun osana metsästys ja kalastus ovat monissa Euroopan maissa kasvuala, ja myös meillä Suomessa on tähän erinomaiset edellytykset olemassa. Maakuntamme tarjoavat ekosysteemipalveluita, mahdollisuutta virkistäytyä puhtaassa luonnossa, mutta myös mahdollisuuden metsästää ja kalastaa. Tätä ei edes aikaisemmin talvella käsitelty Metsähallitus-lakikaan vähentänyt. 

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, Sitran tehtävänä on katsoa tulevaisuuteen ja valmentaa ja kehittää meitä näiden haasteiden edessä. Sinänsä nämä aihealueet, mitkä tässä ovat esillä — teknologian haasteet, mahdollisuudet, ilmastonmuutos ja luonto, sitä kautta kaiken kaikkiaan kestävä kehitys ja myös kestävä talous — ovat tärkeitä teemoja yleisesti ottaen. Siinä suhteessa varmasti tämä teemavalinta on erittäin ajankohtainen ja hyvä, mikä Sitralla on tässä meneillään ollut. 

Puhemies! Halusin ottaa tämän puheenvuoron lähinnä siitä syystä, että edustaja Vanhanen myös esittelypuheenvuorossaan viittasi Sitran tulevaisuuteen ja taseeseen ja keskusteluun, jota siitä on käyty. Mehän olemme sosialidemokraatteina nähneet Sitran tulevaisuusorganisaation myös sillä tavalla, että Sitralla on tällä hetkellä valtavan vahva tase, kuten kaikki tiedämme. Sillä on oma historiansa. Tätä peruspääomaa korotettiin vuonna 1992 Nokian osakkeiden myötä, ja sitten suotuisat olosuhteet johtivat siihen, että tänä päivänä Sitran tase on kovin vahva, täällä todettu 771 miljoonaa euroa. 

Meillä on paljon yhteiskunnassa puhuttu siitä, että taseet töihin. Tässä tilanteessa me olemme ajatelleet niin, että tätä Sitran tasetta voisi hyvin nyt pistää töihin eli käyttää osaltaan tulevaisuusinvestointeihin. Niinpä olemme sosialidemokraatteina esittäneet, että tästä taseesta puolet otettaisiin tulevaisuustyöhön siten, että sillä rahoitettaisiin tähän hetkeen niin sopivasti sopivaa lasten, koulujen, päiväkotien, kirjastojen korjaamista ja rakentamista, ja siten, että nimenomaan tässä rakentamis- ja kehittämistyössä voisivat olla mukana juuri nämä Sitrankin tärkeät painopistealueet, esimerkiksi resurssitehokas yhteiskunta, ekologisuus, digitaalisuus, kaikki tämä, ja sillä tavalla näkisimme tässä myös paljon tulevaisuuteen katsovia mahdollisuuksia. Siksi, puhemies, toivon kovasti sitä, mitä tässä esittelypuheenvuoron pitäjä (Puhemies koputtaa) myös mainitsi, että valiokunta voisi omalta osaltaan nyt tutustuessaan Sitran tilanteeseen, Sitran taseeseen ja tuoton muodostukseen tehdä analyysia ja myös tätä asiaa pohtia ja kenties viedä myös eteenpäin. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Vanhanen esitteli varsin hyvin sitä arvokasta työtä, jota Sitra sinänsä tekee, eikä siinä ole sinänsä moitteen sijaa, ja ennen kaikkea, jos ajatellaan vielä niin, että meillä ei ole liikaa semmoisia tahoja tai laitoksia Suomessa, jotka kurkistavat pidemmällä aikavälillä näihin maailman megatrendeihin ja hahmottavat meidän asettautumistamme niihin puitteisiin. 

Minä toivoisinkin, että Sitra tulevaisuudessa keskittyisi entistä enempi nimenomaan näiden hiljaisten signaaleitten aistimiseen, tulevaisuuden murrostilanteitten hahmottamiseen ja siihen, miten me tässä globaalissa maailmassa pystymme niissä arvoketjuissa itse oman paikkamme löytämään, joita maailman taloudessa on, niin kuin kaikki tiedämme. Sitralla tässä strategisessa ajattelussa korostuu teknologia-, ict-puoli ja tämä keskinäisen riippuvuuden merkitys. Sitrahan on lähtenyt siitä kunnianhimoisesta tavoitteesta, että meidän kasvu pitäisi irtikytkeä luonnonvarojen tuhlaamisesta. Tämä on tietysti haastava laji, mutta meille myös suuri mahdollisuus, koska Suomessa kuitenkin energiatehokkuuden ja ympäristöteknologian mahdollisuudet myös viennin kannalta ovat merkittäviä. Ja toivoisin, että ehkä vähempi sitten Sitra tämmöisiin päivänpolitiikan tai työmarkkinoiden teemoihin keskittyisi. Eli panisi ne resurssit siihen pidemmän aikavälin kehittämistyöhön, ideointiin ja visiointiin ja sen työn edesauttamiseen, sitä toivoisin. 

Tällainen yksi on kiertotalous. Talousvaliokunta on pohtinut tätä asiaa monia asiantuntijoita kuullen ja pitää tätä erittäin tärkeänä. Sitrahan on tehnyt tässä asiassa varsin hyvää tämmöistä perustyötä, mutta tämä vaatisi ehkä kuitenkin sitä, että laadittaisiin Suomelle hallituksen toimesta ja laajalla yhteistyöllä tämmöinen laajempi kiertotalouden tiekartta. Sitra voisi toimia tämän laajan tiekartan, joka valmisteltaisiin kansalaisyhteiskunnankin, yritysten ja kuntien, kotitalouksien ja hallinnon kesken, tavallaan jalustana ja kokoajana ja edesauttaisi sen työn tekemistä. Minusta se olisi tosi hieno asia, jos me löytäisimme tällaisen ja hallitus itse asiassa ottaisi tällaisen tavoitteen: kiertotalouden visio, tiekartta Suomelle. 

Lopuksi haluaisin viitata vain siihen, mitä edustaja Viitanen puhui tästä taseesta. Minusta on hyvä, että puheenjohtajakin lähti siitä, että keskustellaan tästäkin kiihkottomasti, myös siitä näkökulmasta, onko mahdollista näistä taseista jonkin verran irrottaa muihin yhteiskunnan tarpeisiin vaarantamatta Sitran varsinaista työtä ja tulevaisuutta. Minä luulen, että silloin me pääsisimme tässäkin asiassa eteenpäin, ja minusta siinä tarkastamisen sijaa on. Mutta niin kuin toimintakertomus kertoo, lähtökohtaisesti Sitra tekee varsin hyvää ja arvokasta työtä tässä yhteiskunnassa. — Kiitoksia. 

Arvoisa rouva puhemies! Sitran toimintakertomus on laadittu mielestäni hyvin mielenkiintoisella tavalla, ja tätä on mukava lukea. Ajattelen, että Sitran merkittävin palvelu suomalaiselle yhteiskunnalle on se, jos pystyy luomaan sellaisia malleja, joilla yhteiskuntaa pystytään uudistamaan ja saamaan aikaan ja tukemaan erityisesti välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Itse kiinnitin huomiota tässä nyt niihin hankkeisiin ja malleihin, jotka tukevat sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta. Erityisen kiinnostava on se kokeilu ja hanke, jolla digitaalinen omahoito on koottu virtuaaliklinikkakonseptiksi. Tätähän on testattu Hämeenlinnassa vuoden verran, ja tämä konsepti on laajentunut jo useammalle paikkakunnalle. Näen, että tässä on erittäin paljon mahdollisuuksia vielä jatkossa kehittää. 

Toinen, johon itse olen myös henkilökohtaisesti tutustunut, on malli, joka on tuotu ulkomailta, ja tässähän Sitra on kunnostautunut, että viime vuosien aikana on etsitty myös maailmalta sellaisia toimivia ratkaisuja, joita sitten niin nuorille kuin ikäihmisille tarjottaviin palveluihin on tuotu. Tässä tämä Tajua Mut -hanke, jota on muun muassa omassa kotikaupungissani Riihimäellä käynnistetty, nimenomaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on hyvin mielenkiintoinen. 

Arvoisa puhemies! Uskon, että Sitran toiminta kaikkinensa on kyllä hyvin voimakkaasti tätä yhteiskuntaa kehittävää. Toki jokaista hanketta ja jokaista projektia on tarkasteltava aikaansaannosten pohjalta, kuten kaikkialla muuallakin yhteiskunnassa, mutta näen kyllä niin, että monet asiat, joihin täälläkin on viitattu — äsken puhuttiin sosiaali- ja terveydenhoidosta, edustaja Ihalainen puhui kiertotaloudesta — ovat juuri niitä keskeisiä sektoreita, joihin suomalaisessa yhteiskunnassa uusia ajatuksia tarvitaan ja joita voidaan sitten esimerkiksi kiertotalouden puolella hyödyntää myöskin kansainvälisen tason viennissä ja muussa. Näen, että nämä ovat sellaisia asioita, joihin tässä yhteiskunnassa on viisasta panostaa, ja siinä mielessä minun on kyllä mahdoton ymmärtää tätä sosialidemokraattien ideaa Sammon ryöstöstä, että tämä Sitran tase lähdetään putsamaan pois. Ainakin olisi hyvä tietää, mikä on se järkevämpi käyttö, mihin sitä sitten käytetään, jos halutaan täältä Sitrasta rahoja muualle ottaa. Näkisin kyllä niin, että tällä hetkellä Sitra toimii varsin hyvin ja tehokkaasti ja tuo juuri sellaisia innovaatioita tähän yhteiskuntaan, mitä me tässä tilanteessa tarvitsemme. 

Arvoisa rouva puhemies! Sen verran ehkä vielä tähän edustaja Satosen puheenvuoroon, että me nimenomaan olemme katsoneet näillä esityksillämme tulevaisuuteen sillä tavalla, mitä näiden hankkeiden yhteydessä voitaisiin tällä taseet töihin ‑ajattelulla edistää, muun muassa lapsille ja nuorille kirjastoja, kouluja, päiväkoteja — ekologisin perustein, digitaalisuutta edistäen ja niin, että Sitra itsekin voisi olla mukana tässä suunnittelu- ja kehittämistyössä. Minusta se on sellainen tulevaisuusajatus, ja minä toivon siinä suhteessa kuitenkin tämän keskustelun pohjalta avarakatseisuutta tässä tulevassa valiokuntakäsittelyssä, että voitaisiin purkaa tätä kokonaisuutta, käydä ehkä sitä historiaa läpi, miten tämä peruspääoma on muodostunut, ja sitä, mitä olisi tehtävissä tämänkaltaisten seikkojen edistämiseksi. Kun Sitran arvokkaaseen työhön kuitenkin, ihan oikein, liitetään aina tätä tulevaisuusajattelua, niin mielestäni tässäkin vaiheessa voisi olla kaiken kaikkiaan sen paikka. Sillä tavalla myös yhdyn edustaja Ihalaisen näkemyksiin siinä, että tällaiset tietynlaiset megatrendien tunnistamiset ja esimerkiksi tämä kiertotalouden tiekartta, tämänkaltaiset, ovat myös niitä tulevaisuustehtäviä ja sitten voi olla, että jotkut sellaiset asiat, kuten vähän ehkä päivänpoliittisemmat kysymykset, voisivat tässä tehtävänkuvassa olla hieman syrjemmällä.