Arvoisa puhemies! Eilisessä välikysymyskeskustelussa Suomen suunnasta kävi selväksi kaikille, että hallitus asettaa markkinat ihmisten ja alueiden edelle. Keskustelun ikäväksi symboliksi jäi Savonlinnan opettajakoulutuksen lakkauttaminen. Paha mieli jäi myös siitä, että pääministeri on pyytänyt Pellervon tutkimuslaitokselta selvityksen siirron taloudellisista vaikutuksista, ja ennen kuin sitä on edes julkistettu, te päätitte sallia koulutuksen loppumisen. Puhuitte vajaa kuukausi sitten keskustan puoluevaltuustossa: "Keskittämisen sijaan lähtisin hakemaan Suomelle kilpailuetua hajauttamisesta." Näin pääministeri. Toimintanne ei suoraan sanoen nyt vakuuta. 

SDP pelasti Savonlinnan viime kerralla — kertokaa nyt, miksi päätitte sallia lakkautuksen ennen kuin koko selvitys oli edes julkistettu. Kysynkin: mikä on keskustan ja hallituksen uskottavuus aluepolitiikassa ja Suomen tasapuolisessa kehittämisessä (Puhemies koputtaa) Savonlinnan tylyn kohtelun jälkeen? 

Arvoisa puhemies! Tästä tosiaan keskusteltiin eilen välikysymyksen yhteydessä, ja niin kuin silloinkin totesin, hallitus on käynyt opetusministerin johdolla keskusteluja sekä Savonlinnan kaupungin edustajien kanssa että Itä-Suomen yliopiston edustajien kanssa. Samantyylistä ratkaisua kuin viime kaudella tarjottiin Itä-Suomen yliopistolle Savonlinnaa koskien, ja Itä-Suomen yliopiston päätös oli se, että he eivät halua enää siirtää asian päätöstä eteenpäin yhdellä kaudella vaan haluavat ratkaista sen tällä kaudella. Ja ne tarjotut elementit eivät riittäneet Itä-Suomen yliopistolle, ja sieltä tehtiin hyvin selväksi se, että tämä asia ei hallituksen rahaesityksillä ratkea vaan Itä-Suomen yliopisto tekee sille kuuluvan päätöksen omista lähtökohdistaan, joissa keskeisessä osassa ovat nämä tulosmittarit, joista ilmeisesti silloin on sovittu, kun te olette (Puhemies koputtaa) tämän edellisen päätöksen tehneet. 

Arvoisa puhemies! Maalaisliitto, keskusta ja sosialidemokraatit ovat olleet keskeisiä tekijöitä Suomen korkeakoulujärjestelmän luomisessa. Maamme talouden ja koko Suomen nousu on perustunut meidän korkeakoulujärjestelmäämme. "Aluepolitiikasta puhuminen on vanhanaikaista, teot ratkaisevat." Näin sanoi ministeri Vehviläinen. "Aluepolitiikka ei ohjaa tämän hallituksen yliopistopolitiikkaa", sanoi eilen opetusministeri Grahn-Laasonen. Niinpä, teot ratkaisevat. 

Maan johtava — paino sanalla "johtava" — perustuslakiasiantuntija, professori Tuori, kirjoitti meille edustajille kaikille jaetussa lausunnossa: "Yliopistojen toimintayksiköitten sijaintipaikkakunnasta päättämisellä ei ole yliopistojen itsehallintosuojaa." Ja myös: "Yliopistojen itsehallinto ei estä valtion ohjaustoimivaltaa. Se on yliopistolain 48 §:ssä." (Puhemies koputtaa) Ministeri Vehviläinen, tulisiko kuitenkin aluetaloudelliset vaikutukset ottaa huomioon esimerkiksi professori Tuorin viitoittamilla perusteilla? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluaisin todeta edellisen hallituksen opetusministeri Gustafssonille, kun olette varmasti myös keskustellut nykyisen Itä-Suomen yliopiston rehtorin kanssa tästä asiasta: Me kaikki täällä, jotka yhtään olemme vihkiytyneet tähän asiaan, tiedämme sen, että he halusivat pitkäaikaisen ratkaisun. Ja sellaisesta ratkaisusta, mitä silloin neljä vuotta sitten tehtiin, ei ollut ratkaisuksi yliopiston oman mielipiteen mukaan, heidän autonomiansa mukaan, siihen, että opettajankoulutus olisi voinut heidän mielestään jatkua nyt jatkossa. Yliopistolakia uudistettaessa silloin 2010 varmasti selvitettiin tätä perustuslainmukaisuutta, ja tämä Tuorin kannanotto on juuri nyt tullut. Itse olisin erittäin varovainen ministerinä — vaikka tämä asia ei juuri nyt erityisesti ole minun vastuualueenani — mutta myös kansanedustajana ottamaan kantaa niin, että kävelisin yliopiston autonomian ylitse. 

Arvoisa rouva puhemies! Yliopistojen autonomia se oli viime kaudellakin, kun silloinen ministeri Gustafsson Savonlinnan kampuksen pelasti. Ei tässä tarvitse kävellä yliopistojen autonomian yli. (Vasemmalta: Mites Hämeenlinna?) Ja kyllä, eilinen välikysymyskeskustelu osoitti todella sen huolen, joka SDP:llä on, oikeaksi, mihin Suomi on menossa. Kaikissa päätöksissä te asetatte markkinat ja leikkaukset ihmisten ja alueiden edelle. 

Arvoisa pääministeri, te ette vastannut kysymykseen. Ensin te sanoitte, että te selvitätte tämän lakkautuksen taloudelliset vaikutukset. Alueen asiantuntijoiden mukaan tämän lakkautuksen säästöt ovat sadoissatuhansissa mutta kustannukset miljoonissa. Miksi te päätitte sallia tämän lakkautuksen ennen kuin tämä koko teidän tilaamanne selvitys edes on julkaistu? 

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin olen vankkumaton hajautetun yhteiskunnan kannattaja. Tein tämän myöskin selväksi, kun tapasin viime (Välihuutoja — Hälinää — Puhemies koputtaa) maaliskuussa, maaliskuun 14. päivä, Itä-Suomen yliopiston edustajia. Kävin silloin keskustelun siitä, miten itse näin tämän asian. 

Mutta meidän pitää kyllä päättäjinä olla hyvin huolellisia siinä, millä tavalla puutumme esimerkiksi yliopiston hallituksen päätökseen, yritämmekö me vaikuttaa yliopiston hallituksen tekemään päätökseen. Se, mikä meillä on tässä opetusministeriön työkalupakissa, on strategiaraha, ja me pystymme erityisrahoituksella ohjaamaan tällaista. Tätä yritettiin tässäkin tapauksessa, juuri samalla summalla. Keskustelimme myöskin muista elementeistä, mutta ne eivät johtaneet toivottuun tulokseen. 

Mitä tulee tähän PTT:n selvitykseen, keskustelimme tutkijan kanssa, ja alustavien tietojen mukaan (Puhemies koputtaa) nämä aluetalouden vaikutukset eivät ole läheskään niin suuret kuin alueelta on kerrottu. 

Arvoisa rouva puhemies! Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksen lakkauttamisesta on rehellisesti mielestäni tunnustettava se, että kyllä se raha olisi auttanut. Pääministeri täällä totesi, että raha ei tässä auttanut, mutta kuten jo edelläkin kuultiin, siellä nimenomaan haettiin pitkäjänteistä rahoituspohjaa ja toivottiin, että voidaan sitä työtä suunnitella siltä osin, ettei se ole aina muutaman vuoden päästä uudelleen kysymysmerkkinä. Jos koulutusleikkauksia ei olisi ollut niin valtavasti yliopistoille kohdennettuina, niin rahalla olisi todellakin ollut tässä se merkittävä rooli ja teillä hallituksena siihen mahdollisuus vaikuttaa. 

Teillä on ollut nyt muutaman päivän aikana tällainen suolaa haavoihin -politiikka, että samaan aikaan, kun lakkauttamispäätöksestä on tullut tieto, Savonlinnassa ovat pahoittaneet mielensä siitä, että ovat kuulleet arvostelua siitä, että ei olisi tarpeeksi vetovoimainen koulutuspaikka tai että valmistumisprosentit eivät olisi olleet riittäviä. Ihmisillä on huoli ja hätä, ja tänään se ei ainakaan parantunut, kun päivystysasetuksesta kuultiin, (Puhemies koputtaa) että koko Etelä-Savossa ei ole sitten tällaista laajaa päivystysaluetta olemassa. 

Kuinka teidän aluepolitiikkanne omasta mielestänne ihmisen huolta ja hätää kuulee? 

Arvoisa rouva puhemies! Alueen ihmisiä on varmasti tässä kuunneltu. Olemme käyneet yliopiston kanssa useita keskusteluja samoiten kuin myös Savonlinnan kaupungin edustajien kanssa. Tämä tilanne on hyvin tiedossa. Itä-Suomen yliopiston perusteena on turvata opettajankoulutus Itä-Suomessa. Ne, mistä minä eilen tässä kerroin, olivat kaikki Itä-Suomen yliopiston omia perusteluja sille, miksi he ovat päätyneet tähän ratkaisuun. He itse kertoivat, että nämä mittarit — houkuttelevuus, jota mitataan sillä, mikä on ensisijaisten hakijoiden määrä aloittavista, mikä on keskeytysprosentti ja mikä osuus jatkaa jatkokoulutukseen — koko Itä-Suomen opettajankoulutuksessa ovat liian alhaalla, ja he haluavat niitä nostaa ylöspäin ja ovat tehneet sen mukaisesti yliopiston autonomian puitteissa ratkaisuja. Meille on myöskin aluepoliittisesti hyvin tärkeää se, (Puhemies koputtaa) että turvataan opettajankoulutus Itä-Suomessa. 

Arvoisa puhemies! Tämä opettajankoulutuksen lakkautus on kova isku Savonlinnalle, sitä ei voi kiistää. On tietysti hyvä, että hallituksella oli tahtotila panostaa myös rahallisesti tämän säilymisen jatkumiseksi, (Vasemmalta: Jos on tahtoa, on keinoja!) ja toivon, että sitä halua ja panostusta Savonlinnan seudulle, nimenomaan näihin korvaaviin toimintoihin, sitten jatkossa on. 

Tässä täytyy tehdä Savonlinnalle nyt sellainen kompensaatiopaketti, jolla pystytään pitämään tämä aluetalous sillä tavalla kunnossa, että se ei kokonaan romahda. Siellä nyt, kun nämä opiskelija-asuntolat, 800 asuntoa, todennäköisesti joudutaan realisoimaan vapailla markkinoilla, sehän romahduttaa sen alueen asuntojen hinnat. Tämä on erityisen iso asia. Sen vuoksi sinne pitää saada käyttöä. 

Positiivinen asia oli tietysti se, että Savonlinnan keskussairaala säilyy päivystyssairaalana ja että sairaanhoito-opetus kuitenkin vielä siellä jatkuu. 

Mutta nyt meidän pitää laittaa työryhmä tähän kompensaatiopaketin keräämiseen. Kysynkin pääministeriltä: oletteko te valmis tämmöisen työryhmän (Puhemies koputtaa) tähän kompensaatiopakettiin tekemään? 

Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen ikävä päätös Savonlinnan kannalta, aivan kuin edustaja Turunen sanoi. Nyt pitäisi vain tämän ikävän päätöksen keskellä jaksaa kääntää katsetta tulevaisuuteen ja lähteä hakemaan sellaista ratkaisua, joka pitkässä juoksussa olisi myöskin alueen elinvoimaa nykyisestä kasvattava ratkaisu. Hallitus on valmis sellaisen ratkaisun synnyttämiseen ja esittämänne työryhmän siihen perustamaan. 

Siellä on elementtejä varmasti koulutuksen puolella, mutta siinä täytyy sitten myöskin olla elementtejä siihen, miten alueen elinvoima, uudet työpaikat lähtevät kasvamaan sillä lailla, että myöskin alueen taloudellinen kantokyky jatkossa paranee ja myöskin sitä kautta houkuttelevuus paranee. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen leikkaukset yliopistoihin kohdistuen ovat ennätykselliset. Itä-Suomen yliopistoon kohdistuu 10 miljoonan euron leikkaustarve, samalla hallitus tarjoaa 8 miljoonan euron erillisrahaa, ja ainakin minun vanhan matematiikkani mukaan tämä yhtälö jää edelleenkin miinusmerkkiseksi. Yliopisto on tehnyt hyvin selväksi alusta lähtien sen, että se kaipaa nimenomaan pitkäaikaista ratkaisua, ei enää erillisrahoitusta neljälle vuodelle. Kysymykseni kuuluu: millä tavalla te olette päättäneet uudistaa yliopistorahoitusta ja rahoituksen kriteerejä ja perusteluja juuri niin, että tällainen pitkäaikainen rahoitus on mahdollista? Jos tällaista suunnittelua ei ole käynnissä, toivon, että ainakin maan hallitus reilusti tunnustaisi, että te olette sen päätöksen takana loppukädessä, viime kädessä, ettei Savonlinnassa OKL ja opettajankoulutus jatku. 

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta heti ensimmäisenä tämän kysymyksen esittäjälle, edustaja Gustafssonille: teidän opetusministeriaikananne ajettiin alas Hämeenlinnan opettajankoulutus. (Välihuutoja) Tällaisesta historiasta muistutan. 

Mutta se, mistä tässä on kysymys, on tullut esiin jo hyvin näissä vastauksissa: (Hälinää — Puhemies koputtaa) Itä-Suomen yliopiston päätökseen hallituksella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, koska hallitus kunnioittaa yliopistolakia ja perustuslakia. Tilasimme selvityksen opetus- ja kulttuuriministeriössä Olli Mäenpäältä tästä perustuslaki- ja yliopistolakitulkinnasta. Siinä todettiin, että rahoituksen ehdoksi ei voida asettaa, että yliopisto toimii tai ei toimi tietyllä paikkakunnalla. Näissä sopimusneuvotteluissakin käydään läpi yhteisiä näkemyksiä eli yliopistojen esityksistä kumpuavia. 

Mitä tulee itse tähän opettajankoulutukseen, niin yliopisto on myöskin sen todennut, että tässä ei ollut kyse niinkään koulutukseen kohdistuvista leikkauksista vaan yliopiston tavoitteista vahvistaa opettajankoulutusta Itä-Suomessa (Puhemies koputtaa) viemällä niitä voimavaroja yhteen Joensuussa. 

Arvoisa puhemies! Olisi ollut ehkä korrektimpaa, että joku toinen olisi sen todennut: sen Hämeenlinnan opettajakoulutusyksikön päätöksen teki kokoomuksen opetusministeri Virkkunen. (Vasemmalta: Näin on!) 

En minä halua nyt sanoa sitä ääneen, mitä minä tästä asiasta ajattelen. Kyllä ministerin pitää tämmöiset asiat selvittää ennen kuin toistamiseen... Minulla oli eilenkin, kun tätä sivuttiin, epävarma olo, mutta en sitä kerinnyt tässä tarkistaa. On parempi, että en sano, mitä nyt ajattelen. (Eduskunnasta: Kysy!) — En minä kysy, minä halusin oikaista ministerin esittämän väärän todistuksen lähimmäisestä. 

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, silloin kun te olitte opetusministerinä, niinä aikoina toiminta siellä Hämeenlinnassa päättyi (Hälinää — Naurua — Puhemies koputtaa) ja ajettiin alas. Se toteutettiin muistaakseni suunnilleen silloin hallitusneuvottelujen aikaan. Lähinnä tähän liittyen kysyisin teiltä, että minkä takia silloin ette voinut tähän päätökseen vaikuttaa sopimusneuvotteluissa edellisen kerran, kun niitä käytiin. (Hälinää — Puhemies koputtaa) 

Mutta se, mihin haluaisin nyt palata, on tämä varsinainen asia nyt eli Itä-Suomen yliopiston päätös ja se, miten me hallituksena (Hälinää — Puhemies koputtaa) emme oikein voi vaikuttaa siihen, mitä Itä-Suomen yliopisto päättää. Mutta se, mitä me voimme tehdä, on huolehtia siitä, että Savonlinna tässä vaikeassa tilanteessa saa uusia alkuja ja pääsee eteenpäin. Tämä on erittäin raskas isku Savonlinnan opettajakoulutukselle ja Savonlinnan kaupungille, mutta me voimme lähteä yhdessä etsimään keinoja. Esimerkiksi alueella oleva Kuitulaboratorio ja sen vahvistaminen on tärkeässä roolissa tässä tulevaisuuden rakentamisessa ja alueen elinvoimasta huolehtimisessa. 

Arvoisa rouva puhemies! Rohkenen epäillä, että tämä nokittelu, mitä tässä on esiintynyt, ei vie eteenpäin tätä keskustelua miltään osin. Sen sijaan olennaista on se, mitä suomalaisessa korkeakouluverkossa tulevaisuudessa tulee tapahtumaan tämän Savonlinnan akuutin tilanteen ohella. 

Moni selvitys kertoo siitä, että suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut mahdollisuuksien tasa-arvo, eli vanhempien varallisuus, lompakon paksuus tai asuinpaikka eivät ole säännelleet sitä, kuinka pitkälle voi elämässä mennä ja itseänsä kouluttaa. Tämän taustalla on ollut alueellisesti kattava korkeakouluverkko. Siihen päätyi muun muassa selvitysmies Roope Uusitalo, kun teki tutkimusta ja pohti tätä opintotuen vaikutusta ja sosioekonomisen tuen vaikutusta. Nyt kysyn ministeriltä: mitä me voimme tehdä sen eteen, että alueellisesti kattava korkeakouluverkko säilyy? 

Lisäksi kysyn: mitä me pystymme tekemään nyt konkreettisesti Savonlinnan eteen teidän sektorillanne? Siitä meidän täytyy saada suunnitelmat mahdollisimman nopeasti käyntiin, Savonlinnan tapaus on todella tärkeä ja merkittävä meille kaikille. 

Arvoisa puhemies! Suomessa on kansainvälisesti vertaillen alueellisesti hyvin kattava korkeakouluverkko, ja on tärkeää, että meillä on mahdollisuuksia kaikkialla Suomessa suorittaa opintoja myöskin korkea-asteella. Samoin palaan äskeiseen vastaukseeni siinä, että Savonlinna tarvitsee nyt apuamme, ja olemme valmiita keskustelemaan siitä, millä tavalla löytyy sellaista korvaavaa toimintaa, jolla voimme huolehtia siitä, että Savonlinna saa uusia alkuja, pääsee eteenpäin. Tämä Kuitulaboratorio on yksi vaihtoehto, jonka vahvistamisesta varmasti tullaan keskustelemaan. Samoin toinen tärkeä asia on ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen kyseisellä alueella. Odotankin nyt alueelta myös ehdotuksia siitä, miten hallitus voisi tässä tilanteessa auttaa tämän Itä-Suomen yliopiston päätöksen jälkeen. 

Arvoisa rouva puhemies! Myös me kokoomuksessa olimme hyvin pettyneitä Itä-Suomen yliopiston tekemään päätökseen. Se on kova isku Savonlinnalle, siihen voimme varmasti kaikki yhtyä. 

Edustaja Gustafsson, te olitte opetusministerinä sillä hetkellä, kun Hämeenlinnasta opettajankoulutus loppui. (Välihuutoja vasemmalta) Te ette halunnut muuttaa päätöstä, te ette halunnut jatkaa Hämeenlinnassa opettajankoulutusta, ette pääse siitä kiemurtelemalla yhtään mihinkään. 

Opettajankoulutuksen loppuminen Savonlinnasta on kova kolaus, niin kuin se oli meiltä Hämeestä Hämeenlinnastakin. Alue tarvitsee nyt toimia, niitä on tässä esille tuotu. Myös koulutukseen tarvitaan panostuksia, niin kuin opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen juuri esille toi, ja on hyvä, että pääministeri on perustamassa työryhmän. Kysyisin teiltä, arvoisa herra pääministeri: minkälaisia ajatuksia teillä on tämän työryhmän työstä, mitä kaikkea se voisi sisällään pitää? 

Arvoisa rouva puhemies! Opetusministeri esitteli niitä toimia, mitä pystymme koulutuksen puolella tekemään, ne käymme huolella läpi. Meillä on nyt aikaa ensi vuoden loppuun saakka hakea siihen ratkaisuja. Mutta erityisesti sellaiset ratkaisut, jotka lisäävät alueen elinvoimaa, eli ne, jotka tukevat siellä olevien yritysten tuotekehitystä ja tutkimustoimintaa, koulutustoimintaa ja sitä kautta vahvistavat niitten yritysten asemaa sekä kansallisessa että kansainvälisessä kilpailussa — erityisesti sellaisen paketin löytäminen on tässä avainasemassa. Työpaikkoja tarvitaan myöskin Savonlinnassa, Savonlinnan työttömyysaste on korkea, ja sellainen ratkaisu, joka samanaikaisesti hyödyttää alueen yritystoimintaa ja elinkeinoelämää, on meillä ensisijaisena ratkaisuna. 

Arvoisa puhemies! On ihan pakko puuttua tähän Hämeenlinna-keskusteluun, kun olen seurannut tuota normaalikoulun ja opettajankoulutuslaitoksen tilannetta itse asiassa kymmeniä vuosia, lapsena käynyt sitä ja siinä vaiheessa, kun sen lakkauttaminen lähti liikkeelle, seurannut sitä hyvin läheltä. Silloin yliopisto päätti lakkauttaa opettajankoulutuslaitoksen Hämeenlinnasta, ja ministeri Kalliomäki puuttui siihen, koska hän arvioi kokonaisvaikutuksia ja katsoi, että tuon koulutuslaitoksen tulokset olivat niin hyviä, että ei ole mitään järkeä lopettaa hyvin toimivaa ja yhtä parhainta opettajankoulutuslaitosta tästä maasta. Sen jälkeen, ikävä kyllä, ministeri Virkkunen käyttäytyi hieman samalla lailla kuin nyt ministeri Grahn-Laasonen sanoi, että yliopistoilla on itsehallinto ja meidän ei pidä puuttua näihin asioihin. (Timo Heinonen: Miksi Gustafsson ei puuttunut?) Kysyisinkin sen vuoksi ministeri Grahn-Laasoselta, onko hän valmis neuvottelemaan esimerkiksi ex-ex-ex-ministeri Kalliomäen kanssa ja kysymään, mistä hän löysi ne välineet, joilla hän silloin pystyi puuttumaan tuohon päätökseen. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ja pääministeriltä kysyisin: kun tuntuu vähän siltä, että ensin tehdään sairaita ja sitten tehdään sairaala, (Puhemies koputtaa) niin voisiko ajatella, että näitä kokonaisvaikutuksia mietittäisiin ennen, ettei tarvitsisi aina tehdä niin paljon niitä kompensaatiopaketteja? 

Arvoisa puhemies! Tosiaan, palaan tuohon Hämeenlinnan opettajankoulutukseen. Tampereen yliopisto teki sen päätöksen tietojeni mukaan kesäkuussa 2011 — toivottavasti olen oikeassa tässä — ja sen jälkeen käytiin sitten hallituksen muodostamisen jälkeen, kun Gustafsson oli opetusministerinä, strategianeuvottelut, tai tulosneuvottelut, yliopiston kanssa aivan samalla tavalla kuin käydään nyt. Silloin ei ollut keinoja puuttua tilanteeseen Hämeenlinnan osalta. 

Nyt tilanne on se, että me olemme hankkineet Olli Mäenpäältä selvityksen siitä, mikä on yliopistolain tulkinta yliopistojen autonomiasta, ja siinä todetaan, että meillä ei ole mahdollisuutta toimia yliopiston tahdon vastaisesti tässä asiassa. Myöskin pidän tärkeänä sitä, että kunnioitamme yliopistojen autonomiaa, sitä yliopistolaissa säädettyä henkeä, myös siinä, että yliopistot tekevät itse omaa tulevaisuuttaan koskevia strategisia ratkaisuja. Tässä tapauksessa Itä-Suomen yliopisto on katsonut, että se voi tarjota tulevaisuudessa parempaa opettajankoulutusta ja kehittää sitä eteenpäin niin, että toiminnat (Puhemies koputtaa) ovat Joensuun kampuksella, jolloin siitä tulee vahvempi ja vetovoimaisempi. 

Arvoisa rouva puhemies! Kokonaisvaikutusten arviointi: Tässäkin olemme tosiaan pyytäneet selvityksen kokonaisvaikutusten arvioinnista ja vaikutuksesta aluetalouteen, jotta voimme näitä täälläkin perättyjä korvaavia toimia ja niitä toimia, millä saadaan alueen elinvoimaa parannettua jatkossa, suunnata oikein. Tästä tässä on kysymys. Saimme myöskin maanantaina jo alustavia tuloksia tältä tutkimusryhmältä.