Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Ärende 12 på dagordningen presenteras för andra och enda behandlingen. Innehållet har godkänts i första behandlingen och lagförslaget kan nu i andra behandlingen antas eller förkastas. Slutligen beslutar riksdagen vid enda behandlingen om åtgärdsmotionen. — Debatten börjar, ledamot Viitala.
Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että ulosottokaarta muutetaan ja velallisen suojaosuuden tasokorotuksen voimassaoloa jatketaan. Velallisen suojaosuuden määrä säädettäisiin laissa samalle tasolle kuin väliaikaisen lain voimassaoloaikana vuonna 2023. Suojaosuuden korottamisen tavoitteena on lisätä ulosottovelallisten käyttöön jääviä tuloja, ja tämä tukee velallisten taloudellista selviytymistä inflaation nostaessa kuluttajahintoja.
Tämä on yksilöiden kannalta hyvä asia, mutta suojaosuuden korottamisella on myös negatiivisia vaikutuksia niin velallisten kuin velkojien kannalta. Vaikka suojaosuuden korottaminen lisää käyttöön jääviä varoja, se saattaa pidentää velkojen maksuaikaa. Tämä kasvattaa veloista aiheutuvia korkokustannuksia koko velka-ajalta.
Velkojien näkökulmasta suojaosuuden korottaminen tarkoittaa, että osa velkojista saa suorituksen saatavilleen hitaammassa aikataulussa eli velan kokonaismaksu siirtyy pidemmälle aikavälille. Ehdotettu muutos kohdistuu pääasiassa pienituloisiin ulosottovelallisiin, joiden asemaa nimenomaan pyritään helpottamaan. Samalla se kohdistuu myös suurituloisiin ulosottovelallisiin, joiden osalta ulosmittauksen keventämiseen ei olisi tarvetta. Kyse on kuitenkin määrällisesti hyvin pienestä osasta velallisia. Huomionarvoista on myös se, ettei suojaosuuden korottaminen hyödytä kuitenkaan kaikkia keskituloisia ulosmittausvelallisia.
Muutosta ja sen vaikutusta tulee seurata jatkossa tarkkaan ja reagoida tarvittaessa myös mahdollisiin tuleviin muutostarpeisiin. Meidän tulisi samalla tarkastella ja kehittää koko ulosottokaarta laajemmin, jotta voimme välttää velkaantumisen jo ennen ulosottoon päätymistä. Velkajärjestelyyn pääsyä pitää myös helpottaa. Velkajärjestely on monille velallisille ainoa keino saada elämänsä takaisin raiteilleen ja selvitä veloistaan. Sen sijaan, että ulosottokaaren muutoksilla keskityttäisiin ainoastaan suojaosuuden kasvattamiseen, tulisi meidän laajentaa näkökulmaa ja pyrkiä ehkäisemään velkaantumista ja helpottamaan velkojen järjestelyä jo ennen ulosottoon päätymistä.
Riksdagen avslutade debatten.
Riksdagen godkände lagförslaget i proposition RP 32/2023 rd utifrån beslutet i första behandlingen. Andra behandlingen av lagförslaget avslutades. Riksdagen instämde i utskottets förslag att åtgärdsmotionen förkastas. Ärendet slutbehandlat.