Arvoisa puhemies! Tätä lainmuutosta on valmisteltu pitkään ja sitä on toivottu hartaasti korkeakouluissa ja Suomen kasvavalla koulutusvientitoimialalla. Jo vuosia monet korkeakoulumme ovat kehittäneet markkinointia ja hakeneet tapoja edistää koulutuksen vientiä maailmalle. Nyt saamme vihdoin purettua lainsäädännön esteitä.
Tämän hallituksen esityksen mukaan yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisätään säännökset Euroopan unionin ja Eta-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa.
Poistamme lisäksi loput esteet tilauskoulutuksen tieltä. Jatkossa korkeakoulumme voivat järjestää vapaammin opiskelijaryhmille tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta, jonka rahoittaa kokonaisuudessaan koulutuksen tilaaja. Lainmuutos mahdollistaa tilauskoulutusta tilaavalta, useimmiten ulkomaiselta valtiolta tai yhteisöltä maksujen perimisen omilta opiskelijoiltaan koulutuksen rahoittamiseksi suomalaisille korkeakouluille. Tätä lainsäädäntömme ei tällä hetkellä mahdollista, mikä itse asiassa tuntuu aika hämmästyttävältäkin.
Lukukausimaksujen käyttöönoton yhteydessä hakemusten käsittelymaksusta on tarkoitus luopua haettaessa syksyllä 2017 alkavaan koulutukseen. Tästä tulemme antamaan myöhemmin erillisen hallituksen esityksen.
Koulutusviennin esteiden purkaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista ja näkyy vahvasti hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa. Emme halua viivytellä esteiden purkamisessa vaan toimia heti ja osoittaa, että olemme valmiita ihan konkreettisiin tekoihin koulutusviennin edistämiseksi. Siksi ehdotetut lakien muutokset tulevat, jos eduskunta ne hyväksyy, voimaan jo 1.1.2016. Lukukausimaksut EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille tulisi ottaa käyttöön korkeakouluissa tämän esityksen mukaan viimeistään syksyllä 2017. Mutta tosiaan, tämä ei estä ottamasta niitä maksuja käyttöön jo aiemmin kuin silloin 2017, eli on yritetty luoda tähän tämmöinen porrastus, jossa olisi mahdollisimman nopeasti sitten mahdollista saada rattaat pyörimään koulutusviennin ja tilauskoulutuksen osalta maailmalla.
Korkeakouluille jää tämän esityksen mukaan riittävästi aikaa koulutusohjelmien markkinointiin ja stipendiohjelmien rakentamiseen. Korkeakoulut voivat määritellä lukukausimaksujen suuruuden sellaiseksi, että maksut tukevat kansainvälistymiseen liittyviä korkeakoulujen strategioita. Esityksen mukaan lukuvuosimaksun suuruus olisi kuitenkin vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa. Olemme halunneet kunnioittaa korkeakoulujen autonomiaa antamalla korkeakouluille omaa harkintavaltaa lukukausimaksujen suuruutta määriteltäessä. Maksun alarajasta säätämisellä varmistetaan suomalaisten korkeakoulujen tasapuolinen kilpailutilanne, jonka kannalta olisi erittäin haitallista, jos tarjolla olisi samanaikaisesti sekä opiskelijalle maksullista että maksutonta tai nimellisesti maksullista koulutusta. Tästä saatiin kokemuksia myös korkeakoulujen lukukausimaksukokeilusta vuosina 2010—2014. Pidän tätä jälleen tärkeänä, että otamme näistä kokeiluista oppia, ja sen aidon kokeilukulttuurin henkihän on se, että niistä myös opitaan.
Korkeakoulujen tulee ottaa käyttöön apurahajärjestelmä maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi. Järjestelmän yksityiskohdat, apurahojen suuruudet ja niin edelleen ovat korkeakoulujen itsensä päätettävissä. Annamme korkeakouluille mahdollisuuden myös yhteisten apurahajärjestelmien rakentamiseen, jos siihen on kentällä halua ja tahtoa.
Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelee tällä hetkellä noin 20 0000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista lähes 80 prosenttia on kotoisin EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Lukukausimaksut sekä erilaiset hakija- ja rekisteröintimaksut ovat käytössä useimmissa OECD-maissa ja Pohjoismaistakin Ruotsissa ja Tanskassa. Olemme siis olleet itse asiassa aika lailla poikkeus näiden kehittyneiden maiden joukossa siinä, että meillä ei koulutuksesta peritä EU- ja Eta-alueiden ulkopuoleltakaan maksuja.
Pohjoismaisten kokemusten perusteella voidaan arvioida, että lukuvuosimaksun käyttöönotto vähentää suomalaisiin korkeakouluihin hakevien ja niissä aloittavien EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ainakin ensimmäisten vuosien aikana. Samalla EU- ja Eta-alueelta tulevien opiskelijoiden suhteellinen osuus kaikista ulkomaalaisista opiskelijoista voi kasvaa. Maksullisuuden vaikutus ulkomaalaisten opiskelijoiden määrään riippuu pitkälti perittävien lukuvuosimaksujen suuruudesta, korkeakoulujen markkinointitoimista sekä apurahajärjestelmistä. Kansainväliset esimerkit ja ihan esimerkit naapurista Ruotsista osoittavat sen, että kuitenkin hyvin nopeasti ne määrät ovat lähteneet nousuun sen jälkeen, kun maksut on otettu käyttöön. Niistä on saatu kokemuksia, ja markkinointi on lähtenyt kehittymään ja niin edelleen.
Koulutusviennin esteiden purkamisen lisäksi hallituksen tavoitteena on myös laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa. Opiskelijoilta perittävät maksut eivät vaikuta korkeakoulujen perusrahoituksen kokonaismäärään. Joka ainoa koulutuksen myynnistä saatu euro jää siis korkeakoulujen käyttöön opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on tavoitteiden mukaisesti yli kolminkertaistunut 2000-luvun aikana. On kuitenkin hyvä huomata, että lukuvuosimaksujen periminen ei ole estänyt muissakaan maissa korkeakoulujen ja korkeakoulutuksen kansainvälistymistä. Meidän on asetettava omaksi tavoitteeksemme, että suomalainen koulutus ja tutkimus on niin laadukasta, että koulutuksesta ollaan valmiita myös maksamaan. Suomi haluaa ja voi kilpailla lahjakkaista ja motivoituneista opiskelijoista muiden maiden rinnalla.
Haluan vielä informoida teitä siitä, että vaikka se ei tähän esitykseen sisällykään, niin olemme aloittaneet valmistelun, jotta koulutusviennin esteitä purettaisiin myös toiselta asteelta, ja haluan informoida myös siitä, että hallituksen kärkihankkeen mukaisesti tavoitteemme on nostaa koulutusviennin volyymi vuoteen 2018 mennessä nykyisestä 260 miljoonasta 350 miljoonaan. Kentällä on hyvä henki päällä, ja he haluavat lähteä liikkeelle, ja tämä on niin sanottua mahdollistavaa lainsäädäntöä, joka puolestaan sitten mahdollistaa sen, että koulutusvienti voi Suomessa kehittyä.
Pyydän anteeksi sitä, että joudun poistumaan tässä välissä työtehtäviin, mutta pyrin tulemaan takaisin, jos mitenkään mahdollista, vielä tämän keskustelun aikana.
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:Pari kolme vastauspuheenvuoroa, ensimmäisenä edustaja Essayah.