Arvoisa rouva puhemies! Arvonlisäverovelvollisuuden alarajahuojennus on tosiaan ollut verohelpotus niille yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa. Liukuva alarajahuojennus on ollut hyvä veropoliittinen innovaatio, koska se on madaltanut alarajan tuomaa kasvukynnystä. Nyt hallituksen esittämä huojennuksen poistaminen on siten tuntuva veronkiristys pienyrittäjille.
Alarajahuojennuksen poistamisen arvioidaan lisäävän valtion arvonlisäverotuottoa vuositasolla noin 80 miljoonaa euroa. Tämä nostaa myös yritystoiminnan aloittamisen kynnystä ja heikentää kannustimia osa-aikaiseen yrittäjyyteen. Keskustan mielestä hallituksen olisi pitänyt kompensoida direktiivistä johtuvaa muutosta kansallisella liikkumatilalla eli nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Direktiivin mukaan kansallinen verovelvollisuuden alaraja voi olla enintään 85 000 euroa, ja kuten täällä jo kuultiin muita esimerkkejä, niin esimerkiksi Virossa vähäisen toiminnan rajana on 40 000 euroa.
On hyvä ja tarpeen, että hallituspuolueet lopulta kuuntelivat asiantuntijoita ja oppositionkin näkemyksiä ja päätyivät valiokunnassa esittämään alarajan nostoa 20 000 euroon. Mutta kun korotus nyt tehtiin, meidän mielestämme se olisi pitänyt kuitenkin tehdä tavalla, jossa todella päästään vaikuttavuuteen ja joka olisi ollut aito vastaantulo pien- ja yksinyrittäjille. Keskustan mielestä vähäisen toiminnan rajaa eli arvonlisävelvollisuuden alarajaa olisi pitänyt nostaa sinne 30 000 euroon. Näin pienyrittäjät pystyisivät saamaan kohtuullisen toimeentulon.
Alarajan tason määrittely ei tosin ole aivan yksinkertainen kysymys, koska kyse on kilpailuneutraliteettiin vaikuttavasta asiasta ja se jakaa toki siksi yrittäjiäkin. Toisaalta 30 000 euron alaraja on vielä alle tason, jota muun muassa VATTin tutkimuksessa on pidetty optimaalisena tasona, ja tähän muun muassa edustaja Lindén jo aikaisemmassa puheenvuorossaan viittasi. EU-maissa taso on keskimäärin noin 35 000 euroa. Valtaosassa lakiluonnokseen annettuja lausuntoja kannatettiin rajan nostamista. Samalla olisi voitu myös keventää hallinnollista taakkaa.
Lopuksi on syytä huomioida, että hallituksen verolinja laajemminkin on pieniä ja keskisuuria yrityksiä kaltoinkohteleva. Hallitus tekee jättimäiset korotukset arvonlisäveroon, kun yleinen arvonlisävero nousee EU:n toiseksi korkeimmaksi 25,5 prosenttiin. Myös alennettua 10 prosentin kantaa nostetaan 14 prosenttiin. Arvonlisäverotus kokonaisuudessaan on siten kiristymässä huomattavasti ja erityisen rajusti lääkkeiden lisäksi useilla runsaasti työllistävillä ja koronasta kovasti kärsineillä aloilla eli matkailussa, joukkoliikenteessä, liikunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi kotitalousvähennystä leikataan, mikä myös osaltaan heikentää yrittäjien toimeentuloa. Keskustan huolella rakennetussa, uskottavassa reilun kasvun vaihtoehdossa nämä yrittäjyyttä kurittavat toimet on vältetty kuitenkin tavalla, jossa samalla pääsemme samaan sopeutukseen kuin hallitus omilla esityksillään.
Arvoisa puhemies! Tähän perustuen esitän keskustan vastalauseen eli vastalauseen 2 muutosesityksen mukaisesti, että arvonlisäverolain 3 §:n 1 momentti hyväksyttäisiin näin kuuluvana: ”Vähäinen toiminta 3 §. Myyjä ei ole verovelvollinen, jos kuluvan kalenterivuoden ja sitä edeltäneen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 30 000 euroa, ellei häntä ole oman ilmoituksensa perusteella merkitty verovelvolliseksi.” Toki toivon, että tälle pienyrittäjyyttä huomioivalle esitykselle tulee kannatusta laajasti yli puoluerajojen.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen.