Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on lakiesitys, jolla ehdotetaan säädettäväksi laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä, joka korvaisi nykyisen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä annetun lain.
Mielestäni tämä lakiesitys on erittäin hyvä. Lakiesityksessä on paljon erilaisia käsitteitä: puhutaan CLP-asetuksesta, puhutaan ASA-rekisteristä, ja varmaankaan moni meistä ei tiedä, mistä me itse asiassa puhumme. On myös hyvä kuulla, että kansainväliset velvoitteet ajavat tätä lakiesitystä eteenpäin, mutta näen myös erittäin tärkeänä, että myös meidän omat velvoitteemme, Suomen omien työntekijöiden, ihmisten hyvinvointi ajaa sitä, että lakiesitys on tässä käsiteltävänä.
Mikä on ASA-rekisteri? Se on sellainen työntekijöiden rekisteri, johon luetteloidaan ne työntekijät, jotka altistuvat työssään kyseisille syöpää altistaville tekijöille merkittävästi enemmän kuin sellaiset henkilöt, joilta puuttuu tällainen erityinen altistuminen. On erittäin tärkeää, että me tiedämme, mikä altistaa syövälle. Täällä esityksessä on lueteltu merkittäviä syöpävaarallisia aineita, kuten esimerkiksi syöpävaaralliset metallit — nikkeli, kromi, kadmiumyhdisteet — bentseeni ja asbesti.
Asbesti — se on se rakennustyömailla käytetty aine, jonka käyttö rajoitettiin Suomessa vuonna 1974 ja kiellettiin lopullisesti 1994. Sitä käytettiin lattiamateriaaleissa, lattialiimoissa, eristelevyissä, kattorakenteissa ja jopa saunan kiukaitten päällä asbestilevynä. Hyvin moni tällä hetkellä seitsemänkymppinen, kahdeksankymppinen on altistunut elämässään asbestille, ja mitä siitä sitten onkaan voinut seurata. On arvioitu, että 80-luvulta lähtien noin 200 000 ihmistä on altistunut asbestille ja heistä 50 000 ihmistä on altistunut voimakkaasti asbestille. Kaiken kaikkiaan 10 000 henkilöä sairastaa jotakin tautia, mikä liittyy asbestialtistumiseen, ja noin 1 000 ihmisen vuosittain todetaan sairastuneen, ja keski-ikä heillä on 70 vuotta. He ovat työskennelleet telakoilla, he ovat työskennelleet talonrakennuksessa, auto- ja huoltokorjaamoissa, ja edelleenkin meillä on paljon Suomessa 60—80-luvulla valmistuneita taloja, joissa on asbestia, eli tänä päivänä myös korjausrakentaja saattaa altistua tälle näkymättömälle, hienojakoiselle pölylle.
Asbestipöly päätyy keuhkorakkuloihin ja elimistö päällystää ne proteiiniseoksella. Osa jää kuitenkin sinne paljaaksi ja erittäin haitalliseksi. Asbesti aiheuttaa syöpää, mesotelioomaa, joka on syöpä vatsakalvolla tai keuhkopussissa. Asbesti aiheuttaa asbestipölykeuhkoa. Eli todella vakavista asioista me puhumme, ja minusta on hieno asia, että voi tämän lakiesityksen yhteydessä puhua asbestista ja myös muistuttaa sen vaaroista.
Sitten vielä se, että tupakka kymmenenkertaistaa asbestiin altistuneen ihmisen sairastumisen keuhkosyöpään. Keuhkosyöpä on erittäin vakava syöpäsairaus ja siitä selviäminen on monesti riippuvainen siitä, kuinka varhaisessa vaiheessa se todetaan. Keuhkosyöpää on mahdollisuus hoitaa. Nykyajan lääkkeet, leikkaushoito, tutkimustiede, kaikki edesauttavat sitä, että keuhkosyöpään sairastuneellakin ihmisellä on toivoa.
Suomi on sitoutunut Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden eteenpäinviemiseen. Siellä on kaiken kaikkiaan 17 tavoitetta, ja yksi alatavoite liittyy terveyden edistämiseen ja tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyyn. Siihen liittyvät syöpäsairaudet, siihen liittyy diabetes. Eilen Espoon valtuustossa tein valtuustokysymyksen, jossa kysyin sitä, millä tavalla omassa kotikaupungissani lähdetään ennalta ehkäisemään muun muassa suolistosyöpien syntymistä. Suomessahan seulotaan tällä hetkellä muutamissa kunnissa suolistosyöpää, ja se on yksi osa Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden viemistä eteenpäin, ja toivonkin, että me kaikki yhdessä täällä eduskunnassa teemme ennalta ehkäiseviä toimia. Ja kuten tämä ASA-rekisteri kertoo, niin ASA-rekisterin tarkoitushan on juurikin ennalta ehkäistä ja seurata altistumistilannetta Suomessa ja kohentaa työntekijöiden työoloja. Eli meidän täytyy tehdä Suomeen sellaiset työolot, että ihmiset eivät altistu, tai jos altistuvat, niin pääsevät sitten terveydenhuollon palveluihin. Pidetään huoli siitä, että näin tulemme tekemään, ja kohdennetaan sitten resursseja.
Mielelläni kuulen sitten valiokunnassa asiantuntijoitten lausuntoja. Tähän hallituksen esitykseen liittyen asiantuntijat ovat olleet yksimielisiä hyvin monissa asioissa, elikkä tässä on hyvä pohja. — Kiitos, ministeri Pekonen.