Arvoisa puhemies! Viime vuonna tämä hallitus rankaisi suomalaisia liikenne- ja lämmityspolttoaineiden ennätysmäisillä veronkorotuksilla, mikä nosti asumisen ja liikkumisen kustannuksia pitkien etäisyyksien maassamme. Mukana päätöstä tekemässä oli keskusta, joka haluaa sanojensa mukaan pitää maaseudulla asumisen mahdollisena. Puheet ja teot eivät valitettavasti täsmää.  

Suuret kaupungit valmistelevat jo hallituksen mahdollistamia ruuhkamaksuja, jotka nostaisivat työssäkäynnin hintaa jopa tuhansia euroja vuodessa. [Eduskunnasta: Ohhoh! Sakkovero!] Liikennetyöryhmä esitti juuri uusia veronkorotuksia polttoaineille, jotta hallituksen ilmastotavoitteet voidaan toteuttaa. 

Arvoisa ministeri Saarikko, hallitus on korottanut juuri polttoaineveroja. Nyt olette väläyttänyt jo kilometrimaksua ja polttoaineiden päästökauppaa keinoina veronkeräykseen. Milloin ja miten aiotte toteuttaa ne, ja oletteko valmis perumaan haitalliset veronkorotuksenne?  

Arvoisa puhemies! Kyllä, kyseessä on aika visainen ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia päättäjiä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Maksajia!] Me olemme tässä hallituksessa sitoutuneet siihen, että ilmastonmuutos on totta ja sitä torjutaan ja sitä torjutaan myös liikenteen päästöjä vähentämällä. Mutta yhtä totta on se, että hyvinvointimme rahoittamisessa liikenteellä ja siitä kerättävillä maksuilla on merkittävä osuus, noin 8 miljardia euroa vuosittain. Näiden kahden asian yhteensovittamisesta on kysymys päätöksenteossa nyt ja myös tulevaisuudessa. 

Mitä tulee esiin nostamaanne huoleen polttoaineveron korotuksista, olen sitoutunut siihen, että tämän hallituksen piiristä ei polttoaineveron korotuksia tällä vaalikaudella enää tehdä. Siitä huolimatta paljon ongelmia jää ratkottavaksi, ja mainitsemanne esimerkit päästökauppaan tai kilometripohjaiseen malliin siirtymisestä ovat ehdotuksia, ikään kuin vaihtoehtoja nykytavalle, joka on monissa tilanteissa hyvin kohtuuton erityisesti niille autoilijoille, joille auton käyttö on pitkien välimatkojen vuoksi välttämätöntä. Näistä ihmisistä tämä hallitus välittää. 

Arvoisa rouva puhemies! EU on puuttumassa myös itsenäisen Suomen metsien hakkuumäärään. Suomessa puusto kasvaa hyvin, mikä kertoo pitkään jatkuneesta vastuullisesta metsänhoidosta. Nyt EU haluaa sosialisoida Suomen metsien hiilinielut. EU:ssa halutaan, että Suomen metsien valtavat hiilinielut lasketaan EU:n yhteiseen pottiin — siis myös heidän hyväkseen. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että omat metsänsä hakanneet EU-maat voisivat rauhassa jatkaa sähköntuotantoa fossiilisilla energianlähteillä ja Suomi joutuisi sen vuoksi rajoittamaan metsänhakkuutaan. [Eduskunnasta: Reilua touhua!] Siis annettaisiin päästöoikeuksia esimerkiksi Saksaan ja Puolaan suomalaisen metsäteollisuuden kustannuksella.  

Arvoisa hallitus, voitteko luvata, että ette suostu rajoittamaan metsänhakkuuta Suomessa, jotta muut EU-maat voisivat tuprutella rauhassa?  

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tässä oikeastaan molemmat nämä teemat käsittelivät ilmastopolitiikkaa ja myös EU:n yhteistä ilmastopolitiikkaa. Tiedämme, että kesällä komissio on antamassa paketin, jolla lainsäädäntöä ohjataan niin, että EU pystyy vähentämään vähintään 55 prosenttia ilmastopäästöistään, elikkä tämä Fit for 55 ‑paketti. Siellä mahdollisesti liikennettä tarkastellaan, ja siksi me omassa fossiilittoman liikenteen tiekartassamme myös olemme sopineet, että jäämme odottamaan, onko EU-tasolta tulossa jotakin liikennettä säätelevää ohjausta. Toisaalta ilmastopäästöjä tulee vähentää, mutta Suomen ensisijainen tavoite on ollut se, että se pitää tehdä nimenomaan päästöjä vähentämällä. Samanaikaisesti totta kai meidän täytyy yhdessä huolehtia hiilinieluista samoin kuin biodiversiteetistä elikkä luonnon monimuotoisuudesta myös metsissä.  

Arvoisa puhemies! Tämä kuvio on nyt kyllä ihan päälaellaan. Mattimeikäläistä syyllistetään globaalista ilmastokriisistä, kun hän lämmittää torppansa öljyllä tai käyttää vanhaa polttomoottorista autonrotiskoa päästäkseen ruokakauppaan. Se, mistä ei paljon puhuta, on se, että mattimeikäläisen päästöiksi laskettavista tuotoksista syntyy miltei puolet muualla kuin Suomessa. Eli kun haukkaa vehnästä, roiskuttaa rypsiöljyä pannulle, saati tilaa paikallisen sanomalehden, voi olla, että päästömittari paukahtaa tietämättä punaiselle vain siksi, että tuote tai sen osa onkin valmistettu ulkomailla.  

Arvoisa hallitus, mitä aiotte tehdä? Nyt vastaukseksi ei enää riitä, että teollisuuden sähköveroa lasketaan EU:n minimiin. Voisitteko peilata jokaisen tulevan päätöksenne siitä lähtökohdasta, edistääkö se vai estääkö se kotimaista tuotantoa ja sitä kautta työpaikkojen syntymistä edes päästöjen vähentämisen puolesta?  

Arvoisa puhemies! Tämä perussuomalaisten selvästi kyselytunnin teemaksi valitsema ikään kuin arkitodellisuutemme ja ilmastonmuutoksen tosiasioiden yhteensovittaminen on mielestäni varmasti meidän politiikan yksi vaativimpia kysymyksiä. Ja tämä hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on näissä kysymyksissä edelläkävijä, ja on sitoutunut myös siihen, että, toisin kuin monesti teidän puheenvuoroistanne voisi ymmärtää, tämä on esimerkiksi suomalaiselle teollisuudelle myös suuri mahdollisuus kaiken sen uuden luomisen ympärillä, mitä siellä jo nyt tehdään ja millaisia vientivaltteja ne voivat parhaimmillaan olla, kunhan huolehdimme muutoin siitä, että toimintaympäristö on yritysten näkökulmasta kilpailukykyinen.  

Mutta nostitte, edustaja Slunga-Poutsalo, esiin — aivan aloititte kysymyksen sillä — öljylämmityksen. Kyllä, se on monen suomalaisen omakotiasujan tosiasia, ja siksi on iloista kertoa, että hallituksen taloudellinen tuki vapaaehtoiselle öljykattiloiden poistolle ja muutostöille ympäristön kannalta kestävämpään lämmitysmuotoon on saavuttanut suuren suosion. [Puhemies: Minuutti!] Suomalaiset haluavat toimia ilmaston kannalta kestävästi, ja tämä hallitus haluaa sitä tukea.  

Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Juuso aloituskysymyksessään totesi, Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Harvassa EU-maassa auto on samalla tavoin välttämätön kuin Suomessa. Huomautan, että useimpien puolueiden mielestä koko maa täytyy pitää asumiskelpoisena, ja liikkumisen kustannukset ovat keskeinen osa tätä yhtälöä. 

Tuoreimman tilaston mukaan bensiinin litrahinta on Suomessa EU:n toiseksi korkein Alankomaiden jälkeen. Polttoainevero on keskeinen syy tähän tilanteeseen, se on Suomessa EU:n kolmanneksi korkein. [Vasemmalta: Jota tekin olette nostaneet!] 

Eikö ole nurinkurista ja epäoikeudenmukaista, että rahastus on kaikkein ankarinta siellä, missä autoilulle on kaikkein vähiten vaihtoehtoja? Tukeeko tämä maakuntien elinvoimaa? Edistääkö tämä esimerkiksi sitä tavoitetta, että ihmiset olisivat valmiita ottamaan työtä vastaan myös pidempien matkojen päästä? 

Arvoisa puhemies! Kun kävin Pihlajiston ABC:llä tankkaamassa, niin huomasin, että litra ysivitosta maksoi saman kuin tämän hallituskauden alussa, ja se tulee maksamaan saman tämän hallituskauden lopussa. [Leena Meri: No eikä maksa!] Litra bensiiniä maksoi saman kymmenen vuotta sitten, ja se tulee maksamaan saman kymmenen vuoden kuluttuakin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä öljyn raakahinta?] 

Ainakaan tämän hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartan kaikki tukitoimet eivät tule vaikuttamaan sen hintaan niin paljon kuin edellisen hallituksen tekemä ratkaisu siitä, että lisätään biopolttoaineiden osuutta. Se itsessään on hyvä asia ja vastaa edustaja Slunga-Poutsalon kysymykseen: mitä enemmän meillä on uusiutuvaa biologista polttoainetta bensiinissä, sitä enemmän ne rahat tulevat Suomeen, lisäävät työllisyyttä ja talouskasvua ja hyvinvointia. [Jussi Halla-aho: Entä vastaus?] 

Rouva puhemies! Erittäin hyvä, että liikenneministeri nosti esiin edellisen hallituksen toimet sikäli kuin tuo bio-osuuden korotus ja nosto noihin polttoainehintoihin oli keskustajohtoisen hallituksen tekemä päätös. Siinähän perussuomalaiset eivät olleet enää hallituksessa pariin vuoteen olleetkaan. [Välihuutoja] — Hei, täytyy muistaa, että dieselpolttoaineiden hintavertailussa Suomi on maailman neljänneksi kallein, koko maailman, ja Euroopan toiseksi kallein maa. Bensiinin keskimääräinen hinta maailmassa on alle 1 euron per litra. Nyt tämän hallituksen tekemällä veronkorotuksella — 250 miljoonaa vuodessa keräätte lisää autoilijoilta — yhden vaalikauden aikana te keräätte autoilijoilta miljardi euroa lisää. Se on neljässä vuodessa miljardi.  

Perussuomalaiset ovat vaatineet, että jos biopolttoaineita lisätään seostusvelvoitteessa, niin sitten täytyy tehdä vastaavat veronkevennykset polttoaineveroon. Nyt haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä, kun täsmennätte kantaanne tässä, kun entinen valtiovarainministeri Vanhanen linjasi, että fossiilisten polttoaineiden hinnan kuuluukin nousta: [Puhemies: Minuutti!] oletteko te, valtiovarainministeri Saarikko, samalla linjalla, eli oletteko te nostamassa näillä uusilla seostusvelvoitteilla tai liikenteen päästökaupalla polttoaineen hintaa? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä toistan viestini siitä, että tämä hallitus ei ole tekemässä korotuksia bensan tai muutoin polttoaineiden verotukseen. Tämä tulkoon nyt selväksi. Sitä kiitettävän usein tiedustelette, ja siihen näin vastaan. Niin vastasi myös edellinen valtiovarainministeri, ja tämä on kantamme.  

Mutta tosiasia on se, niin monimutkaista ja vaikeaa kuin se onkin, että meidän on varmaankin tehtävä isompia muutoksia koko tavalle, jolla rahoitamme paljon hyvinvoinnistamme, eli sille osuudelle, miten keräämme liikenteestä maksuja autoilijoilta, juuri siksi, siitä samasta syystä, mistä, edustaja Tavio, te tunnutte olevan huolissanne: oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, että maksumiehiksi ilmastonmuutoksesta eivät joudu pienituloisimmat tai pitkien välimatkojen päässä toisistaan asuvat suomalaiset. [Leena Meri: Miten niin?] Siksi me etsimme tapoja, ja käynnissä on useita selvityksiä siitä, miten voisimme varmistaa, että jatkossakin valtio saa tuottoja, miten voisimme varmistaa, että tämä on kaikki ympäristön kannalta järkevää. Silloin vaihtoehtoja on useita — yksi näistä tämä kilometriperustainen malli, joka on selvityksessä. Mutta jaan saman huolen: me tarvitsemme [Puhemies: Minuutti!] alueellisesti ja sosiaalisesti kestävämpää liikenteen maksujärjestelmää. 

Arvoisa puhemies! Suomi on halunnut pitää metsäpoliittisen päätöksenteon omissa käsissään jo vuosikymmeniä. Kyllä tämä hieman nurinkurista on, sillä Euroopan unionin komissio yrittää kaikella tavalla tulla sivusta ja vaikuttaa Suomen päätöksentekoon. Milloin se yrittää tehdä sen ilmastopolitiikan kautta, milloin se yrittää tehdä sen energiapolitiikan, kuten esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivin, kautta, milloin se yrittää tehdä sen kestävän rahoituksen kriteeristön eli taksonomian kautta. Kyllä nyt täytyy hallitukselta kysyä, mitä te meinaatte tehdä, koska komissiollahan pitäisi olla valmius kuunnella Suomea siitä, miten metsiä hoidetaan. Me osataan se. Nyt tämä on nurinkurista, koska komissio yrittää koko ajan painostaa meitä tekemään toimenpiteitä, joilla ei ole mitään tekemistä loppujen lopuksi ilmastonsuojelun kanssa, jopa päinvastoin. Mitä aiotte tehdä komissiolle, että komissio ei enää puutu Suomen päätöksentekoon metsäpolitiikassa? 

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin edustaja hyvin tietää, niin asiasta vastaava ministeri Leppä on tällä hetkellä Brysselissä edunvalvonnassa. Hän on tekemässä sitä työtä, jota me tarvitaan. 

Minulla on käsitys, että tässä salissa on hyvin yksi mieli siitä, että Suomen pitää jatkossakin saada itse määritellä omien metsiensä käyttöä, ja tämä on taksonomian osalta täysin selkeätä. Ja voin kiittää jo tässä vaiheessa pääministeriä, joka on erittäin hyvin pitänyt esillä Suomen kantaa tähän. Tämän vaikuttamisen tulee jatkua meillä hyvin laajalla rintamalla, koska kotimaisten metsien hyödyntäminen tulee olemaan tärkeämmässä roolissa, kun puhutaan metsäteollisuuden tulevaisuudesta, kun puhutaan bioenergian jatkosta, kun puhutaan sellaisten suomalaisten tuotteitten kehittämisestä, jotka ovat puuperäisiä. Me tulemme tarvitsemaan kotimaista metsää, joka tällä hetkellä hoidetaan maailman parhaiten. 

Arvoisa puhemies! Täällä alkuperäinen kysymys lähti liikkeelle bensankorotuspuheista. Muistan, että viime kaudella, puhemies, kyllä oli kovin hämmentävää, kun tietenkin ensi töikseen perussuomalaiset hallitukseen tullessaan nostivat bensaveroa. Se ei ollut ehkä yhtenäistä niihin puheisiin nähden, mitä ennen vaaleja sieltä päin kuultiin. [Eduskunnasta: No ei!] Mutta, puhemies, oli hyvin tärkeää, että te, ministeri Saarikko, nyt tässä selkeästi totesitte aika monennen kerran, että tämä hallitus ei tule nostamaan bensan veroa — se on mielestäni tärkeä asia.  

On välttämätöntä torjua ilmastonmuutosta — maapallo on lainassa lapsiltamme — mutta on myös tärkeää tässä kokonaisuudessa huomioida sosiaaliset tekijät. Ei kaikilla suomalaisilla ole varaa tuosta vain vaihtaa vähäpäästöisempään autoon. Ja siksi kysynkin teiltä, ministeri Saarikko, vielä alleviivaten: [Puhemies: Minuutti!] kun teette tulevia kokonaisuutta koskevia harkintoja, niin alleviivaattehan pieni‑ ja keskituloisten eläkkeensaajien, palkansaajien tilannetta, [Puhemies: Minuutti on kulunut!] ihan niiden ihmisten tilannetta, joilla tällä hetkellä monesti vaikeaa on? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen, näin lupaan tehdä, koska kyllä, tämän hallituksen itse asiassa keskeisimmät arvot liittyvät kestävyyteen. Joskus päätöksenteon viheliäinen puoli on yrittää yhteensovittaa erilaista kestävyyttä: ympäristön kestävyyttä, luonnon kestävyyttä, sosiaalista kestävyyttä eli hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämistä ja sitä, että kaikki pysyvät siinä mukana. Mutta kyllä, tämän kaiken pitää olla myös taloudellisesti kestävää. Ja silloin, kun nämä kaikki kolme asiaa sovitetaan yhteen, silloin syntyy hyvää politiikkaa sen arvomaailman mukaisesti, jota tästä edustan. Silloin pidetään huolta myös siitä, että ilmastonmuutoksen maksumiehiksi ei laiteta yhteiskunnan heikoimpia, ei myöskään liikkumiseen liittyen. [Pia Viitanen: Oikea periaate!] 

Arvoisa rouva puhemies! Siirrytään sitten eteenpäin näissä kuritusmaksuissa eli ruuhkamaksuihin. Tämähän on sellainen teema, että tämä yhdistää keskustaa ja vihreitä siellä hallituksessa. Keskusta haluaa kurittaa Uuttamaata ja kaupunkilaisia, olipa sillä sitten hyötyä syrjäseutujen asukkaiden tilanteeseen tai ei, ja vihreiden mielestä kenenkään ei pitäisi asua siellä, mistä ei pääse jollakin muulla kuin autolla pois.  

Kyseessä siis ruuhkamaksuissa olisi tämmöinen työn tekemisen sakkovero, joka koskisi kaikkia pääkaupunkiseudulla asuvia ja työtä tekeviä, ja tämä nimenomaan kohdistuisi sinne työn tekemisen kannustimiin. Te sanotte, että työn tekemisen pitää olla kannattavaa, mutta näinhän ei olisi. Tässä on kyseessä selvä sakkovero, ja se paitsi vaikeuttaa yritysten toimintaedellytyksiä myös heikentää kansalaisten ostovoimaa.  

Haluaisin kysyä: miksi haluatte edistää tällaista hanketta, ja milloin uusimaalaiset saavat odottaa sen olevan voimassa? 

Arvoisa puhemies! En ole erityisen innostunut tästä ruuhkamaksuasiasta, jos vain voisin siihen itse vaikuttaa, ja siksi vastaan tosiasioiden kautta. Hallitus on ohjelmassaan yhteistyössä viiden puolueen näkemyksenä todennut, että tällaisen lainsäädännön valmistelu aloitetaan. Sellaista ei vielä ole laitettu liikkeelle, ja nyt kun olen saanut uuden tehtävän aloittaa, niin tutustun tietenkin niihin reunaehtoihin, miten tätä asiaa sitten laitettaisiin aikanaan liikkeelle. 

Kokonaan toinen asia, joka onkin sitten isompi ja periaatteellisempi asia, on se, että jos tällaiseen tilanteeseen päädyttäisiin, sen käyttöönotostahan vastaisivat halutessaan kyseisen alueen päättäjät, ei maan hallitus. Eli jos sellaiseen mentäisiin, se olisi mahdollistavaa lainsäädäntöä, ja kyllä, oletan, että tässä salissa aika moni ajattelee, että kunnallinen itsehallinto on hyvä asia ja tällaisen lainsäädännön päättäminen, käyttöönoton päättäminen, kuuluisi sitten kuntapäättäjille.  

Mutta siitä olen edustajan kanssa aivan samaa mieltä, että meidän ei kannata tehdä toimia, jotka estävät työn vastaanottamista, eikä kannata tehdä toimia, jotka tiivistävät yhteiskuntarakennetta ja yhdyskuntarakennetta tavalla, joka on haitallinen laajassa kuvassa. [Riikka Purra: Älkää sitten tehkö!] 

Kiitos, arvoisa puhemies! No, kunnissa joudutaan tekemään päätöksiä myöskin sen mukaan, mitä valtionosuuksia tulee. Jos rahat viedään, niin senhän tietää, mitä siellä joku joutuu ehkä tekemään. [Paavo Arhinmäen välihuuto] 

Olisin kysynyt siitä — jos edustaja Arhinmäki rauhoittuisi taas siellä — että lappasitte juuri 4 miljardia suomalaisten verovaroja [Hälinää — Puhemies koputtaa] EU:hun ja Etelä-Euroopan lyhennettyyn työviikkoon ja muuta. Jos peruuttaisitte tämän bensaveron korotuksen, se olisi 250 miljoonaa. Voisitteko harkita tätä? Ihan aidosti ihmisillä on arjessa nyt tiukkaa.  

Ministeri Harakka kertoi, että hän on käynyt bensa-asemalla, missä on yhtä halpaa bensaa kuin 2019. Mielestäni se on useammalla kymmenellä sentillä noussut. Elikkä millä huoltoasemalla te käytte? Kun se ysivitonen hujakoi tuolla 1,70 eurossa litralta, niin kertokaa nyt ihmeessä, miten niin se ei ole yhtään noussut. Nyt olisi kyllä mielenkiintoista tietää.  

Mutta ministeri, peruuttakaa tämä bensaveron korotus. 

Kiitos kysymästä, kerrotaan vähän yksityiskohtia edustaja Merelle ja ehkä tankkausvinkkiä. Viimeksi kun kävin ABC Pihlajistossa, ysivitonen maksoi 1,66. Kesäkuun 6. päivä, kun otin ensimmäisen valtioneuvoston jäsenyyteni vastaan, se maksoi 1,66. Bensiinin hinta ei ole noussut kymmeneen vuoteen, ja kuten sanoin, tämän hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartan toimin se ei tule nousemaan.  

Mutta nyt on oikea tilaisuus jälleen kerran oikaista edustaja Taviota siitä, että kyllä, se oli perussuomalaiset, jotka olivat edelliskauden hallituksessa nostamassa bensiiniveroa ja myöskin sitoutumassa tähän liikennepäästöjen puolitukseen. Te itse olette äänestänyt sen puolesta tässä eduskunnassa 31.5.2017, samoin edustajat Elomaa, Savio, Vähämäki ja useat muut perussuomalaiset. Tämä tahtoo teiltä helposti unohtua. [Puhemies: Minuutti on kulunut!] Me panemme teidän EU:lle lupaamanne täytäntöön.