Arvoisa puhemies! Kuten huomaatte, kun tätä keskustan näkökulmaa tulen tänne kertomaan, niin jalkakin nousee paljon kevyemmin, enkä kompuroi noissa portaissa.
Heti alkuun haluan todeta edellä puhuneelle edustaja Valtolalle, että ei meillä ole mitään pakkoa tehdä tällä aikataululla tätä. Valtiovarainvaliokunnassa kun tämä oli esillä ja kun tiedämme tämän julkisen talouden ja erityisesti valtiontalouden heikon tilanteen, niin me erityisesti tähän kiinnitimme huomiota kuulemisissa, ja eivät asiantuntijakuulemiset vakuuttaneet meitä siitä, että olisi jotenkin pakko. Kysymyshän on vain 160 miljoonasta eurosta. Ei siitä jää kiinni se, joutuuko Suomi EU:n niin kutsutulle tarkkailuluokalle. Kun me pystymme osoittamaan, että täällä kyllä tehdään toimenpiteitä, joilla on vaikutusta, niin aivan sama lopputulos olisi ollut, jos tämä olisi tehty vuoden alusta. Sen sijaan verojaoston kuulemisessa tämä aikataulu kyllä sai täyden tyrmäyksen kaikilta muilta paitsi ministeriön edustajilta. Sitä jopa kuvattiin sanoilla, että tästä tulee ”kertakaikkinen soosi”, ja on se muuten aika järkyttävä tilanne, että yrittäjät, kymmenet tuhannet suomalaiset yrittäjät, asetetaan sellaiseen tilanteeseen, että vaikka he tekisivät parhaansa, vaikka he tekisivät kaikkensa, että kykenevät hinnoittelussa ja järjestelmissä — kassajärjestelmissä, taloushallinnon järjestelmissä — ottamaan tämän huomioon, niin he eivät kykene siihen ja he tulevat rikkomaan lakia ja saamaan siitä sanktiot. Eihän näin pidä lainsäädäntöä koskaan Suomessa rakentaa. Pitäisi antaa kohtuullinen aika, ja tätä tilannetta ei helpota se, että meillä on kesä edessä, jolloin on hankala saada rekrytoitua ATK-taloihin ylimääräistä henkilötyövoimaa tekemään tätä heti niin, että se kesän, elokuun, voi sanoa, että vielä aika tyypillisen lomakuukaudenkin jälkeen, astuu saman tien voimaan. Niin Mikro- ja yksinyrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Taloushallintoliitto kuin kaikki muutkin asiantuntijatahot tyrmäsivät täysin tämän aikataulun epärealistisena.
Tässähän on vielä sellainen erityinen kysymys, että meillä on yrityksiä, joilla on neljännesvuosittain ilmoitusvelvollisuus. Niitä on aika paljon, kymmeniätuhansia, ja sitten niille tämä aiheuttaa vielä aivan erityistä haittaa. Aikataulua ei helpota yhtään se, että me siirrymme nyt tämmöiseen puolikkaan prosentin eli desimaaliverokantaan, kaksikymmentäviisi ja puoli, päinvastoin, se vaikeuttaa tätä tilannetta, koska meillä on paljon kassajärjestelmiä, jotka eivät tunne desimaaleja arvonlisäverossa. Saattaa olla, että siinä järjestelmässä se ei mahdu siihen kuitille, ja joudutaan uusimaan aivan kerta kaikkiaan näitä järjestelmiä.
Ymmärrän sen, että yleistä arvonlisäverokantaa tässä taloudellisessa tilanteessa joudutaan nostamaan. Keskusta lähtee itse asiassa samasta kannasta kuin Veronmaksajain Keskusliitto, joka lähtee siitä, että arvonlisäveron pääverokannan korottaminen 25 prosenttiin olisi ollut ymmärrettävämpi esitys, mutta se, että sitä nostetaan peräti puolellatoista prosenttiyksiköllä ja kahteenkymmeneenviiteen ja puoleen, joka on Pohjoismaiden tason ylittävä taso, on heidän mielestään ylimitoitettu muutos. Se on ylimitoitettu muutos, tämä olisi voitu muilla veroratkaisuilla korvata, ja kun tätä aikataulua katsoo, niin on täydet perusteet kuvata sitä paniikkiratkaisuksi. Tämä on paniikkiratkaisu — tehdään nopeasti ratkaisu, jonka tiedetään aiheuttavan kymmenien miljoonien kustannukset elinkeinoelämälle yhteenlaskettuna. Tämä luku pohjautuu meidän asiantuntijakuulemiseen. Ja sitten se tehdään niin nopealla aikataululla, että ei välitetä siitä hätähuudosta, joka tulee yrittäjäkentästä.
Suomalaiset pienyrittäjät ovat erittäin tyrmistyneitä tästä tilanteesta. Ja kun puhutaan, että ollaan yrittäjäystävällinen hallitus, niin ymmärrän kyllä sen, että työelämäuudistuksia ollaan tekemässä, jotka ovat monien yrittäjien mieleen, mutta miksi pitää aiheuttaa tämmöinen 160 miljoonan euron ongelma? No, se on iso raha, mutta eihän se tämän vuoden alijäämästä ole kuin reilun prosentin. Se ei ole kuin noin puolitoista prosenttia tai allekin puolitoista prosenttia siitä, mitä me tehdään tänä vuonna valtiontaloudessa alijäämää. Ja kun ajatellaan, mitä se on meidän bkt:stä, kun sen pitäisi olla alle kolmen prosentin niitten EU-sääntöjen mukaan, finanssipoliittisten sääntöjen mukaan, niin eihän tämä ole siitä kolmesta prosentista, tämähän ei ole meidän bkt:stä tämä 160 miljoonaa, tämä kiirehtimisen hinta, kuin noin promillen, noin promillen siitä. Siis tuhannesosan, ja sen tuhannesosan takia pannaan yrityssektori aivan hätää kärsimään ja polvilleen. Tällaista lainsäädäntöä ei Suomessa pitäisi tehdä tällä aikataululla, vaikka oltaisiin päättämässä sitten tämmöistä huonoa, ylimitoitettua arvonlisäveron, voi sanoa, korotusta, kun mennään kahteenkymmeneenviiteen ja puoleen. Oltaisiin edes tehty se sillä aikataululla, että yritykset pystyvät siihen todellisuudessa valmistautumaan. Silloin voitaisiin puhua jollakin tavalla kohtuullisesta tilanteesta.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Lyly.