Senast publicerat 04-06-2021 22:08

Punkt i protokollet PR 73/2016 rd Plenum Tisdag 21.6.2016 kl. 14.00—0.59

31. Revisionsberättelse från riksdagens revisorer om riksdagens bokslut, årsredovisning, bokföring och förvaltning 2015

BerättelseB 12/2016 rd
Utskottets betänkandeReUB 3/2016 rd
Enda behandlingen
Förste vice talman Mauri Pekkarinen
:

Ärende 31 på dagordningen presenteras för enda behandlingen. Till grund för behandlingen ligger revisionsutskottets betänkande ReUB 3/2016 rd. 

Debatt
0.54 
Olavi Ala-Nissilä kesk 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puheenjohtaja! Valiokunnan varapuheenjohtajana esittelen lyhyesti mietintöämme, kun puheenjohtajamme kansliatoimikunnan jäsenenä on katsonut itsensä esteelliseksi. 

Mietintö käsittelee siis eduskunnan tilintarkastusta, ja on todettu, että eduskunnan tilintarkastajien eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, kirjanpidosta ja hallinnosta laatima tilintarkastuskertomus on tehty hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Edelleen tässä on todettu nämä eduskunnan määrärahat, budjetti kokonaisuudessaan ja myöskin rakennusmäärärahat. 

Tietenkin eduskunnankin toiminnassa on se itse toiminta kaikkein tärkein asia. Toiminnan kulut olivat vuonna 2015 yhteensä 97,7 miljoonaa. 

Tarkastusvaliokunta otti lähinnä kaksi kantaa. Pidimme tärkeänä, että parlamentaariseen toimintaan ja sen vaatimiin resursseihin kiinnitetään riittävää huomiota ja jo käyttöön otetut resurssit pystytään käyttämään tuloksellisesti, siis vaikuttavasti. Valiokunta nosti tässä mielessä esille valiokuntien matkamäärärahat. Selvityksen mukaan vuonna 2015 jäi matkamäärärahoista käyttämättä 186 000 eli 27 prosenttia. Edellisinä vuosina myöskin matkamäärärahasta jäi käyttämättä 25—30 prosenttia vaihdellen eri vuosina. 

Nykyään eduskunnassa noudatetaan menettelytapaa, jonka mukaan kullekin valiokunnalle annetaan vuosittain käyttösuunnitelmassa kiinteä enimmäissumma matkojen toteuttamiseksi riippuen siitä, minkälainen matka on sinä vuonna tarkoituksena toteuttaa. Tavallista on, että tämä käytettävissä oleva määräraha riittää vain osalle valiokunnan jäsenistä matkalle osallistumiseen, ja tietenkin hyödyt kohdistuvat sitten lähinnä näille edustajille. Katsomme, että tällainen menettely ei ole tasapuolista edustajien työn kannalta. Esimerkkinä voisin todeta, että kun eduskunnan työ koko ajan kansainvälistyy, niin valiokunnan jäseniltä voi jäädä puuttumaan oleellista tietoa esimerkiksi siitä, miten jossain maassa on onnistuttu tekemään päätöksiä talouden tervehdyttämisessä. Tämä tieto jää niiltä konkreettisesti saamatta, jotka eivät osallistu matkoihin. Valiokunta ei pidä tätä vallitsevaa tilaa tyydyttävänä ja katsoo, että valiokunnan ulkomaanmatkojen budjetointimenettely on syytä ottaa tarkastelun kohteeksi. 

Edellisenä vuonna tarkastusvaliokunta mietinnössään kiinnitti huomiota kansanedustajien avustajajärjestelmän toimivuuteen ja piti perusteltuna, että avustajajärjestelmän toimivuudesta tehdään arviointi. Edelleenkin valiokunta pitää tarpeellisena tällaisen arvioinnin tekemistä ja katsoo, että arviointiin tulee sisällyttää myös avustajien palkkausjärjestelmän kehittämistarpeet. 

Kokonaisuutena todetaan, että täällä eduskunnassa on noudatettu hyvää hallintoa ja tämän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomat. 

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen godkände utskottets förslag till ställningstagande med anledning av berättelse B 12/2016 rd. Ärendet slutbehandlat.