Arvoisa puhemies! Pyrin nopeasti vastaamaan lähestulkoon kaikkiin kysymyksiin, jotka nyt tässä sain ylös. — Ensinnäkin tästä Naton roolista, onko se ulkopolitiikkaa vai puolustuspolitiikkaa, niin se on sekä—että. Se on aivan selvä juttu. Miten ne asiat sitten painottuvat, niin tietysti siinä vaiheessa, kun Natoon oltiin liittymässä tai kumppanuutta rakennettiin, se oli merkittävä ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen kysymys, liitytäänkö vai eikö. Sen jälkeen, kun on liittyminen tehty, painopiste on siirtynyt merkittävästi siihen yhteisen puolustuksen rakentamiseen, mikä on puolustusliiton ydintehtävä. Ihan siis Naton säännöstössäkin ja samoin tässä Nato-HE:ssä, jossa ne kirjattiin, Naton keskeiset tehtävät ovat pelotteen ja puolustuksen rakentaminen niin, että se muodostaa ennalta estävän pidäkkeen mahdolliselle viholliselle. Tämä on myös Suomen prioriteetti, että Nato säilyy sinänsä ulko‑ ja turvallisuuspoliittisesti yhtenäisenä mutta että se on uskottava puolustusliittona, jos joku joskus päättää sitä kokeilla. Sen takia nämä puolustussuunnitteluprosessit, joukkorakenneprosessit, komentorakenteiden uudistaminen, rauhanajan tehtävien määrittäminen, jotka ovat tätä ennalta ehkäisevän pidäkkeen vahvistamista näissä etulinjamaissa, ovat keskeistä puolustuspolitiikan rakennetta.
Minä en ota kantaa, miten eduskunnassa tätä asiaa prosessataan. Se tehdään juuri niin kuin eduskunta hallitukselta haluaa. [Vasemmalta: Oikein!] On vaikea sanoa mitään prosenttimäärääkään, mutta se on ihan selvä, että tällä hetkellä kaikki Nato-maat pitävät Naton tärkeimpänä tehtävänä, että puolustus on uskottavassa kunnossa, jos joku kokeilee, eli suunnitelmat ovat uskottavia, ne ovat komentorakenteilla toimeenpantavissa, ja siellä pitää olla vielä ne joukkorakenteet ilmoitettuina. Sitten pitää olla näillä jäsenmailla semmoinen määrä joukkoja ja varastoissa ammuksia ja muita, joilla se puolustussuunnitelma toimeenpannaan. Tähän tiivistyy nyt se, mikä on Naton ydintehtävä tällä hetkellä.
Venäjä tai mahdollinen joku muu uhkaajahan ei katso tätä julkisista asiakirjoista vaan sotilastiedustelun perusteella arvioi jatkuvasti millimetreittäin meidän yhteiskunnassa, onko se Naton puolustus uskottava. Sen takia meidän valtionjohdossamme ja erityisesti puolustushallinnossa me nähdään, että puolustusliiton ydintehtävä on saada se tieto Venäjälle joka kautta, kun ne tutkivat tätä, että tämä on oikeasti uskottava puolustusliitto. Sen takia meillä ei voi olla mitään muuta tärkeintä päämäärää kuin pitää sitä uskottavana puolustusliittona ensisijaisesti.
Lähettääkö Nato ulkopoliittisia signaaleja? Varmasti lähettää, ja näin pitääkin tehdä. Ukrainan Nato-polku on yksi keskeinen kysymys, Kiina-sanoitus erilaisissa kommunikeoissa tai julkaisuissa — totta kai ne ovat tärkeitä, mutta se pääasia meille liittyy siihen, että Suomen kansallinen puolustus yhteensovitetaan yhteiseen puolustukseen, ja tämä on Suomen puolustusta jatkossa — eli yhteinen puolustus ja kansallinen puolustus ovat yhteistä puolustusta. Siksi tavallaan Nato on keskiössä tässä puolustuspolitiikassa.
Ympäristöministeriö ja ampumaratojen luvitus: siitä on virkamiestyöryhmä tekemässä paperia, ja tahtotila on selvä — pitää helpottaa ja nopeuttaa — ja pyritään saamaan ensi vuoden aikana ratkaisuja.
Kyberpuolustuksen ja informaatiopuolustuksen osalta kokonaisuutta on nyt hiottu johtamisrakenteiden osalta. Sitten tämän kyberpuolustuksen kipupisteistä on julkilausuttukin selvitys julkaistu viime keväänä, näistä ongelmista tietojenvaihdossa muun muassa, ja siitä tulee ensi vuoden aikana varmasti vähän lihaa luiden ympärille ja sitten paperia tulee valiokuntiin myös.
Ammustuotannon osalta, joo, Suomi ottaa tässä nyt tosi ison roolin eurooppalaisessa mittakaavassa. Lukumääriä ei turvallisuussyistä voida tässä sanoa. Valiokunnille toimitetaan lukumäärät, ja on jo toimitettukin, mutta pidetään ajan tasalla yksityiskohdista. Joka tapauksessa tähän EU:n tavoitteeseen nähden Suomesta tulee erittäin keskeinen pelaaja, jopa yksi tärkeimmistä tässä ammustuotannossa.
Kutsuntatyöryhmän aikataulu: Ensi vuoden alussa, tammikuussa, on tarkoitus saada työryhmän työ valmiiksi ja sen jälkeen mahdollisimman nopeasti lainsäädäntömuutokset. Meillä on nyt käskystäni rakennettu tämmöinen asevelvollisuuden uudistamisohjelma, johon liittyvät nämä kaikki palaset eli reserviläisiän nostaminen, kutsunnat ja se, miten yhä useammalle vaikka diabeetikolle mahdollistetaan, että pääsee käymään armeijan, eli tätä kokonaispoistumaa pyritään vähentämään.
DCA-sopimus on erittäin merkittävä Pohjolalle kokonaisuutena. Jatkossa on puolustuksen kokonaisarkkitehtuuri niin, että on kansalliset puolustussuunnitelmat, Nordefco, Pohjoismaiden tiivistyvä puolustusyhteistyö, USA:n puolustusyhteistyö kaikkien Pohjoismaiden kesken, ja nämä kaikki yhteensovitetaan Naton puolustussuunnitteluun. Tämä on tarkka paikka, että nämä kaikki pelaavat mahdollisimman kustannustehokkaasti niin, että ei tehdä päällekkäisiä mutta tehdään silti kovaa tavaraa ja uskottavia suunnitelmia.
Tiedustelun rooli ei dramaattisesti muutu. Meillä on ollut erittäin hyvät kahdenväliset yhteydet esimerkiksi USA:n kanssa ja Ison-Britannian ja monien muidenkin kanssa. Tämä Nato-jäsenyys ja DCA-sopimus vahventavat näitä kaikkia ja vievät eteenpäin.
Israelin asejärjestelmät: Näihin on rakennettu riittävät omavaraisuus‑ ja plan B ‑varautumiset. Kaikkea ei ehkä nyt tässä julki sanota, mutta varaudutaan siihen aina, että jos tulee jotain ongelmia, niin meillä sotilaallinen huoltovarmuus pelaa kaikissa tilanteissa.
Ukrainan tuen tilanteesta vielä lyhyesti: Ei olla yhden tai kahden kortin varassa, vaikka ne kortit olisivat isojakin, mutta kyllä liittyy jännitysnäytelmää totta kai USA:n tukeen. Se on myönnettävä. Mutta kaikkien näiden pitää herättää Euroopan maissa se kysymys, miksi Euroopan turvallisuuspolitiikassa joudutaan jännittämään USA:ta, kautta historian. Pitäisikö Euroopan maiden vihdoin ja viimein oma puolustusteollisuus, kuten edustaja Harjanne täällä sanoi, nostaa sille tasolle, mille se kuuluukin — ei vain Ukrainan tukemiseksi vaan nimenomaan Euroopan maiden itsensä tukemiseksi?
Puolustusvoimien poistuvan materiaalin ylläpidon osalta, Mäenpää, selvitämme tätä, kuten aiemminkin olen todennut.
Kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden osalta: Valmiusliiton ja Paula Risikonkin esitys kokonaisturvallisuusrekisteristä on käskystäni otettu valmisteluun. Katsotaan, miten se saataisiin eteenpäin. Siviilipalveluksen uudistaminen paremmin tukemaan kokonaisturvallisuustehtäviä on erittäin tärkeää, ja ajan tätä hanketta, vaikka se ei suoraan minulle kuulu. Mutta pyrinpä vaikuttamaan Arto Satoseen tässä asiassa. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Täällä on nyt vielä muutamia. Ajattelin, että tuohon puoleen asti ollaan debatissa, ja sitten on tunti kulunut ja mennään puhujalistalle. — Otetaan sieltä nyt seuraavaksi edustaja Kari.