Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse valmiuden ja varautumisen vahvistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin muutoksia, jotka vahvistavat sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta, varautumista sekä häiriötilanteiden hoitamista normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Esitys perustuu hallitusohjelmaan. Haluamme hallituksen esityksellä varmistaa, että sosiaali- ja terveysministeriöllä ja hyvinvointialueilla on kyky turvata suomalaisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus kaikissa tilanteissa. Valmistelussa on huomioitu muuttunut turvallisuustilanne sekä koronapandemia-ajan opit ja havaitut puutteet lainsäädännössä.
Nykytila on, että jokainen hyvinvointialue vastaa itse ja itsenäisesti häiriötilanteiden hoitamisesta eikä alueelliselle tai valtakunnalliselle yhteistyölle ole olemassa lakisääteisiä rakenteita. Nykytila on perua aiemmalta kuntien järjestämisvastuun ajalta. Koronapandemia osoitti, kuinka vaikeaa kriisin hoitaminen oli, kun yhteistyön rakenteet puuttuivat.
Hallitus vahvistaa hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista useilla eri lakimuutoksilla. Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää johtamista ja lisätä toimivaltuuksia vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa niin alueellisen yhteistyön kautta kuin kansallisestikin. Esityksen tavoitteena on antaa riittävät toimivaltuudet sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen ja päätöksentekoon normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin tehtävät muutokset mahdollistaisivat varautumisen yksittäistä hyvinvointialuetta laajempiin tai valtakunnallisiin häiriötilanteisiin. Lakimuutosten myötä sosiaali- ja terveydenhuollossa voitaisiin valmistautua paremmin kansallisen riskiarvion mukaisiin uhkakuviin, kuten sotilaalliseen voimankäyttöön, pandemioihin, terroristisiin iskuihin, kyberiskuihin, energiahuollon häiriöihin, laajamittaiseen maahantuloon sekä kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista, radioaktiivisista aineista ja ydinaseista aiheutuviin uhkiin.
Arvoisa puhemies! Lakimuutoksilla vahvistettaisiin hyvinvointialueiden muodostamien viiden yhteistyöalueen roolia sosiaali- ja terveydenhuollon valmiudessa ja varautumisessa. Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen eli YTA-alueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden välisestä varautumista koskevasta yhteistyöstä, työnjaosta ja yhteensovittamisesta sovittaisiin jatkossakin hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa.
Yhteistyöaluetasoista ohjaus- ja johtovastuuta tarvitaan tilanteissa, joissa yksittäisen hyvinvointialueen omat voimavarat eivät riitä väestön turvallisuutta, terveydentilaa ja hyvinvointia uhkaavan tilanteen hoitamiseen. Näissä tilanteissa häiriötilanteen hoitamiseen liittyviä toimivaltuuksia käyttäisivät erikseen nimetyt yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen viranhaltijat koko yhteistyöalueen hyvinvointialueiden osalta.
Sosiaali- ja terveysministeriölle annettaisiin toimivaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen kansallisessa johtamisessa. Tähän liittyvän päätöksenteon valmistelun tueksi perustettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valmiusryhmä, jossa olisivat edustettuina kaikki yhteistyöalueet sekä keskeiset ministeriöt. Valmiusryhmään kuuluisivat STM:stä nimettävien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yksi jäsen valtiovarainministeriöstä sekä yksi jäsen kultakin yliopistosairaalaa ylläpitävältä hyvinvointialueelta. Lisäksi valmiusryhmässä olisi yksi jäsen HUS-yhtymästä, Helsingin kaupungilta sekä yhdeltä hyvinvointialueelta, joka ei ylläpidä yliopistollista sairaalaa.
Arvoisa puhemies! Lakimuutokset mahdollistaisivat nykyistä paremmin Suomen Nato- täysjäsenyyteen liittyvien velvoitteiden täyttämisen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Puolustusvoimat tukeutuu lähes kokonaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään niin normaalioloissa kuin sodan uhan ja sodan aikana, mikä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollolta kykyä toimia kansallisena kokonaisuutena.
Näiden lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Koska esitetyt muutokset edellyttävät hyvinvointialueiden yhteistyösopimusten sekä eräiltä osin myös hyvinvointialueiden hallintosääntöjen muuttamista, näiden muutosten tekemiseen on alueilla yhdeksän kuukauden siirtymäaika. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen johtoryhmä nimettäisiin mahdollisimman pian lakimuutoksen voimaantulon jälkeen.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriöllä on valmisteilla useita lainsäädäntöhankkeita, jotka liittyvät sosiaali- ja terveyssektorin varautumiseen. Muutoksia valmistellaan muun muassa tartuntatautilakiin, lääkkeiden velvoitevarastoinnista annettuun lakiin sekä kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvään lainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu aktiivisesti myös valmiuslain kokonaisuudistukseen, jota valmistellaan oikeusministeriön johdolla. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Strandman.