Arvoisa puhemies! Täällä jatketaan nyt keskustelua, mitä tuossa kyselytunnilla jo harjoitettiin, kun puhuttiin Euroopan unionin tasoisista elvytysohjelmista ja valtaisista lainanottovaltuuksista, joita siellä ollaan asteittain rakentamassa, lainanotto-ohjelmista. Nyt puhutaan Suomen tasolta, ja on hyvä käydä tätä keskustelua.
Me kaikki tiedämme, että vakaa talous, kestävä talous, pohjautuu siihen, että ei harrasteta holtitonta velanottoa, ja Suomi on nimenomaan tässä suhteessa toiminutkin kansainvälisesti esimerkillisesti, ja nyt me tietysti rinnastamme tätä ennen kaikkea unionimaihin. Mutta toisinkin päin asia on: meidän ei pidä myöskään tehdä velanotosta jotakin sellaista, että me vain arvioimme julkista taloutta ja sen toimivuutta tästä velka-asteesta tai velkaantumisesta liikkeelle lähtien. Meidän täytyy arvioida julkista taloutta kokonaisuutena ja myöskin katsoa yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta sitä, mitä tarkoittaa velanotto, jos sillä on selkeitä esimerkiksi talouskasvuun positiivisesti vaikuttavia vaikutuksia ja ylipäätään myöskin yhteiskunnan reaaliseen kilpailukykyyn liittyviä vahvistavia tekijöitä.
On hyvä muistaa, että Suomessa kansainvälisesti verrattuna tämä nettovelka-aste ei ole kuitenkaan hälyttävä tällä hetkellä. Se on kertonut hyvästä taloudenpidosta, minkä vuoksi me myöskin saamme kansainvälisiltä markkinoilta halpakorkoista lainaa selkeästi helpommin kuin monet muut maat. Meillä on pystytty täyttämään Emu-kriteerit pitkälle näihin vuosiin asti harvojen EU-maiden joukossa — Viro, Luxemburg ja Suomi ovat olleet ne, jotka ovat ne Emu-kriteerit täyttäneet. Ja kun huomioidaan tässä julkisessa taloudessa kokonaisuutena myöskin lakisääteiset eläkerahastot, jotka Suomessa ovat OECD:n tilastojen mukaan maailman suurimmat — yhdelläkään maalla lakisääteiset eläkerahastot eivät kansantuotteeseen suhteutettuna ole niin suuret kuin Suomessa — niin meillä on tiettyä voimavaraa, joka kertoo siitä, että taloudenpitoa on hyvin hoidettu.
Se näissä kaikissa keskusteluissa tänään, painavissa puheenvuoroissa, on tullut esille, että nyt kun me puhumme tästä velkaantumisesta ja myöskin näistä lainanottovaltuuksista, jotka tässä esityksessä ovat esillä, me puhumme aidosti kriisitilanteesta, täydellisesti poikkeuksellisesta kriisitilanteesta, joka on yli käytävä. Julkisen talouden on tultava tähän nyt koko yhteiskuntaa avittamaan, että me selviämme tästä kriisistä ylitse, ja silloin se normaali talouspoliittinen keskustelu, jota käydään siitä, mikä on järkevä velka-aste ja kuinka kannattaa ylläpitää tasapainoa julkisessa taloudessa, ei tässä yhteydessä päde, ja se täytyy katsoa suhteessa eurooppalaiseen keskusteluun ja suhteessa suomalaiseen keskusteluun.
Se, mikä on tietysti olennaista, on se, mihin se raha käytetään. Jos se käytetään vain budjetin yleiseen katteeseen ilman selkeätä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, niin siinä täytyy olla kriittinen, mutta kuten tässä nyt on tuotu esille, [Puhemies koputtaa] niin me nimenomaan tähtäämme siihen, että me [Puhemies koputtaa] pyrimme tukemaan tulevaisuusinvestointeja, tukemaan talouskasvua pidemmällä juoksulla. [Puhemies: Aika!] Se on oikeaa... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Totean, että on 5 minuuttia aikaa etukäteen varattuun aikaan ja on viisi puheenvuoroa, ja sen jälkeen tämä asia siirtyy käsittelyyn päivän muitten asioitten jälkeen.