Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Ledamot Hiltunen, varsågod.
Arvoisa puhemies! ”Ammattikoulutuksen on saatava sellaiset määrärahat, joilla opetuksen tasoa ja tutkintojen sopivuutta työmarkkinoilla saataisiin parannettua nykyisestä.” Sitaatti on viime eduskuntavaalien alta tammikuulta 23, ja sen lausui perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Nyt hallitus on ensi vuoden budjetissa ajamassa 120 miljoonan euron leikkausta ammatilliseen koulutukseen. Asiantuntijatahojen laskelmien mukaan leikkaus voisi merkitä jopa 1 600 opettajan vähennystä tai yli 11 000 opiskelupaikan menetystä. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, oletteko todellakin sitä mieltä, että hallituksella on varaa toimillaan heikentää koulutustasoamme ja tätä kautta tulevan talouskasvun perustaa?
Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa... [Anders Adlercreutz viittaa, ja Riikka Purra osoittaa kädellään Adlercreutzia] — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos kysymyksestä. On ihan päivänselvää, että olisi mieluista antaa lisää resursseja ihan jokaiselle koulutusalalle. Iso kuva on kuitenkin se, että tämä hallitus panostaa koulutukseen: Tehdään 200 miljoonan satsaus peruskoulutukseen. Uudistetaan oppimisen tukea — siitä menee noin 10 miljoonaa nimenomaan ammattikoulutukseen ensi vuoden puolella. Uudistetaan ammattikoulutuksen rahoituspohjaa, rahoitusrakennetta, mikä tarkoittaa, että mitä paremmin työllistyy tutkinnon jälkeen, sitä enemmän opetuksen järjestäjä saa rahoitusta. Ja kun tähän yhdistetään se, että myöskin toiminnan ohjausta uudistetaan — siitä tulee kokeilu, joka käynnistyy tässä kohtapuolin, esitys annetaan syksyn aikana — niin opetuksen järjestäjä pystyy myöskin [Puhemies koputtaa] paremmin ohjaamaan sitä tarjontaansa, mikä taas sitten vaikuttaa rahoitukseen.
Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Hallitus selittelee nyt mittavia leikkauksiaan ammatilliseen koulutukseen sanomalla kohdentavansa ne aikuisopiskelijoihin, ei nuoriin, ensimmäistä tutkintoa suorittaviin. Koulutuksen asiantuntijat ovat kuitenkin todenneet, ettei sitä voida eritellä. Ryhmissä opiskelee sekä ensitutkinnon suorittajia että myös jatko-opiskelijoita, ja näin ollen nämä leikkaukset kohdentuvat suoraan myös nuoriin.
Osaamistason ja työllisyysasteen nosto olisi yhteiskunnan näkökulmasta hyvin ajankohtaista ja tulevaisuutta silmällä pitäen nuorten ikäluokkien pienentyessä todella tärkeää. Nyt te omilla toimillanne heikennätte osaamistasoa, koulutusmahdollisuuksia ja työllistymistä vastoin vaalipuheitanne.
Kysyn uudestaan arvoisalta ministeri Purralta: [Anders Adlercreutz viittaa] näilläkö toimilla, kaikkien aiempien nuoriin kohdistuvien leikkausten lisäksi, edistätte osaamistason nostoa ja lisäätte ihmisten mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuuden työelämässä?
Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä. [Vasemmalta: Purra kieltäytyy vastaamasta!]
Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä nimenomaan pyritään nyt kohdistamaan nämä rahoituksen supistukset heihin, joilla jo on tutkinto. Meillä on yhteishaku, joka kohdistuu heihin, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ja sitten meillä on se jatkuva haku, joka pääasiassa kohdistuu aikuisiin tai heihin, joilla jo on jokin toinen tutkinto. [Suna Kymäläinen: Ei pidä paikkaansa!] Tällaisia suoritteita on noin 65 000 vuositasolla. On arvioitu, että tämä leikkaus vaikuttaa noin 10 000:een tästä. Se arvio, että näin voi kohdistaa, tulee nimenomaan opetuksen ammattilaisilta eli opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehiltä, jotka tämän ovat minulle ja hallitukselle vakuuttaneet. On selvä, että sataprosenttisesti se tuskin onnistuu. Varmaan syntyy sellaisia pintoja, joissa kohdistaminen on vaikeaa, mutta iso kuva on kuitenkin [Puhemies koputtaa] tämä.
Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen harjoittama koulutuksen erityissuojelus on varsin kummallinen, kun se heikentää uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksia ihan kaikilla tavoilla: aikuiskoulutustuki on lakkautettu, vapaan sivistystyön rahoitusta leikattu, ja nyt tulevat nämä ammatillisen koulutuksen erityisesti aikuisiin iskevät 120 miljoonan säästöt. Monien alojen osaajapulan helpottaminen tulee yhä vaikeammaksi, sillä yritysten työvoimatarpeesta yli puolet kohdistuu ammattikoulutettuihin. AMKE ry:n laskelmien mukaan leikkaus tarkoittaa yli 11 000:ta ammattikoulutettua osaajaa vähemmän tilanteessa, jossa Suomen talous tulisi keinolla millä hyvänsä saada elpymään. Osaajapula on monen yrityksen kasvun este. Esimerkiksi tekniikan alalla tarvitaan merkittävästi lisää työvoimaa. Pääministerin kotikaupungissa Turussa meillä telakka alihankkijoineen työllistää noin 10 000 ihmistä. Arvoisa pääministeri, ette kai te nyt oikeasti ole tekemässä tämmöistä kuoliniskua Suomen talouskasvulle?
Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä kysymys. On selvää, että tarvitaan ammatillista osaamista, ja Turun meriklusteri on tietenkin hieno osoitus siitä, minkälaisia tuloksia saadaan aikaan, kun yritykset tekevät yhteistyötä.
Mainitsin tuossa kokeilusta. Tiedämme, että valmistuneet työllistyvät hyvinkin eri lailla. Tietyiltä aloita työllistytään huonosti, tietyiltä hyvin, mutta ohjaus on kuitenkin ollut varsin jäykkää. Nyt pyrimme nimenomaan antamaan näille oppilaitoksille mahdollisuuden itse arvioida sitä paikallista tarvetta: mitä yritykset tarvitsevat. Se vääjäämättä johtaa myöskin parempaan työllistymiseen ja sen kautta siihen, että saadaan tuottavuutta nostettua, että yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa ja että talous senkin myötä lähtee kasvamaan.