Arvoisa puhemies! Haluan kiittää puhemiesneuvostoa sekä aloitteen allekirjoittajia siitä, että käymme tänään ajankohtaiskeskustelun tekoälystä. — Ja jo on aikakin. ChatGPT julkaistiin jo lähes kaksi vuotta sitten, ja se herätti kerralla koko läntisen maailman hämmästymään tekoälyn voimasta tässä ja nyt. Tämä keskustelu ei siis ole ainakaan ennenaikainen. Tekoäly voi mullistaa niin talouden kuin yhteiskunnankin rakenteet, niin luonnonympäristön kuin digitaalisen maailmankin, jopa ihmisenä olemisen perusteita. On paikallaan kysyä, pitääkö tätä voimaa säädellä, ja jos, niin miten. Tänään on se hetki.
Arvoisa puhemies! Yleisimmin hyväksytty määritelmä tekoälylle kertoo, että kyseessä on konepohjainen järjestelmä, joka kykenee saamastaan syötteestä johtamaan esimerkiksi ennusteita, suosituksia ja päätöksiä. No, tämä tekninen määritelmä ei kerro paljoakaan tekoälyn mahdollisuuksista ja uhkista. Yksi listaus on tehtävissä sen perusteella, minkä arvion maailman johtavat talousmahdit eli G7-maat ovat äskettäin tehneet tekoälyn vaikutuksista.
Yhdysvallat, Kanada, Saksa, Ranska, Britannia, Italia ja Japani saivat kukin valita annetuista vaihtoehdoista viisi. Jokainen näistä seitsemästä näki tekoälyn lisäävän tuottavuutta, vahvistavan innovaatioita ja yrittäjyyttä. Copilot ja GPT ovat jo monen yrityksen tuottavuustyökaluja, ja varmaan kaikki olemme kohdanneet chatbotit, jotka korvaavat asiakaspalveluiden ihmistyövoimaa.
Seuraavaksi seitsemän rikkaimman maan listalla oli parempi terveydenhuolto. Tekoäly on edistynyt jättiharppauksin biotieteissä. Ohjelma, joka osaa ennustaa yli 200 miljoonan proteiinin rakenteet, säästää tutkijoilta kaikkialla maailmassa valtavasti rahaa ja työtunteja. Sekä lääkkeiden kehityksessä että kliinisessä diagnostiikassa raportoidaan joka päivä mahtavia parannuksia.
Vasta neljäntenä G7-maiden toivelistalla on ilmastonmuutoksen ratkaiseminen. En halua ajatella, mitkä kaksi mahtimaata eivät pitäneet sitä tärkeänä, mutta tekoäly kykenee laskemaan hyvin monimutkaisia ilmastomalleja ja ennakoimaan luonnonmullistuksia aikaisemmin ja täsmällisemmin ja siten säästämään ihmishenkiä.
Arvoisa puhemies! Entäpä uhkat? Mitä G7-maat kaikkein eniten pelkäävät tekoälyltä? Ykkösenä on mis‑ ja disinformaatio, joka huolestuttaa jokaista demokratiaa. Jo nyt roistovaltioiden trolliarmeijat syytävät sosiaaliseen mediaan valheita ja väärennöksiä. Pahimmillaan valheilla kiihotetaan väkivaltaan, kuten Britanniassa viime kesänä. Generatiivisen tekoälyn visuaaliset ohjelmat tuottavat jo nyt täysin uskottavia syväväärennöksiä. Todentuntuiset valevideot voivat tuhota monet vaalit ja monet urat. Siksi tein keväällä väärennösten levittämisestä rankaisemisesta rikoslailla lakialoitteen, jonka vakavasti ja kiireellä toivon vielä etenevän.
Tekoäly uhkaa demokratiaa. Se on ilmeistä toisellakin tavalla: vallan keskittymisenä. Yksi tekoälymalli voi vaatia kymmenien miljardien eurojen edestä laskentavoimaa. Olen luonnehtinut, että datavalta keskittyy tällä hetkellä kasinolle ja kasarmille eli amerikkalaisille mega-alustoille ja Kiinalle. Vain kuusi yhdysvaltalaista suuryhtiöitä — siis kuusi yhtiötä — on saavuttanut yli 14 000 miljardin euron yhteisen markkina-arvon. Suuruusluokkana se vastaisi noin 13:a prosenttia koko maailman kansantuotteesta.
Onko kasinolle ja kasarmille sitten vaihtoehto? Eurooppa on jäänyt puserruksiin Yhdysvaltain ja Kiinan kylmään sotaan, joka kiertyy juuri tekoälyn ympärille. Euroopan tilanne on niin epätoivoinen, että on turvauduttava epätoivoisiin keinoihin: yhteistyöhön. Euroopan ainoa toivo on julkisen ja yksityisen sektorin yhteispeli, jolla yritämme vastata pääoman tai pakkovallan ylivoimaan. EuroHPC-ohjelma on antanut Suomen käsiin valtin, Euroopan tehokkaimman supertietokoneen Kajaaniin, jolla sekä Ilmatieteen laitoksen edistyneet ilmastomallit että pohjoismaisten kielten paras kielimalli Viking toteutetaan. Suomi on edelläkävijä myös kvanttitietokoneissa ja 6G:ssä, joten jos vain viisaasti toimimme, Suomi voi olla myös tekoälyn pieni suurvalta.
Lopuksi, arvoisa puhemies, tekoälyn suurin haaste ei suinkaan ole teknologinen vaan poliittinen. Tekoäly on yleiskäyttöinen teknologia kuten internet. Kuitenkin tekoälyn vaatimat resurssit, niin miljardien eurojen arvoinen laskentavoima kuin sen tarvitsema valtava sähköntuotantokin, edellyttävät yhteiskunnilta valintoja. Ohjaammeko tekoälyä tuottamaan yhä koukuttavampia kissavideoita vai ratkaisemaan ilmastonmuutosta? G7-maiden kyselylomake antaa ajateltavaa. Kerroin äsken, että seitsemän valtiota seitsemästä piti tekoälyä ennen kaikkea tärkeänä talouden tehostajana, mutta valmiissa vastausvaihtoehdoissa oli muitakin. Maailman rikkaimmille maille ehdotettiin, että tekoälyn avulla voitaisiin poistaa nälänhätä ja köyhyys. Tämä vaihtoehto sai tasan nolla ääntä.
Se, miten ihmiskunta haluaa käyttää ainutlaatuisen tilaisuutensa, on globaali päätös, joka näin YK:n yleiskokouksen ja tulevaisuushuippukokouksen aattona on polttavan ajankohtainen, ja omalta osaltamme valta ja vastuu kuuluvat myös meille tässä salissa. Siitä, mitä Suomi voi, mitä Suomen täytyy tehdä, alkakoon keskustelu.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Ja nyt sitten avataan debattikeskustelu V-painikkeella ja nousemalla seisomaan. — Sen aloittaa edustaja Lintilä.